Sakkutooq danskiusoq qaqqami eqqarasuartaatip eqqaani toqungavoq.

Taanna aqerloqanngitsunik seqqortaartut nipaasa sakkutuullu danskit, tyskit franskillu suaartaattut qeqqanniippoq.

Kangerlussuarmi Sermersuup qanittuaniippugut. Sorsunnivimmik eqqartuinngilagut kisianni Arctic Lightimik taaguuteqartumik sungiusarneruvoq

Sakkutuunut anguniagassaq: Ujaasigit piuneerullugillu (Search and destroy) 

Tassani qaquguluunniit aallartinngisaannartussatut kissaatigineqartumik sorsuttoqaleratarsinnaanera pillugu sakkutuut nunatsinnik illersuinissamut sungiusarput.

Danskit, franskit tyskillu sakkutuui Sermersuup eqqaani eqqaassipput “sorsuuttuusaarlutillu”. Sungiusarneq sapinngisamik piviusorsiortuusaartinniarneqarpoq, taamaalilluni akeqqat siumussagaluarunikkit allaaneruallaanngilaq. Aajuna sakkutooq eqqarasuartaatini imassaleqqinniarlugu “toqutaasoq”.  Assi © : Markus Valentin / KNR

Franskit tyskillu qaqqani arpasaqattaarnerini, svenskit norskillu sakkutuui illoqarfimminni piareersimasuusut Kangerlussuarmi ungalooripput.

KNR-ip sakkutuut sapaatip-akunnerata siuliani pingasunngornermi sungiusarnerat malinnaavigaa. Sungiusarneq Arctic Light tallimanngormat naammassivoq.

Nunattali nunataani inupiluusaartitsillutillu sakkutuulersornerat asuliinnaanngitsoq, sakkutuut naalagaasa oqaloqatiginerini oqaatigineqarpoq. 

Sakkuaattoqannginnissaanut sakkussiorneq

Aasaanerani sakkussiorneq kalaallit politikkianni nutaaliorneruvoq.

Naleqqap tamanna neriorsuummik unioqqutitsinerusoraa, tamannami Inatsisartut Issittumi eqqissineq sakkuaattoqannginnissaalu pillugit nunanut allanut politikkikkut periusissiatut akuerisaannik uniuinerusoraat.

Nunanut allanut tunngasunut naalakkersuisoq, Vivian Motzfeldt sapaatip akunnerata siuliani ataasinngornermi tusagassiortunik katersortitsivoq. Taassuma naalakkersuisut politikkiat oqaaseqatigiimmi ataatsimi ima oqaatigaa:

- Sakkutuuliinerunissaq ullutsinni pisariaqarpoq.

Vivian Motzfeldt (S) sungiusarnermut Arctic Lightimut atatillugu danskit, norskit islandimiullu illersornissamut ministerii peqatigalugit fregattimi Niels Juelimiippoq. Tassanilu naalakkersuisut sakkussiornermi tamat oqartussaaqataaneranni aqutsinerup isornartorsiorneqarnera akissuteqarfigaa. Taassuma nunarsuarmi pissutsit pissutigalugit nunanut allanut politikkikkut periusissiaq siusinnerusumit sukkanerusumik naleqqussartariaqartoq erseqqissaatigaa. Assi © : Markus Valentin / KNR

Innuttaasut nunatsinni sakkutooqarnerulerneranut kisimik sungiussiniartariaqanngillat.

Kangerlussuarmi qaqqami nattorallip illersornissaqarfiup timmisartuaraa ungasianiit aquttagat saassuppaa aserorlugulu.

Svenskit sakkutuui takussaanngitsut

Svenskit sakkutuut sillimasut 15-it nallangallutik nunamut ilassusssaqqapput.

- Nunarsuarmi sumiiffinni allani sorsunnermi pissutsinut sanilliullugu Kalaallit Nunaanni unammilligassat allarluinnaapput, eqimattat aqutsisuat oqarpoq.

Talerperlerpaami orpikkatut isikkulik takuneqarsinnaavoq. Takulliinaveersaataataavoq, tassannga tupit inunnit aamma timmisartuaqqanit inuttaqanngitsunit timip kissassusaannik takunnissinnaasunut takuneqarsinnaajunnaarsarneqarput. Assi © : Markus Valentin / KNR

Sakkutuut Ukrainemi sorsunnersuaq siullermisulli sorsunnermi illersorniarfissatut assataniittarput.

Qamutillit qanimullu unamminerit timmisartuaqqanik sumiiffinnut timmillutik ingerlaartartunik taarserneqarput – tamanna akikinnerullunilu sorsunnermik eqqornerusumik ingerlatsineruvoq.

Nunatsinnili orpeqanngilaq, nunalu qaarsuunerummat illersorfissanik assaanissaq ajornavippoq. Sakkutuut timmisartuaqqanit inuttaqanngitsunit takuneqarsinnaapput – akeqqalli aamma takuneqarsinnaallutik.

Nunatsinni sorsuttoqalissagaluarpat sorsunnermik ingerlatsineq maannakkut Ruslandip Ukrainellu akornanni sorsunnermit allaanerulluinnassaaq.

Seqernup aniatitsisarneri pissutigalugit teknologimik atuinissaq ajornakusoorpoq, taamaammat sakkutuut nunatta pinngortitani peqqarniissinnaasumi nammineq inuuniarnissartik sungiusarpaat.

Danskit nunami illersuisartui Kangerlussuarmi illersuineq Irakimut Afganistanimullu sorsuffimmiinnerminnit allaanerungaatsiannginnerarpaat. Qooqqut illuatungaani tamani qaqqaqarlunilu ammaannartumik nunaqarpoq. Sakkutuut ukiuunerani uteqqinniarput sungiusarnerlu nangeqqissallugu. Apereerpammi allarluinnarnik unammillernartoqarumaarpoq.

Svenskit sakkutuui avalequtinik, ujaqqanik meqqunillu assilialiaminni eqqaanni ullormut pilersaarusiorput.

Nunap assinganik pappiaraqarnissaq inerteqqutaavoq, akeqqammi pilersaarutinik ilisimannissanngimmata suliaqariartunnginnerminni assilialiarisartik sequtseqqippaat.

Unnugu Kangerlussuarmut uteqqissapput, tassanilu danskit sakkutuui qanoq qaqqaniinnissamut ilinniartissavaat.

Akeqqat takkutileqaat

Danskit, norskit svenskillu nunami illersuisa illorsuaq Umimmak inissiffigisimavaat qullersaqarfinngortissimallugulu.

Jotum Vakt-imik taaguusersimapput – norskillu oqaluttuatoqatigiinnut naleqqersuunneqarluni. Oqaloqatigiinneq sakkutuut namminneq oqaasii atorlugit ingerlanneqarpoq, tassanilu akeqqanik takkuttussanik marsertoqarluni.

Kangerlussuarmi sakkutuut ikaartarfimmi assersuisut. Jotum Vakt sungiusarnermi "akeqqanik qaqqani takusaqaramik" Toyota appaluttoq qaqortortalik atorlugu ingerlapput. Assi © : Markus Valentin / KNR

Svenskinit suaartartoqarpoq "Akeqqat" qaqqani takuneqarput.

Nunanilu tamani pisortaq sumiiffimmi nunap assingata saaniileriataarpoq, kingornalu Toyotamut aappaluttumut qaqortortalimmut arpapallaleriarlutik sakkutuut ikaarfarfimmi assersuiffigisaatigut ingerlapput.

Kalaallit nunaminni illersuisui

Issittumi Sakkutooqarfiup pisortaata, Søren Andersenip ukiuunerani assingusumik – annikinnerusumilli sungiusartoqarsinnaanissaa neriuutigalugu KNR-imut qaammammi matumani siusinnerusukkut oqaatigaa.

- Ukiuunerani tikeraartoqartarnissaa kissaatigaara, taarnerani issinneranilu maani sulinerup qanoq ittuunera takuniassammassuk.

Illoqarfik qaammatini arlalinni ukiukkaartumilluunniit illersorneqarsinnaassaguni sakkutuunik aallartitsisoqarnissaa pisariaqarpoq, tassa eqimattat pingajui suliaqartut marluk allat paarlaanissamut piareersimasarlutik.

Naak Kangerlussuaq aasarikkaluartoq qaammatialuit qaangiuppata apisussaavoq. Taamaammat eqimattanik allanik issittup peqqarniinnerpaaffigisaani qanoq illersuinissamut sungiusariartortoqarnissaa naatsorsuutaavoq. Assi © : Markus Valentin / KNR

Kangerlussuarmi sakkutuut Jotum Vaktit akornanni sungiusarneq illersornissamut politikkimi nutaaliortoqarneranut takussutissaanerarpaat.

Nunami illersuinermik sungiusarnermi ukiuunerani sungiusarneq ilaalersinnaalluarpoq, taamaaliornikkut Kalaallit Nunaat pissutsini tamani illersornissaanut piareersimasoqassalluni.