Ministeriuneq misileraataasimasunut utoqqatsertoq: Naleqqutinngitsumik kingunerluuteqartoqarneranik kinguneqarpoq
- Meeqqat tamarmik toqqissisimanermik aalaakkaasumillu pisariaqartitsipput. Taakkulu marluk ilissinnit tiguneqarput.
- Taamani siunertarineqartoq pitsaagaluarlutik akeqarput, tamannalu naleqqutinngitsumik meeraanerminni misileraataasimasut sinnerinut arfinilunnut kingunerluuteqarput.
Ministeriuneq Mette Frederiksen Københavnimi Nationalmuseumimi oqarpoq.
Oqaatsit ullumi immikkuullarissumi oqaatigineqarput. Meeraanerminnimi misileraataasimasut sinneri arfinillit aaqqissuussinermut peqataajartortut ministeriunermit utoqqatserfigineqarnissamut qaaqquneqarput.
Meeqqat 22-t 1951-imi misiliutaasussatut Kalaallit Nunaanniit Danmarkimut nassiunneqarput.
Meeqqat taakkua misileraanermi pingaarnertut inissisimapput, taamani meeqqat qallunaanngorsarneqarput maligassatut Kalaallit Nunaannut utersinnaaqqullugit.
Taakkuali angerlaramik kalaallisut oqalussinnaanngillat ilaquttaminnilu najugaqaqqusaanatik. Meeqqallu taamani Nuummi børnehjemmimi inissinneqarlutik.
Meeqqat 22-t sinneri arfinillit ullumi suli inuupput. Taakkua 80-it missaannik ukioqarput.
Naalagaaffiup meeqqanik Danmarkimut 1951-imi aallartitsilluni misileraateqarnermi suleqataasimaneranut utoqqatserneruvoq, meeqqat taakku Danmarkimit nunatsinnut uterunik meeqqanut allanut maligassiusunngornissaat siunertarineqaraluarpoq.
Ukiorli ataasiinnaasussaagaluartoq meeqqat kalaallit 22-t, piviusumik angajoqqaaminnit taamani peersinneqartut inuunerup sinnerani kingunerlutsitsinermik ujariatsinermillu nalaataqarput.
- Ilissinnut tunnganani inersimasut pisariaqartitaannut pilersaarutaannullu tunngassuteqarpoq, Mette Frederiksen oqarpoq.
Mette Frederiksenip ullup naggasiinertut atorneqarnissaa neriuutigigaa
Ministeriuneq allakkatigut 2020-mi decembarimi utoqqatsissuteqarpoq, tamannalu oqaatsitigut ullumikkut erseqqissaatigilluarpaa.
Taamani misileraatigineqarsimasut arlallit ullumikkut najuutinngillat, misileraanerli taakku tamarmik inuunerannut siunissaannullu assigiimmik kinguneqarpoq.
AAMMA ATUARUK Danmark utoqqatserpoq: Oqaluttuarisaanerput naggaserneqalerpoq, meeraanermi misileraataasimasoq oqarpoq
Meeraanerminni misileraatigineqarsimasut arlallit misileraatigineqarnerup kingorna aserorterneqarsimasutut tunngavissaqanngitsutullu misigisimasut, Mette Frederiksenip erseqqissaatigaa.
- Nalaatasi inuppalunngillat kukkunerullutillu.
- Aalajangiiffigisinnaavarput akisussaaffillu tigullugu isumaqarpunga: utoqqatserpunga, oqaatigissallugu eqqortuusoq, ministeriuneq oqarpoq, nangillunilu:
- Neriuppunga ullumikkut ulloq naggasiinermut atorsinnaassagissi. Pisussaanngikkaluartumut ilaasimavusi.
- Iliuuserineqarsimasut pillugit utoqqatserpunga. Kisianni, annermik ilissinnut iliuuseqarfigineqanngitsunut ilissinniillu arsaarinnissuteqarfigineqartunut utoqqatserpunga.
Naalakkersuisut siulittaasuat, Múte Bourup Egede (IA) utoqqatsertoqarnissaanut aaqqissuussinermut atatillugu aamma oqalugiarpoq, assi: Liselotte Sabroe, Ritzau/Scanpix
Múte Bourup Egede qujassuteqartoq
Danskit naalagaaffiat, Red Barnet, Dansk Røde Kors aamma nunatsinni Landsrådi taamani misileraanermik suleqatigiipput.
Taakku tamarmik sinnerlugit aaqqissuussinermi najuuttoqarpoq, Naalakkersuisut siulittaasuat, Múte Bourup Egede aamma oqalugiarpoq. Taassuma utoqqatsissuteqarneq ”oqaluttuarisaanermi pingaaruteqarnerarpaa”.
- Ilissinnut qanoq issimanera takorloorsinnaanngilara. Eqqarsaatigalugu annernarpoq. Meeraanermi nunagisamit aallarneq, Múte B. Egeden oqarpoq.
- Maanna maaniippugut pisimasullu nassuerutigalugit, kisianni aamma ilikkagaqarfigaarput.
AAMMA ATUARUK Meeqqat misileraatigineqarsimasut naalagaaffimmit taarsiiffigineqartussanngortut
Piffissaq eqqorlugu peqqissaartumik utoqqatsertoqarsimanngitsoq, taassuma erseqqissaatigaa.
- Kalaallit Nunaanni aamma uagut akisussaaqataavugut, tassa naalakkersuisut siusinnerusukkut utoqqatsissuteqarsimannginnatsigit.
- Ministeriunermut qujanaq. Oqaluttuarisaanerup taartortaa kimilluunniit tulluusimaarutigineqarsinnaanngitsoq pillugu akisussaaffik annertooq tiguat.
Meeraanerminni misileraatigineqarsimasut ilaquttatillu Nationalmuseumimi, assi: Liselotte Sabroe, Ritzau/Scanpix
Mette Frederiksen meeraanerminni misileraataasimasut sinnerinut arfinilinnut 250.000 koruuninik taarsissuteqaqqammernerani utoqqatsissuteqarpoq. Misileraataasimasut danskit naalagaaffiannik eqqartuussivitsoortitsiniarnerata kingunerisaanik taarsiissuteqartoqarpoq.
Taakkumi Danmarkimut nuutsinneqarnertik namminneq ilaqutariittullu inuuneqarnissaminnut pisinnaatitaaffimminnik innarliinerusoq isumaqarput.
Suliaq isumaqatigiissuteqarnermik inerneqarpoq, naalagaaffillu taakkununnga immikkut 250.000 koruuninik taarsiissuteqartoqartussanngorluni.
Utoqqatsernermilli aaqqissuussineq suli naammassivinngilaq. Ministeriunermi sapaatip akunnerata tulliani nunatsinnikassaaq, tassanilu illoqarfiit pingaarnersaannut avannaanilu Ilulissanut tikeraassaaq.
Taassuma Nuummiinnerani utoqqatsernermut atatillugu kulturip illorsuani Katuami aaqqissuussisoqassaaq, tassanilu misileraataasimasut sinneri 16-it toqoreersimasut pillugit ilaatigut minutsimi ataatsimi nipaallisimasoqassalluni.
