Portørit peqatigiiffiat suleriaatsip aaqqissuunneqaqqinnissaanik amerlanerusunillu suleqateqarnissamik kissaateqartoq

-Sulianut amerligaluttuinnartunut angummassinnaajumalluta amerlanerorusuppugut, Nunatsinni Portørit Peqatigiiffianni siulittaasoq Ludvig Larsen oqarpoq. 

Nuummi portørit suliassaqartangaaramik pinasuartunut ikiuukkiartorlutik ilaannikkut ornigutipallassinnaaneq ajortut taassuma nassuiaatigaa. 

Nuummi portørit qanoq amerlatiginissaat kingullermik 2004-mi aalajangerneqarpoq. Dronning Ingridip Napparsimmavissuani 22-upput paarlattaasartullu ilanngullugit 30-inik amerlassuseqarlutik. Sulilu amerlanerusariaqarlutik isumaqarput.

- 2004-minngaaniit ullumikkumut suliassat amerliartupiloornikuupput. Nuuk inuttusiartupiloornikuuvoq alliartupiloorlunilu. Taamaattumillu ulapputiinnaavik ingerlarsulertaratta angummanniaannaavik, suliaqaannaavik.

Sullitassat amerliartortillugit aamma sulisut amerlanerusariaqarnerat pisariaqartoq, portørip peqatigiiffianni siulittaasup oqaatigaa.

- Amerlanerorusuppugut. Sulianut amerligaluttuinnartunut angummassinnaajumalluta, uippakajaarpallaarata sulisarnissarput ullumikkorninngaaniit pitsaanerussammat, Ludvig Larsen oqarpoq.

Pinasuartut ornigutipallassinnaanissaq

Nuummi portørit uninngasunik angallassitillutik pinasuartunut ikiuukkiartorlutik ilaatigut ornigutipallassinnaaneq ajorput.

-Assersuutigalugu krampertoqarpat, uummamminik unittoortoqarpat suliat aatsaat naammasseqqaarlugu taanna ornittariaqartarparput. Ilaanni minutserpassuit qaangiussinnaasarput. 

Nuuk 20.000-it missaanik inoqarpoq. Illoqarfiup innuttaasuisa sullinnerisa saniatigut aamma sinerissamiit nakorsiarlutik tikittut portørinit sullinneqartarput. 

Portørit pinartoqartillugu ikiuukkiartortussatut piareersimasut pingasuusarput. Taakkua saniatigut napparsimaviup iluani uninngasunik suliaritittunilluunniit angallassisut pingasuullutik. 

- Taakkua saniatigut aamma toqungasulerisarpugut. Saniatigut aamma illoqarfimmiit nakorsiartut aamma aaneqartarput, biliunneqartarput. Ambulancertuunitta saniatigut. Illup iluani suliaqarnitta saniatigut. Aaqqissuussamik ullut tamaasa suliarineqartarput, Ludvig Larsen oqarpoq.

Suleriaatsimik aaqqissuusseqqittariaqarsorigaa

Portøritut sulineq aaqqissuuteqqinneqartariaqarsoraa taamaaliortoqassappallu ilaqqinneqartariaqartut, Nunatsinni Portørit Peqatigiiffianni siulittaasup nalilerpaa. 

- Taamaattumik tamakku pinasuartumik suligasuarnissamut pitsaanerusumik sullissisinnaanitsinnut periarfissiissagaluarpoq, inuit taakku pisariaqartinneqartut inuttarileraluarutsigit. 

Nunatsinni Portørit Peqatigiiffiani siulittaasutut Ludvig Larsenip Nuummiinnaanngitsoq suleqatini pitsaanerusunik suliffimmi atugassaqartitaanissaminnik pisariaqartitsisut takusinnaavaa.

- Minikkusunngeqaakka sinerissamiittut. Aamma taakkunnunnga atugassarititaasut ullumikkorninngaak pitsaanerusariaqartut sundhedsledelsemut oqariartuutiginikuuarput. Aamma Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfimmut.

Nuna tamakkerlugu portøritut sulisut 70-iusut, Ludvig Larsenip paasissutissiissutigaa.