Mette Frederiksen Múte B. Egedelu Katuami inunnik ulikkaavissumi attortinnartumik oqalugiartut
Mette Frederiksenip naalagaaffik sinnerlugu inunnut 1951-imi misileraatigineqartumi ilaasimasunut utoqqatsissuteqarnissamik anguniagaqarnera kiisami naammassineqarpoq.
Tamanna Nuummi Katuami inoqangaatsiartumi meeraanerminni misileraatigineqarsimasut sinnerisa arfinillit saanni pivoq.
Ministeriuneq oqalugiarnermini ilaatigut oqarpoq:
- Meeqqanut 22-nut taamani iliuutsit kukkunerullutillu naakkittaanneruvoq, tamannalu pisimanngisaannartussaagaluarpoq. Tamanna Danmarkimit qangali oqaatigereersimassagaluarparput. Taamaammat sapaatip akunnerata siuliani kiisami utoqqatsissuteqarnerput nuannaarutigilluinnarpara, Mette Frederiksen oqarpoq, nangillunilu:
- Danmarkimi ministeriunertut isigalusi Danmarkilu tamarmi sinnerlugu iliuuserineqarsimasut iliuuserineqanngitsullu pillugit utoqqatserfigerusuppassi.
Ministeriuneq oqalugiarunnaarmat Katuami isersimasut tamarmik nikuillutik ersaattaapput.
Mútep pisimasut aamma takugai
Naalakkersuisut siulittaasuat, Múte B. Egede aaqqissuussinermi aamma oqalugiarpoq. Tassunga atatillugu meeqqanut 22-nut misileraanermi ilaatinneqartunut pissutsit ajuusaarutiginerarpai.
- Sapaatip akunnerata siuliani utoqqatserneq ullumikkut aamma malunnartinneqarpoq. Tamanna pisimasunut inuunitsinni pisimasussaanngikkaluartunut saammaasseqatigiinnissamut tunngaviussaaq, Múte B. Egede oqarpoq.
Naalakkersuisut siulittaasuata siumut isiginninnissamut oqaluttuarisaanitsinni pisimasut nuanninngitsut qiviaqqaarnissaat pingaaruteqartoq oqaatigaa.
- Kingumut qiviassaagut taakkulu siumut alloriarnissamut atussavagut. Nunasiaataanerup nalaani susoqarsimanerata inuttut nammineersinnaasutut qiviarluta qaangiinissarput aamma pissutsit oqaluuseralugillu ammasumik oqallisiginissaat pingaaruteqartoq isumaqarpunga.
AAMMA ATUARUK Ministeriuneq misileraataasimasunut utoqqatsertoq: Naleqqutinngitsumik kingunerluuteqartoqarneranik kinguneqarpoq
Ullumikkut utoqqatsissuteqartoqannginnerani taanna nunarput sinnerlugu pisortatigoortumik utoqqatsissuteqassanersoq isumaliuutigineqaraluarpoq. Utoqqatsissuteqartoqarnissaa misileraatigineqarsimasunit suli uumasut kissaatigisimagaluarpaat. Taannali utoqqatsissuteqanngilaq.
Nunattali Danmarkimit utoqqatsertoqarnissaanik kimigiisersimannginnera ajuusaarutigalugu oqaatigaa.
- Kingumut qiviaraangama Namminersornerullutik Oqartussat eqqunneqarneranit suliaq pillugu akisussaasunit utoqqatsertoqarnissaa pillugu kimigiisertoqarsimasinnaagaluartoq eqqarsarpunga.
- Suliaq aalajangernerlu una piffissami allami aalajangernerusoq ilisimavarsi. Nunasiaataanerup nalaani pivoq, utoqqatsertoqarnissaatalu aatsaat pineranut nunatsinniit aamma akisussaaqataavugut. Oqaluttuarisaanerput ilisimavarput, taamaammat danskit naalagaaffiata nassuerutiginninnissaa siusinnerusumiitsinneqanginneranut akisussaaqataanitsinnut maanna utoqqatsissuteqarpugut.
Utoqqatsernermi aaqqissuussineq nalunaaqutaq 11:30 aallartinneqarpoq, tassanilu naalakkersuisut siulittaasuisa oqalugiannginnerani Ivaana appisimaarpoq.
Tamatuma kingorna meeraanerminni misileraatigineqarsimasut akornatsinniikkunnaarsimasulli pillugit minutsimi ataatsimi nipaallisimasoqarpoq.
Tamannali sioqqullugu erinarsoqatigiit Ingiulik peqatigalugit erinarsoqatigiittoqarpoq.
Qanoq pilersaarummi nalunaarut atsiorneqareersoq
Ministeriunerup utoqqatsissuteqarnerani aaqqissuussineq pisortatigoortumik tikeraarnerata ilagaa, taanna Ilulissanukarluni unnugu ingerlaqqissaaq, tassanilu silap pissusiata allanngoriartornera sillimaniarnermilu politikkikkut pissutsit ukkatarineqassapput.
Ministeriunerup ullumikkut oqalugiarnerisa saniatigut danskit naalakkersuisuisa Naalakkersuisullu akornanni erngup nukinganik nukissiorfiit nutaat aningaasalernissaat pillugu qanoq pilersaarnermik nalunaaruteqartoqarpoq.
Tamanna pillugu uani annerusumik atuagaqarsinnaavutit.
