Jens-Frederik Nielsenip ukioq qaangiuttoq pillugu oqaaseqarpoq – Trumpimillu ataatsimeeqateqarsinnaaneq oqaluttuarivai

Jens-Frederik Nielsen tallimanngorneq decembarip 19-ianni tuaviorluni iserpoq toqqaannartumillu kavaajanut nivinngaaviup tungaanukarluni.

Ukiutoqqami oqalugiaatini Hans Egedep illuani immiuteqqammeramiuk qaqortumaarpoq, atisanilu maanna tuaviinnaq taarserpai. 

Naalakkersuisut siulittaasuata unngersani sukateriarlugu nalaasaarfinnut amiusunut qernertunut ingippoq. Juullip ulloriai tamani tamaani nivingapput allakkallu puui juulliimilu inuulluaqqussutit nerriveeqqap qaavaniipput.

- Ikinngutinnit Petteri Orpomit Finlandimeersumit pilluaqqussummik nassitseqqammerpunga. Nunat tamalaat ataatsimeeqatigiikkaangata ilaannikkut sanileriittarpugut. Keir Starmerimit Tuluit Nunaanneersumit aamma  pilluaqqussummik nassitseqqammerpunga, Jens-Frederik Nielsen oqarpoq. 

Donald Trumpip nunatsinnik tiguaarusunnini juulliaqqami 2024-mi uteqqippaa.

Jens-Frederik Nielsen qaammatit pingasut qaangiummata – naalakkersuisunut marsimi 2025-mi siulittaasunngorpoq.

- 2025-mi ulluinnaat pisullu aqqusaarneqartut siornatigut pisimasunut allanut assersuukkuminaatsorujussuupput, taanna oqaluttuarpoq.

- Soorlulusooq uninngaffeqarsimanngitsugut. Tunngaviusumik isumaqatigiissutinit utoqqatsernernut tassanngalu EU-mit Trump jr.-imut. Ila pisoqaqaaq.

Frankrigip præsidentia Emmanuel Macron Nuummut juunip 15-ianni mippoq. Naalakkersuisunut tapersersuinerminik Donald Trumpimullu killiliinerminik takutitsinerata saniatigut, Nuummi aallartitaqarfimmik 2026-mi ammaaniarnini oqaatigaa.  Assi © : KNR / Markus Valentin

USA-p naalakkersuisut siulittaasortaavannik Danmark avaqqullugu apriilimi ataatsimeeqateqarniarsarisimanera Politikenimit novembarimi saqqummiunneqarpoq. Ataatsimeeqatiserinninneq siulittaasumit itigartitsissutaasoq.  

Tikeraartoqarnissat, angalanissat, sakkutooqarnikkut aningaasaliinerit nunarsuarmilu siuttunit nunanit tamalaaneersunit saaffiginninnerit arlalippassuit qarasaasiamit allaffimmiittumit taamanili akissuteqarfigisussanngortarpai. 

- Siuttut nunanit allaneersut amerlaqisut ataatsimeeqatigisarpakka taakkunanngalu amerlanerit attaveqarfigillualerlugit. Macron tassunga assersuutaalluarpoq. 

- Isumaqarpunga attaveqaqatigiinnermik pilersitsinissaq pingaaruteqartuusoq. Maannakkorpiarlu Europami nunanut, naleqartitatsinnik naleqartitsisunut uagutsinnullu kissaassilluartunut. Kisiannili USA-mut attaveqarluarnissaq aamma kissaatigaara. 

Jens-Frederik Nielsenillu Præsident Donald Trump 2026-mi ataatsimeeqatigisussaneraa tikikkumaarparput.

Jens-Frederik Nielsenip unnuk inuuneranik tassanngaannartumik allannguilluinnartoq uterfigeqqaalaassavarput.

Qinersiffiup unnua

Containerip tungujortup, Nuup timersortarfiata isaariaata nalaaniittup saavani, Demokraatit qinersinermi nipilersuutigisaat, partiit allat nipilersuutaat unammillugit appisimaarpaluppoq.

Naak sumiiffimmi tassani suli ajugaasimaartoqarsinnaanngikkaluartoq, Jens-Frederik Nielsenip pisoqalernera malugisinnaavaa.

- Pisoqalernera malugaara. Inuppassuit pisarnermit amerlanerujussuit uagutsinnut ornigupput. 

Demokraatinut soqutiginninnerup siornatigornit annerunera Jens-Frederik Nielsenip ulloq qinersiffiusumi malugivaa. Naallu ukioq akinik akitsuisoqarlunilu imaannaanngitsunillu aalajangiiffiugaluartoq, inunnit aqqusinermi naapitaminit nuannersumik suli kiinnerfigineqartartutut misigisimavoq:- Innuttaasunit qinersinerup kingorna kiinnerfigineqartarnera killitsinnarpoq nuannersuullunilu, taanna oqaluttuarpoq.  Assi © : KNR / Markus Valentin

Angerlarsimaffimminut aqqusaapallariarluni qinersinermut atatillugu katerisimaartitsinermut, Killuni ingerlanneqartumut, orniguppoq isersimasullu tikilluaqqullugit.

KNR-ip qinersinermi aallakaatitsinera, attaveqaatikkut kinguaattooqqanerulaartoq, seqersittaammit nerriviit takisuut isuaniittumit, annoraaminiusamut iikkamiittumut seqersinneqarpoq.

Demokraatit qinersinermi ajugaanerat tusagassiortunit inimi tunorlerniittunit unnuakkut pingasunngunngitsiartoq paasineqarpoq. Taakkua Jens-Frederik Nielsen sumik isumaqanngitsoq assiliivinnik piareersimasuuserlutik tamatuma kinguninngua unnguppaat.

Imaannaanngitsumik pisoqalernera nammineq pasitsaappaa.

- Kisitsisit Kitsissuarsunneersut takugakkit, viinnisorunnaarpunga. Arfineq-pingasunik taaguunneqarsimavugut. Siornatigut taamaattoqanngisaannarpoq.

Demokraatit tusagassiuutinit nunanit tamalaaneersunit qinersinerup nalaani soqutigineqarpiaavinngillat. Tamannali issariarnerup ingerlanerinnaani allanngorpoq, Jens-Frederik Nielsen oqaluttuarpoq:- Pissutsit uagutsinnut nutaajulluinnarput. Nunarsuarmi tusagassiorfiit apersuinerillu 90 procentii tunngavilersorluagaanngimmata nunatsinnillu ilisimasakinneq erseqqimmat nukippassuarnik atuiffiuvoq. Tamatuma saniatigut kukkusumik tunngaveqarluni tamarmi (tusagassiuutit qinersineq pillugu tusagassiinerat) ingerlavoq.  Assi © : KNR / Markus Valentin

Kisitsisit inerneri Ilulissaneersut saqqummiunneqarmata, katerisimaaqataasunit qiimmattaatigineqarput, tamatumalu kinguninngua kisitsisit inerneri Nuummeersut saqqummiunneqarmata, tamanna suli nipitunermik qiimmattaatigineqarpoq.  

- Ingasaqaaq. Nivi Olsen apersorneqarluni nikorfavoq. Kisitsisit isiginnaarutitsinni suli saqqumminngillat, tusagassiortulli paasereerpaat.

Timersortartuusimasoq Demokraatinut maanna siulittaasuinnaassanngilaq naalakkersuisunulli tamanut siulittaasuussaaq.

- Eqqarsaatikka isumaqatigiinniarnissanut saatippakka. Qanormaannaajuna ingerlariaaseqartoq? Aa aap, isumaqatigiinniarnerit ingerlatissavakka partiillu aggersassallugit.

Unnuami pingasut qaangilaarneranni katerisimaartitsineq naggaserneqarpoq, Jens-Frederik Nielsenilu unnuaq taanna naggammik apersorneqarpoq. Demokraatini siulersuisut ullaakkut qulingiluannguinnartoq ataatsimeeqatigilereerpai.  

- Sinnakeqaanga, sulili eqiingakujullunga sinilluarsimasutut misigisimangajappunga, suliassarujussuaq  siuninniimmat.

Naalakkersuisooqatigiilernissamut isumaqatigiinniarnerit qanoq ingerlasimanerat Jens-Frederik Nielsenip oqaatigiumanngilaa; USA-mulli akerliussutsimik takutitsinissarsuaq aaqqissuunneqalermat isumaqatigiinniarnerit taamaatinneqapallapput.

Nunap siulittaasussaatut innuttaasut siullermeerluni maanna oqaluffigisussanngorpai.

USA-mut akerliunermik takutitsineq

Ulloq marsip 15-iuvoq. Inuit inissianit tamangajannit Erfalasorput tigummiarlugu Nuup aqqusernginut appakaapput.  

Jens-Frederik Nielsen Múte B. Egedelu (IA) oqalugialermata inuit tusindillit Nota Benep saavani katersuussimapput. 

- Ulloq taanna puigornavianngilara. Soorluuna annerusumut ilaalluni.

Jens-Frederik Nielsenip nunarsuarmi siuttuusuni ataatsimeeqatiserinnittuni sorliit akueriniarnerlugit aalajangeruminaatsinnagu oqarpoq: - Imaassinnaavoq eqqumiippaluttoq, kisianni isumaga naapertorlugu allatulli angerneqarsinnaasutut naaggaarneqarsinnaasutullu ipput. Assi © : Nicolai West/Ritzau Scanpix

- Soorluuna kikkut tamarmik peqataallutik ikioqatigiinneq pisariaqartinneqartoq takutikkaat; ulluinnarmi inuunerisamilu aallaaviit apeqqutaatinnagit, inuusuttunit utoqqarnut, arnat angutillu.

- Akerliussutsimik takutitsineq piffissami eqqorluinnaqqissaartumi pivoq, Amerikami præsidentip illorsuanit ataqqinnippalaanngitsunik oqariartuuteqaqqammersorlu pimmat. 

Ulloq politikikkut sammivimmut nutaamut aamma takussutissaavoq.

Inuit katersuussimasut Muté B. Egedep oqalugiareernerata kingorna nipitunerulersinnaanngissorinartumik nuannallutik nilliapput.

Inuilli siulittaasunngortussaq oqalugiareermat suli nipitunerusumik ersaattaapput. 

Naleqqameersut taamatut pisoqarnerata nalaani inuit katersuuteqqasut sinaanni, Katuap tungaanut sammisumi, nikorfapput.

Innuttaasullu Amerikamiut sinniisoqarfiata tungaanut pisoqatigiilermata, Naleqqap politikerii illuanut saapput.

Naalakkersuisunut siulittaasussaq maluginiagaqarpallaanngilaq. 

- Ersaattaattoqarneranik maluginiagaqanngilanga. Killitsinnaqaarli, ulloq manna tikillugu suli taamaappoq. 

Naallu USA-mit taama nalunaaruteqaqattaartoqaraluartoq, oqaaserisaat timitalerneqanngillat.

Ukiumili nutaami tamanna allanngoratarsinnaavoq.

Ikinngutit Kangiani - Kitaanilu?  

Jens-Frederik Nielsenip Danmark avaqqullugu USA-mik ataatsimeeqateqarnissaa apriilimi piviusunngunngilaq. 

Amerikalli præsidentiata 2026-mi ataatsimeeqatiginissaa maannangaaq itigartitsissutiginianngilaa.

Præsident Donald Trumpimik Amerikami præsidentip illorsuani maaniluunniit Nuummi ataatsimeeqatiginninnissat takorloorneqarsinnaava? 

- Taamaattoqarsinnaagunaraluarpoq. Kikkummi tamaasa ataatsimeeqatigisinnaagikka takorloorneqarsinnaavoq.

Taama aperineqaraluaruit akuersissagaluarpit? 

Jens-Frederik Nielsen akinnginnermini issiavimmini ingilluariarluni kavaajaasani inissilluarpaa; akissutissami qanoq pingaaruteqartiginera ilisimaarilluarlugu: 

Vivian Motzfeldt (S), nunanut allanut tunngasunut naalakkersuisup, USA-p aallartitaa Kenneth Howery præsident Donald Trumpip Kalaallit Nunaannut 2025-mi ataqqinninnginnera pillugu diplomatii aqqutigalugu avoqqaarineqartoq,  tusagassiortunik decembarimi katersortitsinermi oqaatigaa. Assi © : Henriette Simonsen / KNR

 - Amerikamiut præsidentianit ataatsimiigiaqqussummut itigartitsisoqarneq ajorpoq. Taamaattumik taamaalioraluaruma eqqumiissaaq. Taamaattumik aap, ataatsimeeqateqarumasut piareersimaffigaakka.

- Kisianni soorunalimi ataqqeqatigiinneq aallaaviussaaq. Iligiinnerpullu nukittuumik inissisimavoq ukiunilu 80-ini suleqatigiilluarnikuulluta.

Nuuk Amerikarmiunit assigiinngitsunit aamma tikeraarneqarpoq: Niuertumit Tom Dansimit, ukioq manna Avannaata Qimussersuartoqarrnerani akuliunnermigut oqallitsitseqisumit præsidentip tullersortaanut, Amerikamiunit pisoorsuarnit Alaskap senatorianut Lisa Murkowskimut.

Aallartitatut atuuffeqaleqqammersoq, Kenneth Howery, tikimmat Kalaallit Nunaat Trumpip allaffeqarfianeersumit decembarip aallartinnerani tikeraartoqarpoq. 

Aallartitamik ataatsimeeqateqarnerit qanoq misiginarpa?  

- Ataatsimeeqatigiilluarpugut. Pissutsit qanoq inissisimanerat oqaatigissallugu uannut pingaaruteqarpoq. Nunama qanoq inissisimanera oqaatigissallugu pingaaruteqarpoq. 

- Kisianni USA-mik suleqateqarluarnissamik kissaateqarnera oqaatigissallugu uannut aamma pingaaruteqarpoq neriuutigaaralu tamatuminnga anguniagaqarnitsinnut peqataassasoq. Soorunami ataqqeqatigiinneq tunngavigalugu nunallu tamalaat akornanni inatsisit tunngavigalugit.

Kalaallit Nunaata USA illersornissamut politikimut tunngatillugu ullumikkut suleqatigaa, 1951-imilu illersornissamut isumaqatigiissuteqartoqarmalli suleqatigalugu.  

Taamaattorli Donald Trumpip Danmarkip Kalaallit Nunaata illersornissaanut naammattunik aningaasaliisimannginnera Kalaallit Nunaannik tiguaanissaminut, ukioq manna decembarip 22-ani oqaatigeqqitaminut, tunngavilersuutigaa.

Taamaaliorpoq naak USA-p, Nato aqqutigalugu,  Kalaallit Nunaanni sakkutooqarnermik aningaasaliisoqarnissaa ukiuni qulikkuutaani kissaatiginngikkaluaraa.

Naalakkersuisut nutaat katersuunnerannit qaammat ataaseq qaangiuttorlu, Kalaallit Nunaanni innuttaasut sakkutooqarnikkut allanngorluinnartoqarnera malugaat.

Kalaallit Nunaanni sakkutooqarneq

Qulimiguullit Franskinit pigineqartut qutsippallaanngitsumi qangatasartut EH-101-it, Nuuk juunip 12-ianni qulaappaat; Sisimiut Ilulissallu kingusinnerusukkut aamma qulaappaat. 

Qallunaat sakkutuui 100-t Kangerlussuarmut ullut pingasut qaangiummata sungiusariarlutik tikipput. Sakkutuut franskit, tyskit skandinaviameersullu Natomi sungiusarnermut Arctic Lightimut peqataajartorlutik kingusinnerusukkut tikipput; USA-miilli peqataasoqanngilaq.

Natop sungiusartitsinera Arctic Light Kalaallit Nunaanni septembarimi ingerlanneqarpoq. Franskit (qaqortunik atisallit) tyskillu sakkutuui Kangerlussuup avataatungaani sermersuup eqqaani danskit sakkutuui peqatigalugit 'Search and Destroy'-imik sungiusarialersut matumani takuneqarsinnaapput. Assi © : Markus Valentin / KNR

Sakkutooqarnikkut tassanngaannartumik piviusuulersoq innuttaasunit apeqquserneqapallappoq. 

Apeqqut ima nipeqarpoq: Sooq sammisaq qinersinermut ilanngunneqanngila tassuunalu innuttaasut tusarniaavigineqanngillat?

Naalakkersuisut nunanut allanut illersornissamullu ataatsimiititaliamik naammaginartumik peqataatitsisimannginnerat Naleqqamit, Demokraatinit Inuit Ataqatigiinneersunillu politikerinit aammattaaq isorineqarpoq.

Tamakku tamaasa iliuuseqarfiginiarlugit Kalaallit Nunaannilu illersornissamut kulturimut isiginnittaatsinik taama allannguitiginissaq qanoq ippa?

- Piffissami allanngorartumiippugut. Naalakkersuisuniit tamanna aallaqqaammulli oqaatigisarlugulu ammasumik oqaluuserisarparput, Jens-Frederik Nielsen oqarpoq.

- Nunarsuarmi allanngorartumi inuuvugut, akisussaaffeqarnerulertariaqarpugut, naak sakkutooqarneq tunngavigalugu naalagaaffiunngikkaluarluta. 

Naalakkersuisut siulittaasuat nangilluni oqarpoq:

- Siullermik ima oqaannarsinnaavugut: Nunarsuup ineriartornera ilutigalugu suli pisoqartuaannassagunarpoq.

- Innuttaasuttali inuiaqatigiillu peqataaffigisinnaasaat uagutsinnut pingaarnerpaajuarput. Tamatumunnga tunngatillugu suliassaqartorujussuuvugut. Illersornissamut aningaasaliissutinut tunngatillugu, taakkua Kalaallit Nunaanni ulluinnarni inuuniarnermut innuttaasunullu iluaqutaassapput.

Illersornissaqarfik qinersinerup nalaani eqqartornerusimasariaqaraluarpisiuk?

- Qineqqusaarnermi tamanna sammineqarpianngilaq. Aap, attaveqaqatigiinnerup tungaatigut aamma pitsaanerulertoqartuarsinnaavoq. Qanorluunniit tamanna pikkoriffigitigigaanni taama oqartoqartuarsinnaavoq.

- Kisianni innuttaasut peqataatinnissaat pingaaruteqarluinnarpoq; pingaartumik illersornissamut sillimaniarnermullu politikki pineqartillugu, tamanna nutaajummat.

Issittumi Sakkutooqarfiup umiarsuaannut Nuummi talittarfiliortoqarnissaa Naleqqap ilaatigut isornartorsiorpaa. Sakkutooqarfiit illoqarfiit avataaniinnissaat naalakkersuisunit sulissutigineqartuaannartoq, Jens-Frederik Nielsenip ilumoornerarpaa.

- Tamatigulli tamanna iluatsinneq ajorpoq. Taamaattoqassatillugu soorunami nassuiaanissaq mianersoqqusinissarlu uagut suliassaraarput.

Tassanngaanniit apeqqutit imaannaanngitsut sakkutooqarnermut tunngasut oqaloqatigiinnermi sammineqarunnaarput. Maannami ukiup naalernerani, ukioq nutaassaq tulliuppoq. 

Ukioq nutaaq sumik nassataqassava

Siulittaasup allaffiani sofami amermit sanaajusumi issianerup nalaani eqqarsaatit 2026-miilerput Jens-Frederik Nielsenillu ukiutoqqami oqalugiaatissami tullia allaleruniuk suut kingumut qiviarsinnaajumaarnerlugit neriuutigineraa. 

- Ukioq pissutsinik aaqqissuusaanikkut ajornartorsiutitsinnut aaqqiissutissanik suliaqarfiusoq kingumut qiviassagipput neriuutigaara.

- Aamma ullumikkumut naleqqiullugu anersaakkut, inuttut aningaasatigullu atugarissaarnerulaartunik innuttaasoqassasugut kiisalu meerartatta angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartartut ikinnerulernissaat.

Naalakkersuisut Kalaallit Nunaanni aningaasaliissutinik arlalinnik 2025-p ingerlanerani isumaqatigiissuteqarput, aningaasaliinerillu 2026-mi atuutilernissaat Jens-Frederik Nielsenip neriuutigaa.

- Aningaasaliinerit inussutissarsiornerup tungaatigut tunngaviusumik ineriartortitseqataanissaat neriuutigaara suliffissanillu nutaanik sumiiffinni assigiinngitsuni pilersitsinissaat.

Naalakkersuisut aningaasaliiffigineqarnissamut danskit naalakkersuisuinik isumaqatigiissuteqaqqinnissaat naatsorsuutigineqaannarsinnaanngilaq.

Folketingimut kingusinnerpaamik oktobarip 31-anni qinersisoqarnissaa qinersisoqarnissaa qularnanngilaq.

Folketingimilu ilaasortap Aaja Chemnitzip (IA) KNR-imut siornatigut oqaluttuareerneratut,  qinersineq Danmarkip Kalaallit Nunaannut tusaaniarnerulernikuuneranut kinguneqarsinnaanersoq ernummatigaa.

Jens-Frederik Nielsen aamma taama eqqarsarpoq.

- Danskit naalakkersuisuilu maannakkut suleqatigiinnitsinni ilorraap tungaanukarpugut. Qinersereernerup kingorna tamanna allanngussanersoq soqutiginarpoq. 

Danmarkimili politikikkut illuatungeriit tamarluinnarmik Kalaallit Nunaannik tapersersuinerat tikeraaraangami malugisarpaa.

- Neriuppugut inerititaqarluarfiusumik suleqatigiikkumaartugut, nassuerutigineqareersutullu nassuerutiginninnissaq sapiiffigineqarnissaa, soorlu maannakkut naalakkersuisuusut taamaaliornissaq pikkoriffigalugu taama iliuuseqartut.

KNR-ip Jens-Frederik Nielsen maajimi apersoramiuk Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu inuuniarnerup assigiinngissutaat eqqartorpaa.

Danmarkimi naalakkersuisunngortussat ajornartorsiut tamanna aaqqiiviginiarlugu suleqataajumaarnerat neriuutigaa.

- Naalagaaffeqatigiinnerup iluani naligiittoqanngilaq. Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu inuuniarnermi atukkat assigiinngilluinnarput, tassuunalu naligiinnissaq tamatta akisussaaffigaarput.

- Ilimagaara, upperaara neriuutigaaralu.