Ilimanassuseqanngitsumit matusinermut: Nunarsuaq tamakkerlerlugu tunillaassuunneq annguteqqajaasoq
Aqqusinermi naapikkaangatta ikusitsinnik ilassinissaq sungiukkiartorparput. Amerlanerpaallu assanut tunillannartuiaatit pisiniarfinniittut aamma malugivallaarunnaarpaat.
Ukiorli ataaseq matuma siorna 2020-mi nunarsuaq tamakkerlugu tunillaassuuttoqalernissaa takorloorneqarsimanngilaq. Aamma imangertap virusimik napparsimasup Kinami nerisassanik nioqquteqartarfimmeersup nunatsinnik matusinissamik kinguneqarnissaa takorloorneqarsimanani.
Taamali pisoqarpoq.
Coronavirusip nunatsinnut nassatarisaata kinguneranik qisuariaatit pissutsillu uani takusinnaavatit.
Virusi eqqumiitsoq tuniluuttoq
KNR-imit ”virusi eqqumiitsoq” kinamiut illoqarfianni Wuhanimi tuniluuttoq pillugu siullerpaamik januaarip naanerani allaaserisaqarpugut. Taamani pualluutitut ittup nappaatip tamatsinnut sunniuteqalernissaa ilisimanngilarput.
Virusili nunanut soorlu Japanimut, USA-mut, Frankrigimut, Australiamut, Korea Kujallermullu annguppoq, Naalagaaffiit Peqatigiillu peqqissuunissaq pillugu suleqatigiiffiata (WHO-p) ”nunarsuarmi peqqissutsikkut ajornartoorfiusoqartoq” januaarip naanerani nalunaarutigaa.
Nakorsaaneq, Henrik L. Hansen corona pillugu aqutsisoqarfimmi ilaavoq, tassani Namminersorlutik Oqartussat Politiillu aamma ilaapput. Assi: KNR
Virusip nunanut assigiinngitsunut 18-inut anngussimanera pissutigalugu taama nalunaaruteqartoqarpoq. Nunatsinnili oqartussat eqqissisimaannarput.
- Coronavirusimik tunillatsissimasumik nunatsinnut tikittoqarsinnaavoq, ilimanaalli annikitsuararsuartut nalilerparput, nakorsaaneq Henrik L. Hansen KNR-imut taamani oqarpoq.
Aamma demokraatinit Anna Wangenheimip maanna peqqissutsimut naalakkersuisuusup coronavirusimit ”pingaarnerungaatsiartunik suliassaqartugut” oqaatigaa.
AAMMA ATUARUK Virusi allanartoq Kinami illoqarfinnut allanut perngaammik siaruaattoq
Taama oqaaseqarnini kingornatigut uterteqqippaa.
Piffissami tassani nappaat pingaartumik Italiami eqquingaatsiaqqavoq, tassami tunillatsittut amerligaluttuinnarput, tassanili Danmarkimit angut sisorariarluni angalasimasoq aamma tunillanneqarluni. Nunarput suli eqqugaanngilaq – piffissarli sivisujunnaarpoq.
AAMMA ATUARUK Nunatsinni inuk ataaseq coronavirusimik tunillatsissimasoq
Inuk Nuummiittoq marsip ulluisa 16-ianni tunillatsissimasutut uppernarsarneqarpoq. Taanna nunatta killeqarfiisa avataannut angalasimalluni tunillatsissimavoq. Tassangalu sukkatsippoq.
Nunarsuarmi qeqertat annersaat mattussaasoq
Tunillatsissimasutut uppernarsarneqartup siulliup kingorna coronamik tunillatsissimasoq alla illoqarfiit pingaarnersaanni aamma paasineqarpoq, taanna sumi tunillatsissimanersoq oqartussanik qularutigineqarpoq.
Tamanna pissutigalugu Nuuk matuneqarpoq, Naalakkersuisullu siulittaasuata, Kim Kielsenip (S) virusip unitsikkuminaatsumik tunillaatilinnginnissaa pissutigalugu malittarisassat atuutilersippai.
Inuit qulinit amerlanerusut ataatsimooqqusaajunnaarput, ilinniarfeqarfiit ulluuneranilu paaqqinniffiit matupput, aamma Nuuk Center, neriniartarfiit imerniartarfiillu matupput.
AAMMA ATUARUK Coronavirusip ernumassutigineqarnera: Atuarfiit timmisartuussinerillu matulersut
Illoqarfiit pingaarnersaanni aallartoqaqqusaajunnaarpoq – taamaallaat aqisserniartoqarsinnaalluni, piniariartulli ingerlaannaq angerlaqqeqqusaallutik. Tamatuma saniatigut timmisartut nunamiiginnartinneqarput, taamaammat Air Greenlandip nunatsinnit nunatsinnullu timmisartuussinissat tamarmik taamaatippai. Nunarput matuneqarpoq.
Danmarkimi tuniluunneq siammareersimavoq, ministeriunerlu, mette Frederiksen (S) nunatsinnut Savalimmiunullu toqqaannartumik kajumissaaruteqarpoq:
- Sumiiffinni taakkunani marlunni ineriartortoqarnera ernummatigaara. Taamaammat naalagaaffeqatigiinni ilaquttatsinnut qanitatsinnut toqqaannartumik kajumissaaruteqarpunga: Iluaqutaasinnaasut tamaasa atulersigit, Mette Frederiksen tusagassiortunik katersortitsinermi oqarpoq.
Air Greenlandip coronap ilungersunartorsiortitsinera qaangerniarlugu sulisuni 37-t soraarsittariaqarsimavai. Assi: KNR
Pisiniarfiit neriniartarfiillu ilungersuuteqartut ikiorneqartut
Oqartussat suliniuteqangaatsiarneranni Nuup matunera inuillu amerlasuut katersuunnissaata inerteqqutaanera pisiniarfinnut suliffeqarfinnullu allanut kingunerluuteqarpoq. Taamaammat Naalakkersuisut aningaasatigut ikiorsiissutinik pilersitsipput.
Ikiorsiissut siulleq matusinermi eqqugaasut kaaviiaartitaannit annaasanik aningaasartuutinillu aalajangersimasumik taarsiinissamik ilaatigut imaqartoq saqqummersinneqarpoq.
AAMMA ATUARUK Coronap ajornartorsiortitsinera: Inuussutissarsiutit milliardip affaanik ikiorserpaat
Oqaluttuarisaanermi aatsaat takusatsinnik pisoqartoq, Brian Buus Pedersen piffissami tassani Sulisitsisuni pisortaasoq taamani oqarpoq.
- Oqaluttuarisaanermi pisoq aatsaat taamaattoq takuarput ikiorsissutillu iluaqutaangaatsiassapput.
- Maannakkut iliuuserisarput aalajangiisuusinnaavoq Kalaallit Nunaata coronavirus qaangiuppat qanoq inissisimanissaanut. Ikiorsiissut piffissami ilungersunartumi neriuuteqalersitsivoq, Brian Buus Pedersen oqarpoq.
Ikiorsiissutit allat tamatuma kingorna aamma pilersinneqarput, takornariaqarnermik inuussutissarsiuteqartut aalisartullu aamma taperserneqarlutik.
Poorski imigassartaqanngitsoq
Pisiniarfiilli malittarisassanit sukannersunit kisimik eqqugaanngillat. Killilersuinerit nutaat aamma amerlasuut nalinginnaasumit angerlarsimanerunissaannik aamma kinguneqarpoq, tamanna allamik aamma unammillernartortaqartoq, Naalakkersuisut isumaqarput. Tassalu meeqqat.
Meeqqat mikisut angerlarsimaannartariaqartut illersorniarlugit Kielsenip imigassamut marsip ulluisa 28-annit apriilip ulluisa 15-iata tungaanut erngertumik inerteqquteqalernissaq aalajangerpaa.
AAMMA ATUARUK Pisisartut imigassamik matusinermut: Kingunerlutsitsisoqarsinnaavoq, eqqissiviilliortoqalissaaq - isumatusaarneruvorlu
Tamanna pissutigalugu Nuummi, Kapisilinni Qeqertarsuatsiaanilu innuttaasut immiaaqqanik, viininik imigassanillu kimittuunik atuiffiunngitsumik poorskiorput.
- Pissutsit taamaatillugit nappaatillu siaruaqqinnissaa pinaveersaarniarlugu maleruagassaliortariaqartarpugut. Taamatulli aalajangerninni qitiutitakka tassaapput meeqqat, taakkumi toqqissillutik angerlarsimasinnaasariaqarput, Kielsen tusagassiuutinut nalunaarummi allappoq.
Inatsimmik nutaamik tuaviuussamik sakkulisarneq
Imigassamik inerteqquteqarneq. Neriartoqqusat killilersukkat. Atuarfiit, imerniartarfiit matoqqasut timmisartuussisoqanngitsorlu. Naak oqartussat malittarisassarpassualiorlutik corona nunatsinnut isertinnaveersaaraluaraat tamanna naammanngilaq.
Kikkut inatsimmik tuaviuussamik akuersippat? Siumut, Inuit Ataqatigiit aamma Nunatta Qitornai inatsimmik tuaviuussamik isumaqatigiillutik akuersipput
Nunarsuaq tamakkerlugu tunillaassuunnerup nunatsinni nakkutigineqarsinnaanissaanut sakkussat amerlanerusut pisariaqartinneqarput.
- Maannakkut pisut siumut ilisimareersinnaasimanngilagut. Taamaammat sakkussanik amerlanerusunik pisariaqartitsivugut, Kim Kielsen Inatsisartuni apriilip ulluisa aallaqqaataanni ataatsimiinnermi oqarpoq. Tamannalu soorunami apriilip aallaqqaataani salloqittaataanngilaq.
Oqartussammi inatsimmut allannguinissamut nutaanik sakkussaqalerput.
AAMMA ATUARUK Oqartussat pinngitsaaliissummik katsorsaasinnaalersut
Assersuutigalugu Nunatta nakorsaaneqarfiata inuit napparsimasut imaluunniit napparsimasorineqartut misissorneqarnissaannut, napparsimmavimmut unitsinneqarnissaannut katsorsarnissaannullu Naalakkersuisut akuersissuteqarfigisinnaalerpai.
Inatsisartut ataatsimiittarfiata coronap ilungersunartorsiortitsineranik sukaterinernik atulersitsiviusumi nalinginnaasumik inoqannginnera nalinginnaasuunngilaq. Assi: KNR
Inatsip aamma katerinnerit inerteqqutaasinnaalersippai, tassa imaappoq katersuunnerit tunillaassortoqarfiusinnaasut politiinit unitsinneqarsinnaalerput. Politiit tamatumunnga atatillugu ininut eqqartuussiviup akuersissuteqarfiginngisaannut isersinnaalerput.
Inatsisartunili ilaasortat inatsimmik atulersitsinissaminut nutaamik iliuuseqartariaqarput. Inuimmi piffissami ataatsikkut qulinit amerlaneroqqusaanngillat. Taamaammat politikerit eqimattanut marlunnut avillutik taasisariaqarput, taamaalillutik malittarisassanik nammineq aamma malinnissinnaassallutik.
Taamani utaqqineq sivisoorujussuartut misiginartoq
Inatsisitigulli sakkussat oqartussat virusimik akiuiniarnerminni kisimik amigaatiginngilaat. Nunatsinnimi inuit tunillatsissimanersut paasiniarnerat nunani allani paasiniaasarnermit ajornarneruvoq.
Atortorissaarutimmi amigaataanerat pissutigalugu misissuinerit akissutersiniarlugit misissugassat tamarmik Danmarkimut nassiunneqartariaqarput. Misissugassat allaat ataasiarlutik anorersuarnera pissutigalugu kinguaattoorput. Anorersuarnerami pissutigalugu timmisartoq coronamut misissugassanik useqartoq qangattarsinnaanngilaq, taamaammat akissutersassat utaqqissunneqartariaqarlutik.
* Nuuk
* Ilulissat
* Sisimiut
* Qaqortoq
* Aasiaat
* Tasiilaq
AAMMA ATUARUK Timmisartumut ilaasut tamarmik coronavirusimik tunillatsissimanngitsut
Nunarsuarmi tamarmi misissuinermut atortut piumaneqangaatsiarput, taamaammallu atortorissaarutinik piniarneq ajornakusoorluni.
illoqarfiit pingaarnersaanni apriilip qaammataani aatsaat misissuisoqarsinnaalerpoq, sineriammili misissorneqartut utaqqineqartariaqarput, sineriammimi aasarmat aatsaat misissueqqissaartoqarsinnaalerpoq.
Nuummi piffissami kingusinnerusukkut aamma immikkut misissuisarfeqalerpoq, saarullinnik tuttunillu nutaanik siusinnerusukkut nioqquteqartarfiusimasumi, illoqarfiup qeqqani Kalaaliaqqami coronamut misissortittoqarsinnaalerpoq.
Misissuisarfik nutaaq aana. Ersiuteqaraanni illoqarfiup eqqani ulapaarfiusumukarluni misissortikkiartortoqassanngilaq. Ersiuteqartut Dronning Ingriup Napparsimmavissuanut sianerlutik piffissamik inniminniissapput. Assi: Malik Brøns/KNR
Isikkammik arsaattoqanngitsoq qimussertoqanngitsorlu
Festivalit, tusarnaartitsinerit, saqqummersitsinerit timersornikkullu aaqqissuussinerit ukioq manna aamma taamaatiinnarneqarput.
Kalaallit Arsartartut Kattuffiata naak nunarsuaq tamakkerlugu tunillaassuuttoqaraluartoq nunatsinni pissartanngorniuunnissat aaqqissuunneqarnissaannut akuersissuteqarfigineqarnissaq sukataarutigigaluarpaa, tamannali iluatsinngilaq. Qaammatini qassiusuni assortuuttoqareersorli inerniliussaq juunimi ima nipeqarpoq: Nunatsinni ukioq manna isikkamik arsaannermi pissartanngorniuuttoqassanngilaq.
AAMMA ATUARUK GIF: 2021-mi GM-ertoqarsinnaanera qularnartoqarpoq
Nunatsinni timersoqatigiit kattuffiat, GIF novembarimi nuanninngitsumik nalunaaruteqarpoq. Kattuffik naapertorlugu corona pillugu killilersuinerit atorunnaartussaannginnerat pissutigalugu timersornermik aaqqissuussinerit annertuut ukiup tulliani aamma periariarfissaanavianngitsut nalilerneqarpoq.
- Coronamut malittarisassat ullumikkut atuuttut taamatut isikkoqartillugit aappaagu nuna tamakkerlugu unammersuartoqarsinnaanissaa ilimananngilaq, GIF-mi siulittaasoq, Nuka Kleemann KNR-mut novembarimi oqarpoq.
Aappaagu Avannaata Qimussersuaqarnissaa suli taamaatinneqanngilaq. Assi: KNR
Virusip nunatsinni ileqqoq malillugu qimussernermik pissartanngorniuuttarneq, Avannaata Qimussersua aamma eqqorpaa.
Nuannarinnittulli peqataasussallu aappaagumut qilanaarutissaqarput, Kalaallit Nunaannimi Qimussertartut Kattuffiata qimussernermik unammineq nalinginnaasumik anginerussasoq aalajangerpaa.
Siulliit kapitissinnaannguliivikkunartut
Siorna piffissaq taamaalisoq nunatsinni kialuunniit Kinamit ”virusi eqqumiitsoq” tusarsimanngilaa.
Coronali 2020-mi allannguingaatsiarpoq, sulilu qaangiutinngilaq.
Akiuussutissamik kapisisoqarsinnaalernissaa qanittumi aallartittussaq amerlasuut pissangallutik utaqqisaat alloriarnerup annertuup tulleraa.
Akiuussutissat Danmark aqqutigalugu qulakkeerneqarput, pilersaarullu malillugu akiuussutissat 3000-it juullip ukiortaallu akornanni nunatsinnut tikissapput, tassanilu suna tamarmi ajunngeriaruni innuttaasut siulliit kapitissinnaassallutik.
