Inatsisartut avataarsuata ujaraata Agpaliliup angerlartinneqarnissaanut piumasaqaat taperseraat

Inatsisartut tamarmiullutik avataarsuata ujaraata Agpaliliup nunatsinnut angerlartinneqarnissaannut kissaat taperserpaat.

Tamanna folketingimut ilaasortap, Qarsoq Høegh-Damip Naleqqameersup nuannaarutigaa, taassumalu aalajangerneq kalaallit kulturikkut pigisaannik oqaluttuarisaanermiillu nassaassaasunik angerlartitsinissamut suliami pingaarutilimmik aalajangernerunerarpaa.

- Agpalilik nunatsinnut angerlaanniarlugu kissaaterput Inatsisartut tamarmiullutik maanna tapersersormassuk, danskillu naalakkersuisuisa utertitsinissaminnut tunngaviat akuerimmassuk, utoqqatsissutissaqartoqarunnaarpoq. Agpalilik Kalaallit Nunaannut maanna angerlartinneqalerpoq, Qarsoq Høegh-Dam (N) oqarpoq.

Danskit naalakkersuisuisa tunngaviata ilaaniittoq

Kalaallit pigisaannik utertitsinissap danskit naalakkersuisuisa tunngavissaanni nutaami isumaqatigiissummi toqqaannartumik allassimanerata aqaguani tapersiipput.

Naleqqap kalaallit oqaluttuarisaanermi nassaassaataannik pigisaannillu nunatsinnut utertitsisoqarnissaa piffissami sivisuumi sulissutigigaa, Qarsoq Høegh-Damip erseqqissaatigaa.

Taassuma avataarsuata ujaraa Agpalilik partiip suliniutaani tamallu oqallinneranni qitiusimasoq oqaatigaa.

Agpaliliup nunatsinnut angerlartinneqarnissaa Inatsisartunit ataatsimut taperserneqarnera suliap partiit politikkianni apeqqutaaginnarani kalaallillu ataatsimut susassaqarfianniinnerannik ersarissumik takutitsisoq taanna oqarpoq.

Folketingimut ilaasortap oqarnera naapertorlugu politikkikkut siammasissumik tapersiisoqarnera avataarsuata ujaraata siunissami sumiinnissaanut tunngavissiilluarpoq.

Avataarsuata ujaraa Kap York

Agpalilik qaqqamik appaqarfiusumik isumaqartoq avataarsuata ujaraata Kap Yorkip ilagaa.

Avataarsuata ujaraa nunatta kitaata avannaanut ukiut 10.000-it matuma siorna nakkarpoq.

Agpalilik qamutit savimerngit ullumikkut inissisimaffigisani atorlugit sinerissamut assartorneqarpoq. Assi nunatta avannaata kitaani 1965-imi aggustip 23-anni assilineqarpoq. Assi © : Vagn F. Buchwald, Statens Naturhistoriske Museum.

Agpalilik danskimit-kalaallimit ilisimatusartumit 1963-imi nassaarineqarpoq, taannalu ukiut marluk qaangiummata Danmarkimukaanneqarpoq.

Oqallisigineqartoq

Agpalilik piginnittuussusermut tunngatillugu kulturikkullu eriagisassatut ukiorpassuarni oqallisigineqarpoq. 

Agpaliliulli angerlartinneqarnissaa Naleqqamut alloriarnerit siullersaraat.

Agpaliliup angerlartinneqarnissaa Qarsoq Høegh-Damip qatanngutaata Aki-Matilda Høegh-Damip, folketingimut ilaasortaanermini ilungersuutigilermagu, suliniutigineqalerpoq.

Qarsoq Høegh-Damip kalaallit oqaluttuarisaanermiit nassaassaataannik, kulturikkut eriagisassaataannik oqaluttuarisaanermullu pingaarutilinnik, partiip nunatsinnut utertikkumasaannik, Danmarkimiittunik suli peqarnera, erseqqissaatigaa.  

- Agpalilik angerlartinneqarpat taamatut suliniuteqarnerput uninnavianngilaq. Alloriarnerit siullersarissavaat, taanna oqarpoq. 

Taanna isumaqarpoq danskit naalakkersuisuisa tunngavianni nutaami oqaasertaliornerit, kalaallit piannik siunissami angerlartitsinissamut periarfissiinerusut.   

Kulturikkut eriagisassanik angerlaassisinnaanera nunatsinni ukiuni kingullerni sammineqarnerulerpoq, nunatta oqaluttuarisaaneranut attuumassutillit, nunatta inuinit alakkarneqarsinnaasariaqarnerat arlalinnit tunngavilersuutigineqarmat.  

Qarsoq Høegh-Damip kulturikkut eriagisassat inuiaqatigiit kinaassusaannut pingaaruteqarnera naggasiutigaa.  

- Kulturikkut eriagisassagut kinaassutsitsinnut atapput. Inuiaqatigiitsinniittussaapput nunatsinniittussaallutillu, taanna oqarpoq.