Ukiortaamut siarngit unnuaru sianissapput, 2022-milu qaangiutingajalerpoq. Pisoqangaatsiarporlu.

Ukioq qaangiuttoq qivialaaqqiffigiuk.

Tuniluuttoqangaatsiarneranit killilersuutaarunnaranut

2022 qanermut assiaquteqarnermik killilersuuteqartoqarneranillu aallartippoq. Januaarimimi tuniluuttoqangaatsiarpoq, peqqinnissaqarfillu ilungersungaatsiarluni.

Kikkut tamarmik PCR-imik misissortissinnaajunnaarmata sukkasuumik misissuutit pisiniarfinni nungunneqapallattalerput.

Nunatsinni coronamik tunillatsissimasut 3000-t missaanniittut januaarip qulinganni tusagassiortunik katersortitsinermi taamani isumaginninnermut, suliffeqarnermut nunamullu imminermut naalakkersuisup, Mimi Karlsenip oqaatigaa:

- Nunarsuaq tamakkerlugu tunillaassuuttoqarnera unitsinneqarsinnaanngitsoq nassuerutigisariaqarparput. Peqqinnissaqarfiup malinnaasinnaanissaa anguniagassaavoq, Mimi Karlsen (IA) oqarpoq.

Kommuneqarfik Sermersooq, Qeqqata Kommunia kiisalu Kommune Kujalleq imigassamik nioqquteqarnermik qaammatip naannginnerani inerteqquteqarallalerput.

Ukioq ataasiunngitsorluunniit qaangiuttoq – decembarimi – tamanna allaanerulluinnarpoq. Maanna corona pillugu killilersuisoqanngilaq.

Nakorsaaneq, Henrik L. Hansen decembarip arfineq-pingajuanni KNR-imut ima oqarpoq:

- Coronap allannguutaa omikroni kingullermi maani tuniluuttoq annertunerusumik ajoqutaasumik tuniluutinngilaq, taamaammat maleruagassat assigiinngitsut atuutsinnissaat pisariaqanngilaq.

Ukrainemi sorsunneq

Nunarsuatsinni ulloq februaarip 24-at Europa nutaanngortoq itertoqarpoq.

Rusland Ukrainimut saassussivoq, sorsunnermillu aallartitsilluni, sulilu sorsuttoqarpoq.

Nunatsinnit ukrainimiu Ivan Dumanov nunarput aappanilu Puto Kivioq qimallugit nunaminukarluni russit sakkutuuinut sorsugiarpoq.

Assi © : Puto Kivioq

Puto Kivioq aamma Ivan Dumanov, nunatsinnut qimaasoq siullerpaaq.

Alianartumik avissaarnerat nunatsinnit tamarmit malinnaavigineqarpoq – Namminersorlutik Oqartussallu Ivan Dumanov Ukrainimi ulloq maajip arfineq-aappaani toqummat qiteqqusimapput.

AAMMA ATUARUK Puto Kiviup aappaa sorsunnermi toqutaavoq: Kingullermik oqaaserisaasa nukissaqartippaanga

Ukrainemi sorsuttoqarnera nunat akornanni inissisimanerup nunatsinnut aamma allanngorneranik kinguneqarpoq, Natolu folketingimut oktobarimi qinersisoqarnerani ilaatigut aamma sammineqangaatsiarpoq.

Ilaatigut Siumumit folketingimut qineqqusaartup, Markus E. Olsenip nunarput nammineerluni Natomut ilaasortanngornissaa kissaatigaa.

- NATO killeqarfinnik immikkut ittumik nakkutilliinermi suleqatigisariaqarparput, suleqatigiinnerlu taanna nunatta nammineq ilusilersussavaa, taanna oqarpoq.

Sorsunnerlu nunatsinni aningaasaqarnermut aamma sunniuteqartoq malugineqarsinnaavoq, nioqqutissammi akii qaffapput. Tamanna uuliap akiata qaffanngaatsiarneranik pissuteqarpoq, tamannami pissutigalugu nioqqutissat nunatsinnut assartorniarnerat akisunerulerpoq.

Utoqqatsissuteqartoqarnissaa utaqqiuarneqarsimasoq

Ukioq ministeriunerup meeraanerminni misileraatigineqarsimasut sinnerinut arfinilinnut utoqqatserneranik pingaaruteqartumik aamma ilaqarpoq.

Meeqqat taakku misileraanermi pingaarnertut inissisimapput, taamani meeqqat 22-t Danmarkip misileraaneranut atatillugu nunatsinnit Danmarkimut 1951-imi aallartinneqarlutik qallunaanngorsarneqarput.

Meeqqat nunatsinnut angerlaramik ilaquttaminni najugaqarsinnaatitaanngillat, tassungalu taarsiullugu Nuummi meeqqat angerlarsimaffiannut inissinneqarlutik.

Meeqqat oqaatsitik puiorsimavaat, taakkunanngalu arlallit ilaquttatik oqaloqatigisinnaajunnaarsimallugit kingusinnerusukkut oqaluttuaraat.

Meeraanerminni misileraataasimasut sinnerisa utoqqatserfigineqarnissartik ukiuni arlalinni sorsuutigaat, taakkulu 2020-mi decembarimi allakkatigut utoqqatserfigineqarput.

Oqaatsitigulli siullerpaamik Københavnimi marsip qulingiluaani kiisalu Nuummi Katuami marsip 15-iani aatsaat utoqqatsertoqarluni.

AAMMA ATUARUK Ilisimatooq meeraanerminni misileraatigineqarsimasunut utoqqatserneq pillugu: Oqaluttuarisaanermi pingaaruteqarluinnarpoq

Mette Frederik oqalugiarnermini ilaatigut ima oqarpoq:

- Meeqqat tamarmik toqqissisimanermik aalaakkaasumillu pisariaqartitsipput. Taakkulu marluk ilissinnit tiguneqarput.

- Taamani siunertarineqartoq pitsaagaluarlutik akeqarpoq, tamannalu naleqqutinngitsumik meeraanerminni misileraataasimasunut kingunerluuteqarpoq.

Attortisimasoq, Eva Illum misileraataasimasunut ilaasoq Katuami aaqqissuussinermi aamma oqalugiarpoq:

- Ukiuni 70-inngulersuni angalaneq naalerpoq.

- Inuuneq naallugu ilisarnaataavoq arlaannattaluunniit inuunerput allanut oqaluttuarinngimmagu. Immaqa kanngusuutigisimavarput, immaqa eqqaamasavut nalunngeqatiginnissutsitsinnit peerneqarsimapput, Eva Ilum oqarpoq.

Utoqqatsernerli pillugit suliat maani naammassinngillat. Inatsisitigut ataataqanngitsut danskit naalakkersuisuinit immikkut 125.000 koruuninik taarsiiffigineqarnissaminnut piumasaqaammik juunimi nassiussipput.

Inatsisitigut ataataqanngitsuuneq tassaavoq ataataqarnissamut pisinnaatitaaffeqaratik peroriartorsimasut. Meeqqat inatsisitigut pisinnaatitaanerata nunatta kitaani 1963-imi nunattalu avannaani kangianilu 1974-imi atuutilinnginnerani meeqqat uersakkat ataatami kinaaneranik paasinninnissamut pisinnaatitaaffeqanngillat. Aamma inatsisip atuutilereernerata kingorna 1970-ikkut tikillugit meeqqat ilaat kingornussisussaatitaanngillat.

Naalakkersuisoqatigiinni pisoqarnera

Upernaaq isumaqatigiinnginneq Naleqqap Naalakkersuisunut ilaajunnaarneranik kinguneqarpoq.

Tamanna Naalakkersuisut siulittaasuata, Múte B. Egedep apriilip sisamaanni nalunaarutigaa:

- Nalerarlu politikkikkut isumaqatigiinngikkaluttuinnarnerput maluginngitsoorneqarsinnaanngilaq, siulittaasoq tusagassiortunik katersortitsinermi oqarpoq.

Assi © : KNR

Hans Enoksenip taamani Naleqqami siulittaasuusup oqarnera naapertorlugu partii naalakkersuisoqatigiinnit anisitaavoq.

- Ilagiumanngippatigut pinngitsaalillugit ilagisinnaanngilagut, Hans Enoksen oqarpoq.

AAMMA ATUARUK Naalakkersuisoqatigiilersut: Isumaqatigiinngittarsimagaluaqaluta siunissamut piareerpugut

Taarsiullugu Inuit Ataqatigiit Siumullu nutaamik naalakkersuisoqatigiilerput.

Múte B. Egedelu nassuiaavoq:

Siumut IA-lu ukiorpassuarni isumaqatigiinngittarsimapput. Maannali ataatsimut pitsaanerpaaq pillugu suleqatigiissaagut, Múte B. Egede tusagassiortunik apriilip sisamaanni katersortitsinermi oqarpoq.

Partiit taakku marluk 2016-imi Naleraq peqatigalugu aamma naalakkersuisoqatigiipput.

Spiralilersuisoqarnera mamianartoq

Spiralilersuisoqarluni mamianartuliaq nunatsinni mamiatsaatigineqaqisoq ukioq manna suliat initusut ilagaat.

DR-imit tusarnaagassiaq “Spiralkampagnen” maajimi saqqummersinneqarpoq, tassani danskit oqartussaasuisa nunatsinni innuttaasut amerliartornerannut killiliiniarlutik kalaallinik niviarsiaqqanit aqqaneq-marlunnik ukiulinnit arnanut 1960-ikkut 70-ikkullu ingerlaneranni spiralilersorneqarsimanera oqaluttuarineqarpoq.

Assi © : KNR

Naja Lyberth spiralililersuisoqarnerani ilaasoq.

Spiralit ullumikkut ilisimasatsinnit taamani anginerungaatsiarput, arnallu arlallit spiralilerneqarnertik kingunerluutigalugu inuunerminni kingunerluutigingaatsiarsimallugu oqaluttuaraat.

Maniitsumeersoq, Naja Lyberth misigisimasaminik oqaluttuaqqaartuni siulliuvoq.

- Naalagaaffiup niviarsiuinernik uanga piumassuserinngisannik arsaarpaanga. Spiralilerneqarama soorlu savinnik illissakkut kapoorneqarlunga. Tamannalu ukiorpassuarni aaqarnerluttarninnik kinguneqarpoq, Naja Lyberth KNR-imut maajimi oqarpoq.

AAMMA ATUARUK Pinngitsaaliissummik spiralilerneqarsimasoq: - Soorlu savinnik illissakkut kapoorneqarlunga

Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa spiralilersuisoqarnera pillugu qulaajaasoqarnissaa septembarimi aamma isumaqatigiissutigaat.

Qulaajaanermi spiralilersuisoqarsimanera pillugu 1960-imit 1991-imut, tassa nunatta peqqinnissamut oqartussaaffik tigusinissaata tungaanut pisimasunik misissuisoqassaaq.

Mamianartumik spiralilersuisoqarsimanerata ilassutaatut tuluit tusagassiorfiata BBC-p arnat arlallit 2000-ip missaata tungaanut akuersissuteqarsimanatik spiralilersorneqarsimasut allanillu naartunaveersaaserneqarsimasut oqaloqatigai.

Suliaq Ivaaqqamut tunngasoq

Suliaq alla ukkatarineqangaatsiartoq aalassassutigineqartorlu Ivaaqqamut tunngavoq.

Arnaq 23-nik ukiulik, annertuumik innarluuteqartoq Qaqortumilu innarluutillit inaanni najugaqartoq naartusoq ilisimaneqarsimanani, tassanngaannartumik ersertaartoq septembarimi saqqummiunneqarpoq.

AAMMA ATUARUK Innarluutilimmut anaanaasoq: Eqqissisinnaanngorpunga

Arnaq oqalussinnaanngilaq paarnguinnarsinnaallunilu.

DNA-mik misissuinerup kingunerisaanik angut 62-inik ukiulik, pinngitsaaliilluni atoqateqarsimasutut novembarimi tigusarineqarpoq.

Suliaq politikkikkut aamma oqallinnermik kinguneqarpoq. Meeqqanut, Inuusuttunut Ilaqutariinnullu Naalakkersuisoq, Mimi Karlsen KNR-imut septembarimi ima oqarpoq.

- Meeqqanut, inuusuttunut innarluutilinnullu angerlarsimaffiit sukateriffigineqarput. Ingerlatseriaatsit misissorneqarput, ilaatigut sulisut marluujuaannarnissaat piumasaqaatigivara. Pisoq ilungersunarluinnarpoq neriorsuutigissavaralu meeqqanut, inuusuttunut innarluutilinnullu angerlarsimaffiit ukkatarineqassammata.

Agguilluni toqutsisoqarneranut suliaq naammassineqartoq

Nunatta oqaluttuarisaanerani toqutsinerit peqqarniinnerpaat ilaat novembarimi naammassineqarpoq, tassanilu 28-nik ukiulik, Tittus Hansen toqutsisutut eqqartuunneqarluni. Taassuma killiligaanngitsumik tigummineqalernissaa eqqartuussutigineqarpoq.

2021-mi oktobarimi inuup timaata ilaanik Ilulissani ikuallaavimmi nassaarineqarpoq.

Suliap peqqarniilluinnarnera pissutigalugu Kalaallit Nunaanni Politiit toqutsisoqarneranik misissueqqissaarnissaminnut Danmarkimit ikiorneqarput, misissueqqissaarnerlu Tittus Hansenip tigusarineqarneranik kinguneqarpoq.

Suliaq inuiaqatigiinni tamani qiiaammissutaavoq.