Frankrigi Tysklandilu peqatigalugit sakkutooqarnikkut nukittorsaasoqarpoq - USA-li qanoq inissisimaffeqarpa?
Franskit tyskillu sakkutuui Issittumi Sakkutooqarfik peqatigalugu septembarimi sungiusarput. Timmisartunik sorsuutinik, umiarsuarnik inuttanillu sungiusaanerit qaammat una tamaat ingerlanneqaannassapput.
Søren Andersen, Issittumi Sakkutooqarfiup pisortaa, KNR-imiit apersorneqarnermini taama oqarpoq.
- Kalaallit Nunaannik illersuillutalu nakkutilliissagutta, aammattaarli ujaasinernut annaassiniaanernullu peqataasassalluta, maaniittuartariaqarnissarput pisariaqarpoq.
Innuttaasunut sakkutuut takussaanerulernerinik isiginnaarnerminni toqqissisimajunnaakujuttunut pissutsilluunniit taamaannerannik sungiusimanninngitsunut qanoq oqariartuutissaqarpit?
- Kunngeqarfik tamaat nakkutigigipput paaralugulu, Kalaallit Nunaallu sinnerlugu taamaaliortugut. Nammineerluta nakkutiginnillutalu paarsivugut aammali suleqativut peqatigalugit, Søren Andersen oqarpoq nangillunilu:
- Kalaallit Nunaanni pissutsit taamaattut nutaajupput, kisiannili aamma oqaatigiinnartariaqarpara nunarsuarmi ineriartorneq takusinnaasarput – pingaartumillu Ukrainemi pisut – pissutigalugit Kalaallit Nunaanni illersornissaq isumannaallisaanerlu pimooruttariaqarigut.
Frankrigi Tysklandilu peqataapput – USA-lli peqataannginnera malunnarpoq
Juunimi qulimiguullit EH-101-it kaavittuliortui Nuummi tusarsaapput. Qulimiguullit nipiliornerat ilutigalugit sakkuaaffiunnginnissamik oqalunneq qanga pereersunut ilannguttutut ippoq.
Isiginnaartitsineq pillugu inuttaasut isumaat assigiinngillat. Ilai KNR-imut oqarput, tamaattoqarnera toqqissisimananngitsoq, allalli oqarlutik Kalaallit Nunaata illersorniarnerata pimoorunneqarnissaanut piffissanngortoq.
Tysklandip illersornissamut ministeriata tullia Frankrigillu nunanut allanut ministeria, nunanut allanut tunngasunut naalakkersuisoq Vivian Motzfeldt (S) Issittumi sakkutooqarnerulernissaq pillugu ataatsimeeqatiginiarlugu nunatsinnut tikeraarnikuupput.
Tamatuma nalaani Issittumi Sakkutooqarfiup suleqataasa pingaarnersaasa ilaat tunuarsimaarput, Pituffimmilu sakkutooqarfimmi suliassat kisiisa suliaralugit.
Naak nunap sakkutooqarnikkut illersorneqarnissaata pisariaqarnera tunngavilersuutigalugu USA Kalaallit Nunaannik tiguaaniarluni sioorasaareqqammeraluartoq.
USA Kalaallit Nunaanni sungiusartitsinernut peqataaqataaffeqarpa?
- Sammisami uani Pituffik Space Basemi kisimi amerikamiunik suleqateqarpugut. Ukiuni qulikkuutaani kingullerni amerikamiut suleqatigisimavagut, ukiunilu qulikkuutaani tulliuttuni amerikamiut sinerissamik nakkutilliisui amerikamiullu immikkut ittumik suliaqartartui aamma suleqatigissavagut. Piffissami tulliuttumi aamma taamaaliussaagut.
Amerlanerusunik sungiusaateqaraangassi, amerikamiut paasiteqqaartarpisigit akunnissinnilu oqaloqatigiinneq pisarpa?
- Suleqatigut iligullu ataatsimut isigalugit oqaloqatigisarpagut. Septembarimi amerlanerusunik peqataatitaqarnissarput pillugu Namminersorlutik Oqartussat isumaqatigiissuteqarfigaarput, sammisaqartitseqatigisartakkagut qanimut suleqatigalugit. Taava soorunami suleqatigut sulerinitsinnik ilisimatittarpagut.
Taava imaappoq, sungiusarnerit nunatsinni takusinnaasagut USA-mit toqqaannartumik qisuariarfigineqanngillat?
- Naamik. Oqareernitsitut qanimut suleqatigiippugut, Søren Andersen oqarpoq nangillunilu:
- USA-p Danmarkimi aallartitarigallagaat ataasinngornermi ataatsimeeqatigaara, taakkulu sulerisimanerput pillugu soorunami ilisimatinneqartarput, Københavnimili aallartitaqarfiit allat aamma ilisimatinneqartarput. USA suleqatigilluaqaarput.
Innuttaasunik ataatsimiititsinerit paasissutissiinerillu
Vivian Motzfeldt qinersisoqareersorli sakkussiatigut annertusaaniarneq pillugu KNR-imiit apersorniarsarineqarpoq — iluatsinngitsumilli.
Nunanut allanut sillimaniarnermullu ataatsimiititaliaq nunanit allaneersut tikeraarnissaat pillugu ilisimatinneqarsimanngitsoq, KNR-ip sapaatip-akunnerata siuliani oqaluttuaraa.
Illersornissamut immikkut ilisimasalik Jon Rahbek-Clemmensen juunimi oqarpoq Kalaallit Nunaanni uivernissamut pissutissaqartoqanngitsoq, siunissami Issittumi sorsuffissaq Beringstrædemi Norgemilu – Kalaallit Nunaannit 4.000 aamma 2.000 kilometerinik ungasitsigisumi – pissammat.
Politikkikkut aalajangiinerit qanorluunniit ikkaluarpata, Issittumi Sakkutooqarfik innuttaasunut ammasutut erseqqarissumillu saqqummiussiumasutut isigineqarumavoq.
Søren Andersen naapertorlugu Issittumi Sakkutooqarfik – sakkutuut ileqquattut pinnani – siumut – ilaatigut innuttaasunik ataatsimiititsinerit inuillu attaveqaqatigiittarfii aqqutigalugit – paasissutissiissaaq.
- Kalaallit Nunaanni allaanerulaartumik iliuuseqarpugut. Qanoq iliorniarnerluta siumut nalunaarutigisarparput, Nuummi innuttaasunik ataatsimiititsinissaq ataasinngornermi pilersaarutigaarput, Sisimiuni Kangerlussuarmilu kingusinnerusukkut aamma ataatsimiititsinissaq pilersaarutigalutigu.
Sakkulersornerup tungaatigut annertusaanerup ingerlaannarnissaa suli neriuutigaajuk?
- Aap, oqartariaqarpunga taamatut neriuuteqarlunga. Septembarimulli naleqqiullugu anguniakkat annikinnerussajunnarsipput. Issittumili sulinermik sungiussisimanngikkaanni maani pissutsit naakkittaatsuupput, oqarpoq nangillunilu:
- Taamaattumik ukiuunerani tikeraartoqartarnissaa kissaatigaara, taarnerani issinneranilu maani sulinerup qanoq ittuunera takuniassammassuk.
