USA pillugu isummat nikerartut: Nunarput eqqissisimaqqusivoq – Danmarki mianersoqqusivoq

Ammaanersiornermi oqalugiaatit marluk, piviusut marluk: Ersinissamut pissutissaqartoqanngitsoq Jens-Frederik Nielsen oqarpoq, Mette Frederiksenillu siooranartoq puiorneqaqqunagu mianersoqqusivoq.

Allattoq Markus Valentin

oktobarip 10-at 2025 10:59

Nutserisoq Medea Olsen

Naalakkersuisut siulittaasuata Inatsisartut ammaanersiorneranni oqalugiarnermini oqaatigaa USA-p siorasaarineranut tunngatillugu ernumassuteqartoqassanngitsoq.

- Maani inuppassuit toqqissisimajunnaarput allaallu ersilerlutik. Tamatumunnga tunngatillugu silatusaaqqusiniarpunga toqqissisimaannaqquserusullungalu. Unnukkut eqqissisimaaleraangama toqqissillunga sinittarpunga. USA-llu præsidentiata oqaasii naalakkersuisuniit ernumaginngilagut.

Danskilli ministeriunerat taamatut isumaqarpasinngilaq.

Aamma atuaruk Siulittaasup oqalugiaataa: Jens-Frederik Nielsen suleqatigiinnissamik neriorsuivoq aaqqissuusseqqinnernulli imaannaanngitsunut ilimasaaruteqarpoq

Folketingimi ammaanersiorluni oqalugiarnermini isumannaatsuuneq pinnagu siooraneq eqqartorpaa.

- Maannakkorpiaq (Donald Trumpip Kalaallit Nunaata pigilernissaanik oqaaseqaatai, aaqq.) piviusorsiorpalunngillat. Immaqa isumaqartoqarpoq oqiliallassinnaasugut. Uangali isumaqarpunga taamaaliorsinnaanngitsugut, Mette Frederiksen oqarpoq.

Ulrik Pram Gad Danmarkimi Institut for Internationale Studierimi ilisimatusartuuvoq. Naalagaaffeqatigiinnerup allanngoriartornera aamma nunasiaateqareernerup kingorna kalaallit qallunaallu attaveqatigiinnerat pillugit ilisimatusarpoq.

Tusarliussat assigiinngitsut taakku marluk assut soqutiginartippai.

- USA-p atorluarsinnaasaanik avissaartuuttoqannginniassammat ataatsimoornissarput pingaaruteqartoq, Danmarkip oqaatigaa.

- Danmarkip oqarneratut USA-p atornerlunniagassaanik avissaartuuttoqaqqunagu ataatsimoornissarput pingaaruteqarpoq. Danmarkillu taamatut oqariartuuteqarnerani, nunarsuarmi nunat tamalaat Danmarkilu, nunarput tatineqartilluni tunniutiinnarnavianngitsoq nunatsinniit oqariartuutaavoq.

Nunatsinnut aarlerinartoq

Nunatsinnut piffissami maannakkorpiaq aarlerinartoqanngitsoq illersornissaq pillugu immikkut ilisimasaqartut arlallit KNR-ip siusinnerusukkut oqaloqatigisaasa oqaatiginikuuaat.

Sorsunnersuaq Nillertumeersut issittumi sakkutooqarfiit 2014-imili Ruslandip ammaqqippai nutaanillu aamma pilersitsilluni. Sorsunnersuaq nillertumiilli Issittoq nunanit arlalinnit taamak sukasimaartigisumik iliuuseqartoqarnera misigineqarnikuunngitsoq, Illersornissaqarfiup Isertortumik Paasiniaasartuinit (FE) nalunaarusiap decembarimi nalorninaallisippaa.

Issittumi Sakkutooqarfimmit Illersornissaqarfiullu tungaaniit russit aqqartartunit nunatta kitaani sinerlugu ingerlaartoqartarsorigaat KNR-ip paasivaa.

Kisianni Naalagaaffeqatigiinneq, nunarsuarmioqatigiit isumannaatsuunerannik nunarsuarmillu isiginninneq pillugit ilisimatusartup, Ulrik Pram Gadip russit Kalaallit Nunaanni Pituffik Space Base – nunattalu sinnera pinnagu kisiat soqutigisarigaat oqaatigaa.

Illersornissamut ilisimatusarfimmi Issittumi sillimaniarnermut immikkoortortaqarfimmit Jon Rahbek-Clemmensen assingusumik oqaaseqarluni kalaallit ersissutissaqannginnerarpai. Russillu Issittumi sakkussiornerat Norgemi Alaskamilu pinerat pissutaanerarlugu.

USA-miillu aarlerinartoqarnera.

Rasmus Sinding Søndergaard Dansk Institut for Internationale Studierimi Amerikap nunanut allanut oqaluttuarisaaneranik ulluinnarni ilisimatusartuuvoq.

Taassuma eqimattat pingasut amerikap Kalaallit Nunaannut politikkianut sunniuteqartut nassuiaatigai: Aningaasarsiorusuttut aatitassanik soqutigisaqartut; illersornissamik suliaqartut Ruslandimit aarlerinartumik soqutigisaqartut; politikkikkullu pikisitsineq MAGA amerikamiut nunataanik "manifest destiny"-mik toqqammaveqartumik annertusaaniartut.

Danmarkip Kalaallit Nunaatalu USA aatsitassanut illersornissamullu tunngatillugu ataatsimeeqatiginiarnikuuaat, ataatsimiittoqanngilarli.

Allisiguk

Ataqatigiinneq piumasaqaatitalik

Naalakkersuisooqatigiit nutaat pilersinneqarmatali Danmarkimi naalakkersuisut USA-mut tunngatillugu ataatsimoornissaq pillugu oqariartuutaat naalakkersuisut oqaasiilu assigiipput.

Ulrik Pram Gadili oqarpoq naalagaaffeqatigiinnerup nutaamik aaqqissuunneqarnissaa, naligiinnerulernissaq kiisalu danskit Kalaallit Nunaannik immikkoortitsinerat akiorniarlugu iliuuseqartoqarnissaanik piumasaqarneq nunatta tunuarsimaarfigisimanngikkaa.

- Tassalu Jens-Frederik Nielsenimiit alloriarneq - soorlu Vivian Motzfeldtitut - oqarami uaguttaaq arlaannik iliuuseqartariaqartugut. ’Eqqunngitsuliorfigineqartutut liuuseqarsinnaanngitsutut’ imminut saqqummiukkusunngilaq.

Oqalugiaatini taakkunani marluusuni oqariartuutigineqartut assigiinngeqaat. Mette Frederiksenip Jens-Frederik Nielsenip ilisimanngisaanik ilisimasaqarpa?

- Taama isumaqanngilanga, kalaallimmi paasigunikku namminneq ilisimasaqarfiginngisaminnik ilisimasaqartoq ajornartorsiulersinnaavoq. Danskit naalakkersuisui taamaalioqqinnissartik saperpaat.

Oqariartuutit erseqqarinngitsut

Ulrik Pram Gad isumaqarpoq ministeriuneq ilungersunartut pillugit oqalukkaangat naalakkersuisullu siulittaasuat ilungersunartoqarsorerpalunngippagu, kimut saaffiginninnersut paasiniarlugu erseqqissumik oqaatigineqanngitsut maluginiarneqassasut.

- Pingaartumik nunap iluani politikkimut tunngasut, aammali imminnut attaveqatigiinnermut tunngasut:

- Danmarkip ataqatigiinnissamik eqqartuineranni, Kalaallit Nunaat USA-mut aamma oqarpoq 'suli oqaloqatigerusuppatsigit. Københavnimut saaffiginniinnarsinnaanersi uterfigineqassanngilaq.'

Jens-Frederik Nielsen ministeriuneqarfillu KNR-imiit oqaaseqartinniarneqaraluarput, allaaserisalli saqqummiunneqannginnerani tutsagaqarfiginngilagut.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.