KNR-imiit apersuineq immikkut ittoq: Trumpip nunatsinnut ikinngutaanera amerikamiut senatoriata neriorsuutigigaa

- Kalaallit Nunaat USA-lu suli assigiimmik soqutigisaqarnersut oqaloqatigiissutigineqartarsimaqaaq. Kingullermik tamaaniikkama tamanna nalornissutigineqanngilaq. Apeqqummut tassunga akissut suli unaasoraara: Aap.

Alaskami senatori Republikanerillu partiianneersoq Lisa Murkowski, KNR-imit sisamanngornermi unnukkut apersorneqarluni, taama oqarpoq.

Amerikamiut konsuleqarfianni – umiarsualiviup eqqaani illumi aappaluttumi ukioq manna nunarsuaq tamakkerlugu tusaamasaalersumi - apersuineq pivoq.

Finlandimi ataatsimiinnermiit angerlarnermini Nuuk aqqusaarpaa.

- Kingullermik 2011-mi Nuummiippunga, taamani nunanut allanut tunngasunut ministeri Hillary Clinton peqatigalugu ICC-p ataatsimiinneranut najuukkiartorpunga. Maanna kiisami piffissanngorpoq.

Donald Trumpip ukioq manna aqutsinerata Issittumi politikkimut qanoq sunniuteqarsimanera, tiguaarusussutsip qanoq annertutiginera Ruslandimiillu aarlerinartoqarnera Alaskami qanoq misinnarnersut, taassuma maanna oqaasinngorpai.  

Sunniiniartoqarnerannginnerarpaa - suleqatiginninnissaq kissaataavoq

Lisa Murkowskip Aaja Chemnitzillu januaarimi ataatsimoorlutik nalunaarutigisimavaat Kalaallit Nunaat tuniniarneqanngitsoq.

Præsidentilu partimi ilaasortaaqatigigaluarlugu præsidenti tapersersunngisaannarlugu taamani erseqqissarpaa.

Taanna nammineq nunamit 30.000-init amerlanerusunik Inupianik inulimminngaanneersuuvoq, senatorillu innuttaaqataasalu Nuummi angalaaraangamik angerlarsimasutut misigisarnertik oqaluttuaraat.

Nuummi mittarfissap nutaap novembarimi ammarneqarneraniilli Amerikamiut Kalaallit Nunaanniittut amerlisimapput. Issittup pingaaruteqarnera Amerikami politikkerit amerlasuut aatsaat maanna paasileraat – Alaska aamma Kalaallit Nunaallu, Lisa Murkowski oqarpoq. Mittarfiup takornariaqarnerulernerullu nunat taakku akornanni attaveqatigiinnerup saamanerulernissaannut pilersitseqataasinnaanerat taassumap neriutigaa. Assi © : Markus Valentin / KNR

Sivikitsumillu tikeraarnermini naalakkersuisut assigiinngitsut, soorlu Aaja Chemnitz (IA) ICC-milu sinniisut, naapippai.

Amerikamiut arlaatigut sunniiniarnermik iluatsitsilluarsinnaasutut isigineqassappata tassa unaassaaq - politikkerinit maluginiarneqartorujussuunerat.

Tamannali siunertarinngilaa:

- Naalakkersuisuniit arlallit ataatsimeeqatigisinnaasimavakka. Aalisarnermi, aatsitassarsiornermi takornariaqartitsinermilu aningaasaqarnikkut periarfissat eqqartorpagut. Tamakku tungaatigut Alaskami pissutsit arlalitsigut Kalaallit Nunaanni pissutsinut eqqaanartortaqarput, taanna oqarpoq nangillunilu:

- Immitsinnut ilinniarfigissaagut. Alaskami takornariartitsisalernerup ammaanneqarnerani, tamannalu ilutigalugu innuttaasut kinaassusaata attanniarnissaannut tunngatillugu ajornartorsiutaasinnaasut misissorneqareerput. Tiguaanissaq pineqanngilaq, misilittakkalli ingerlateqqinniarlugit suleqatigiinnissaq pineqarpoq.

Sianiginninnermiit nipaannermut 

Isai aalajangersimarpasillutillu inussiarnerput; arnap inuunermini arlaleriarluni inunnik pissaaneqartunik sakkortuumik saamasumillu oqaluttariaqarsimaneranut uppernarsaataapput.

USA-mi præsidentip tullersortaa J.D. Vance tikeraareermalli USA-miit tusagaqanngilagut. Amerikami Kalaallit Nunaannilu pissutsit pineqartillugit inatsisiliortut suut eqqartortarpaat?

- Kalaallit Nunaata isumannaatsuunissaa uagut isumannaatsuuffigigipput, assigiinnillu soqutigisaqarnerput. Illersornissap tungaannaatiguunngitsoq, aningaasaqarniarnikkulli aamma.

Usha Vance martsimi Avannaata Qimussersuanut tikeraarnissaminik pilersaaruteqarsimagaluarpoq. Amerikamiu niuertoq Tom Dans American Daybreakimeersoq tikeraarnissamik pilersaarusiortuusimavoq, aamma aaqqissuussamut tassunga USA-mit aningaasanik pissarsiniaqataasuunerarnikuulluni. Akerliussutsimik takutitsinissat nalunaarutigineqarmata, præsidentip tulliata aappanilu Pituffimmi sakkutooqarfik tikeraaginnarpaa. Assi © : Jim Watson/AFP/Ritzau Scanpix

Sakkutuulli Arctic Light-imik taallugu sungiusarujussuarnerat USA-miit peqataaffigineqarnani qanittukkut ingerlanneqarpoq. Aammattaaq politikerit nunatsinneersut danskillu politikerii illersornissaq aatsitassarsiornissarlu pillugit oqaloqatiginninniarsarigaluarput. Susoqarpasinngilarli.

- Sakkutuut sungiusarnerat Kalaallit Nunaata qanoq nukittutigineranik Nato-milu suleqataanermi inissisimaffianik takutitsivoq. Isumaqarpunga USA-p peqataanera peqataannginneraluunniit annerusumik isumaliutigineqarnissaa pisariaqanngitsoq.

- Apeqqutinnili tuavisaarineq tusaasinnaangajappara. USA-mi naalakkersuisut inissimmatali qaammatit qulingiluat aatsaat qaangiunnerat eqqaamasariaqarparput, præsidentimullu suleqataasussat suli inississorpagut. Aammattaaq Ukrainemi sorsuttoqarpoq, aamma Kina nakkutigaarput.

- Taamaattumik Kalaallit Nunaanni innuttaasut tassanngaannartumik soqutiginninnerujussuaq Pituffimmullu tikeraartoqarnera, sulilu arlaannik erseqqarissumik pisoqarsimannginnera isumalersorpallaartariaqanngilaat.

Ruslandip aarlerinartorsiortitsinera

Alaska Ruslandip soqutigisaanut killermiittunut USA-p kisarigaa Lisa Murkowskip nassuiarpaa - aamma Kalaallit Nunaat pillugu taama oqarpoq:

- Maani kangiata tungaani Kalaallit Nunaannut atassuteqarpugut.

Timmisartut qaartartumeerisartut Ruslandimeersut Alaskap illersornissaqarfiata eqqarpiaani pingasunngormat timmisimasut, senatori oqarpoq.

- Ukioq mannaannaq Ruslandimut tunngatillugu takusatta qulingiluartaraat, timmisartullu qaartartumeerisartut tamatumuuna qassiuneri naluara. Silaannakkut pissaaneqarnertik takutikkusuppaat, tamannalu USA-mi eqqumaffigilluinnarparput - Alaskamilu allanit tamanit annerusumik.

Illuatungiliuttut nunatsinni sakkulersornerunissaq akerleraat, inuiaqatigiit piumasarinngisaannik sorsunnermut ilanngunneqarnissaq ernummatigigamikku. Ukrainemi sorsunneq unippat Ruslandip sakkutuulersonerup tungaatigut soqutigisaminnik Kalaallit Nunaannut siammarterinissaminnut periarfissaat qanoq isigaagit? 

- Ruslandip Kalaallit Nunaat sumut atorniarneraa naluara.

USA Kalaallit Nunaat pillugu massakkut qanoq eqqarsarpa? 

Kalaallit Nunaanni politikkikkut suleqatini eqqartuleramigit nipaa sakkukinnerulerpoq; soorlu ikinngummik pitsaasumik eqqaasaqaraanni.

Aaja Chemnitzi peqatigalugu januaarimi ataatsimoorussamik oqariartuuteqarnermini Kalaallit Nunaat ilitut eqqartorpat, pisuussutitut eqqartornagu. Lisa Murkowski isumaqarpoq – naak præsidentip siusinnerusukkut oqaaserisimasai mumingagaluartut – Donald Trump aamma taama isumaqartoq.

- Kalaallit Nunaat siunissaminik namminerlu oqartussaassutsiminik aalajangiisinnaatitaavoq, tamannalu præsidentip aamma akueraa.

Illit kisivit isumaqarpit Kalaallit Nunaat tuniniarneqarsinnaanngitsoq, aamma parteeqativit Senatimiittut pissutsit qanoq eqqartortarpaat?

- Kalaallit Nunaata siunissaa eqqarsaatigalugu USA-miit nuna tigunissaa eqqarsaatiginngilarput. Kisianni suleqatigiinneq aqqutigalugu  nunatta nunassilu isumannaallisaanikkut aningaasaqarnikkullu qanoq iliornikkut ineriartortinneqarsinnaanerat eqqarsaatigisarparput.

Inuit nuimasut, ilaatigut maanna toqoreersup Charlie Kirkip, Kalaallit Nunaata Puerto Ricotut USA-mut atassuteqartinnissaa tapersersorsimavaat. Amerikami inatsisartut akornanni eqqarsaatit tamakku qanoq siammasitsigippat?

- Isumaqanngilanga Kongressimi amerlanerussuteqarluartut isumaqassasut Kalaallit Nunaat USA-mut atassuteqarpat pitsaanerusumik inissisimassasoq. Ukiuni qulikkuutaani arlalinni Kalaallit Nunaannik suleqateqarnerput, ilissinnut uagutsinnullu iluaqutaasimasup, ineriartortillugulu ataavartumillu ineriartorteqqittuartariaqarnissaa isumaavoq.

Taamaattumik ima tusaavara oqartutit, Danmarkip Kalaallit Nunaatalu USA-mut attaveqarniarnertik iluatsissimanngikkaluaraat, taava uagut diplomatii atorlugu attaveqarneq taamaatiinnassanngikkipput?

- Aap, taamaalluinnarpoq.

- USA-mi kongressimi ilaasortat amerlanerusut Kalaallit Nunaannut tikeraartariaqarput. Arlaleriarluta aallartitaqartarpugut Pituffimmut orsersorniarlutik unillatsiartartunik, nunamili alianaatsumi maani kikkut najugaqarnersut paasissallugu pingaaruteqarpoq. Nuummilu mittarfik maanna ammarnikuummat tikeraarnissarput ajornannginnerulernikuuvoq.