Professori: USA-p millionilikkaanik aningaasaliinera kusanaatsuliornikuuneranik puigorsaataavoq
Qiviaruk, nagguaatsoq timmisoq!
Taama oqarneq nakutitseriarneruvoq, USA-lu Kalaallit Nunaannut aningaasaliiniarluni aalajangeqqammernera taamaaliornerulluni.
Københavnip Universitetiani naalagaaffiit pillugit ilisimatusarfimmi nunat sinniisuisa sulinerannut tunngasuni professori immikkullu ilisimasalik, Martin Marcussen, taama isumaqarpoq.
Amerikamiut 83 millionit koruunit missarluinnaannik aatsitassarsiornermut, takornariartitsinermut ilinniartitaanermullu aningaasaliinikkut siunnersuisinnaanermik neqeroornerat kusanaatsuliornikuunerannik puigorsaataavoq.
- 83 millionit koruuninik aningaasaliiniarnermigut allamut saasarlutalu ajornartorsiuterpassuarnut oqallisiginerusariakkatsinnut tunngatillugu puussaarniarsarigunarpaatigut, Martin Marcussen oqarpoq.
Taassuma Pituffimmi kiffartuussinissamik isumaqatigiissummut tunngasut suli iluarsineqanngitsut saqitsaassutigineqarneri Amerikallu nunatsinni sakkutooqarfigisimasamini avatangiisinik suli saliisimannginnerat ilaatigut uparuarpai.
- USA 12,1 millionit dollarinik - tassa 83 millionit koruuninik - nunatsinnut aningaasaliiniarnera apriilip ulluisa 23-anni pisortatigoortumik nalunaarutigineqarpoq.
- Aningaasaliissutissai 2020-mi 2021-milu atorneqassapput.
- Aningaasat taakku amerikamiut immikkut ilisimasallit siunnersuisullu nunatsinni aatsitassarsiornermut, takornariartitsinermut inuussutissarsiutinullu allanut tunngatillugu siunnersuinerannut atorneqassapput.
- Nunatta inuusuttai Amerikami ilinniarnissamik periarfissaqartitaassasut, isumaqatigiissummi aamma allassimavoq.
Tusarfik: Naalakkersuisut
Danmarkimmi naalagaaffia Amerikap sakkutooqarfigisimasaani avatangiisinik saliinissamik 2018-imi akuersivoq.
- Amerikamiut taamaalillutik nunap sinniisoqarnikkut soqutigisaminik aallussinertik iluatsilluarpaat, Martin Marcussen oqarpoq.
Aningaasat nunat sinniisuisa sulinerannut ilaanerat nalinginnaaqisoq
Pituffimmili kiffartuussinissamik isumaqatigiissummik aaqqiinissaq USA-p nunattalu siunissami suleqatigiilluarnissaannut pingaaruteqaqisoq, Naalakkersuisut erseqqissarpaat.
Taamaakkaluartoq politikerit USA-p aningaasaliiniarnera uitsatigaat.
Isumaqatigiissut USA-mut ingammik iluaqutaassasoq, IA isumaqarpoq.
USA-p nunarput Danmarkilu millionilikkaanik aningaasaliiniarnermigut avissaartuutitinniarsarigai, Danmarkimi partiit SF Konservative Folkepartilu isumaqarput.
AAMMA ATUARUK IA Nalerarlu: USA-p tapiiniarneranik qulaatiinnarluta aalajangerput
USA-lu Kalaallit Nunaannut aningaasaliiniarnermigut Issittumi pissaaneqarneruniarsarisoq, Ruslandip Danmarkimi aallartitaa, Vladimir V. Barbin, isumaqarpoq.
USA-lli Nuummi maanna sinniisoqarfeqaleruttorneratulli - nunat nunani allani sinniisoqarfeqalernerminni aningaasaliisarnerat nalinginnaasuuvoq.
- Nuna sinniisoqarnikkut soqutigisaminik aallussinerminik siuarsaanermini aningaasaliisarpoq. Taamaammat taamaaliorneq imminermi takornartaanngilaq, Martin Marcussen oqarpoq.
Pisariaqanngitsumik isertuussiniakujussimasoq
USA-li aningaasaliiniarnerminut isumaqatigiissuteqarniarnermini pisariaqanngitsumik isertuussiniakujussimasoq, Martin Marcussen isumaqarpoq.
USA nunatsinni suliniutinut 12,1 millionit dollarinik, tassa 83 millionit koruunit missaannik, aningaasaleerusuttoq, USA-p nunanut allanut tunngasuni ministereqarfiata nunatta Washington D. C.-mi sinniisoqarfiinnaanut Danmarkillu USA-mi aallartitaqarfiinnaanut ukioq manna januaarimi ilisimatitsissutigaa.
Tamanna danskit nunanut allanut tunngasunut ministeriata, Jeppe Kofodip, Folketingip nunatsinnut ataatsimiititaanut akissutaani atuarneqarsinnaavoq.
USA-p aningaasaliiniarnera USA-mi naalagaaffiit kattusimasut inatsisartuisa februaarimi akueraat, tamannali Inatsisartunut Folketingimullu aatsaat apriilip ulluisa 23-anni ilisimatitsissutaavoq.
AAMMA ATUARUK Aaja Chemnitz Aki-Matilda Høegh-Damilu: Dollarsinut qujanaq – piumasaqaatilli naapertuuppata
Kisianni Naalakkersuisut, danskit naalakkersuisui USA-lu tamanna pillugu isertuanngiinnarsimasinnaagaluarput. Martin Marcussen taama oqarpoq.
- 83 millionit koruunit sumik siunertaqarnersut qimerlooraanni, illuatungeriiginnaallututik oqaloqatigiissutiginissaanut isorisassavimmik politikkikkulluunniit akerleriissutaasussaaneranik tunngavilersuutissaqaranilu naapertuilluarneraassutaasinnaangilaq.
Nunat sinniisuisa sulinerminni suliat ataasiakkaat pillugit tatigisanuinnaq ilisimasassanngortitsisarnerat maanna qanganisarsiorneruvoq, Martin Marcussen oqarpoq.
Taamali pissusilersorneq USA-p præsidentiata, Donald Trumpip, nunatsinnik siorna pisinialikkersaarneranik USA-llu Kalaallit Nunaanni soqutigisaminik aallussinikkut siornatigut kanngunartuliorsimaneranik peqquteqarataannaasoq, Martin Marcussen oqarpoq.
- Pisoq ataatsimut isigalugu isumaqarpunga, USA-p sinniisui sulinerminni isertuussassanngortitsisarnermik ileqqutoqqanut nalunartut pillugit utersaartariaqarsimasinnaasut, Martin Marcussen oqarpoq.
