Demokraatit Inatsisartunut qinersinermi ajugaanerat allannguingaatsiarpoq.

Tassami Inuit Ataqatigiit (IA) imaluunniit Siumut (S) nunatsinni partiit annersaattut isumaqatiginninniartarnernik ukiorpassuarni ingerlatsisuujuartarnerigaluat pinani, partii talerperliuniaq naalakkersuisoqatigiiliornissamut oqaluttuarisaanermi aatsaat isumaqatiginninniartussanngorpoq.

Taama pisoqarnera inuiaqatigiit allannguinissamik kissaateqarnerannik takutitsivoq. Ilisimatusarfimmi Inuiaqatigiilerinermut, Aningaasaqarnermut Tusagassiuutilerinermullu Instittuttimi Politologimi professori, Maria Ackrén oqarpoq.     

- Akerliunermik tunngavilimmik qinersineruvoq. IA-p Siumullu politikkiat inuit qatsuppaat, Kalaallit Nunaannilu politikki allannguiffigineqarusuppoq, taanna oqarpoq.

Qinersisut 30 procentii Demokraatinik qinersipput, partiilu Inatsisartuni qulinik ilaasortaatitaqalermat siulittaasoq Jens-Frederik Nielsen naalakkersuisunngortitsiniarluni ulluni makkunani isumaqatiginninnialeruttorpoq.

Jens-Frederik Nielsen qinersinermi 4.850-init taaguunneqarami qinerneqarnerpaalluni ajugaavoq. Tassa Inatsisartunut ukiut sisamat matuma siorna qinersinermit quleriaammik qinerneqarnerulluni.  

Isumaginninnermut peqqissutsimullu politikki erseqqissoq

Partiip ulluinnarni atukkanik pingaarutilinnik ukkataqarnera nassuiaatissaasoq, Maria Ackrén oqarpoq. Taakku peqqinnissaqarfiup pitsaanerulernissaanik, meeqqat atuarfiisa nukittorsarneqarnissaanik aamma pisortat sullissinerisa eqqaannerulernisaanik qineqqusaaruteqarput.

Minnerunngitsumik aalisarnermut inatsit oqallisaaqisoq siorna akuersissutigineqartoq pillugu partiip isornartorsiuingaatsiarnini sinerissami qinersisartorpassuarnik aalisarfigisimassavaa.

Innuttaasuttaaq allannguinissamik kissaateqarnerat qinersinerup inernerisa takutikkaat, naalakkersuisut aallartitaarisimasaat, Mira Kleist naliliivoq.    

- IA aamma Siumut takornariaqarnermut aalisarnermullu tunngasunik aaqqissuusseqqipput, taakkulu allannguutaaqisut inuit ilaasa immaqa suli piareersimaffiginalugu kissaatiginngilaat.  

- Naalagaaffeqatigiinnermittaaq pissutsit allanngortut USA-miillu soqutigineqarnerujussuaq misigaagut. Inuiaqatigiit nutaamik pisoqarnissaanik inuiaqatigiinnilu ilungersunartut iliuuseqarfigineqarnissaannik kissaateqarnerat ilimagaara, siunnersorteqarfimmi Kaya Partnersimi maanna sulisoq, Mira Kleist oqarpoq.

Suunuku inuiaqatigiinni ilungersunartut Demokraatinit iliuuseqarfigerusunneqartut?

- Isumaginninnermut peqqissutsimullu erseqqissumik politikkeqarneq, pingaartumik Anna Wangenheimip (siulittaasup tullia, aaqq.) saqqummiuttagai soqutigineqarsimassasut ilimagaara. Takkunannga ukkataqarluni qineqqusaaruteqarneq amerlasuut maluginiarsimassavaat, Mira Kleist oqarpoq.   

Inuusuttuttaaq qinersisartut partii orniginartilluaraat, Maria Ackrén naliliivoq. Jens-Frederik Nielsen 33-nik ukiulik nunatsinni partiit siuttuini inuusunnersaavoq – Múte B. Egedelu naalakkersuisoqatigiinni siuttutut maannamut inuusunnersaasimasoq qaangersinnaallugu.    

Múte B. Egedemiillu naalakkersuisoqatigiinni siuttutut maannamut inuusunnersaasimasumit inuusunnerulluni siuttunngorsinnaalluni.  

- Demokraatit inuusuttorpassuarnik qinigassanngortitaqarput, qinersisartunillu inuusuttorpassuarnik qinerserusulersitsisoq ilimagaara, Maria Ackrén oqarpoq.     

Partii 2002-mi pilersinneqartoq nunatsinni partiinut allanut sanilliullugu nutaaneruvoq. Inuusuttuttaaq nuannarineqartut amerlanerusut tassani partiimiipput.  

- Allannguinissaq inuit kissaatigigaat malunnarpoq. Taamaattoqassagunarporlu, Mira Kleist oqarpoq.

Inuiaat marlunngorlugit avitat

Naalakkersuisunittaaq namminiilivinnissaq oqallisaangaatsiartunut ilaavoq. Qinersinermi ajugaasuni tulliusup Naleqqap ilungersuussaa.

Naleqqamiit namminiilivinnissamut sulineq sukkanerutikkusukkaat Demokraatit eqqissillutik namminiilivikkiartornissaq kissaatigaat.

- Namminiilivinnissamut apeqqut inuiannik avissaartuutsitsisuusoq erserpoq. Namminiilivinnissaq sukkanerulaartumik sulissutigineqassasoq ilai isumaqartut, allat suliassaqarfinnik tigusisinnaanngornissamut piareersimanerussagunik, arriitsumik sulissutigineqassasoq isumaqarput, Maria Ackrén oqarpoq.

Namminiilivinnissamummi apeqqut nunarsuarmi tusagassiortunik Kalaallit Nunaannut samminnilersitsingaatsiarpoq.

Amerikami præsident Donald Trump malunnanngisaarluni Kalaallit Nunaannik amerikamiunngortitsiniaanerminik kissaateqarluni arlaleriarluni oqaaseqartarnera, naalakkersuisunngortussanut nunat allat pillugit politikkimi erseqqarissumik sinaakkusiisariaqartut, Mira Kleist naliliivoq.

- Tamatuma iliuuseqarfigilertorneqarnissaa pisariaqartissavaat, tassami USA-p suli arlalinnik suliniuteqalersinnaanissaa tulluussarfigisariaqassagipput naatsorsuutigisinnaagunarparput, taanna oqarpoq.