Aki-Matilda Høegh-Dam: Isummamik allanngortitsinngilagut – avataarsuata ujaraa angerlartinneqassaaq
Ukiut 10.000-it matuma siorna pisimasup politikerit, ilisimatuut innuttaasullu akornanni ullumikkut suli oqallisigineqarnissaat qaqutigoortuuvoq.
Avataarsuata ujaraa tonsikkaanik oqimaassusilik, nunatta avannaani kitaanut Innaanganerup eqqaanut tunnikoq suli oqaluuserineqarpoq.
Ilisimatuut avataarsuata ujaraata ilaanik ukiut hunnorut missaata matuma siorna nunaminnut angerlaassisalerput, taamaammat taakku New Yorkimi Københavnimut katersugaasivimmi takuneqarsinnaallutik.
Siumumi ilaasortaq, Aki-Matilda Høegh-Dam aperigaanni nunatsinni kulturikkut eriagisassat nunani allani katersugaasivimmi ussassaarutigineqarnerat unitsinneqangajalissaaq.
- Tassa assersuutigalugu taakku meterorit-it (ullorissap anai) sukkanerpaamik nunatsinnukassapput. Avanersuarmukassapput, tamanna aamma piumasarineqarpoq uannut, taanna KNR-imut oqarpoq.
Avataarsuata ujaraa kulturikkut oqaluttuarisaanerup ilagigat
Avataarsuata ujaraata siulliup nakkarneranit inuillu aseqqukumik katerseriarlutik suugaliornerannit ukiut tusindillit qaangiutereersut pivoq. Taamaakkaluartorli avataarsuata ujaraa nunatsinni inuunermut siusinnerpaamut oqaluttuassanik pingaarutilinnik ilaqarpoq.
Ujarassiuup Martin Appeltip “avataarsuata ujaraa ukiut 700-it qiteqqunneranit tornginit atorneqartarsimasoq, naggueqatigiillu inuit 1100-kkunni takkukkamik avataarsuata ujaraanik niuerneq nangissimagaat, taamaalillunilu sumiiffimmut siammaanneqarsimasoq”, nittartakkatigut tusagassiuutinut videnskab.dk-mut oqaatigaa. Sumiiffik Canadap kitaanit nunatta kujataanut, qallunaatsiaat inuuffigisimasaannut isorartutigivoq.
Tamannalu pissutigalugu Aki-Matilda Høegh-Damip avataarsuanit ujaqqap nunatsinnut ullumikkut pingaaruteqarluinnartuusoraa.
- Siullertut eqqaasinnaavara, soorlu una ullorissap anaa – aamma pingaaruteqarluinnarsimammat soorunami nunatta ineriartorneranut aamma ilisimatusarnerup tungaatigut, kisianni aamma piorsarsimassutsitsinnut assut pingaaruteqarsimalluni, Aki-Matilda Høegh-Dam oqarpoq.
Avataarsuata ujaraanit 31 tonsimik oqimaassuseqartumit aseqqukup annerpaartaa Ahnighito nunatsinnit periarfeeruttut ilagaat. Ahnighito katersugaasivimmi American Museum of Natural Historymi ullumikkut takuneqarsinnaavoq, katersugaasiviup taanna issittumi ilisimasassarsiorsimasumit, Robert Pearymit pisiarinikuusimavaa.
Nationalmuseumimit Jens Fog Jensenip naggueqatigiit inuit “avataarsuata ujaraa kinguaariinni arlalinni anaalertarsimagaat, taamaalillunilu eqqumiitsumik ilusilersukkatut isikkunikkiartorsimalluni.
Suut tamarmik qajannartuunngitsut
Aki-Matilda Høegh-Damip kalaallit katersugaasivimmiittussaatitaat arlallit nunatsinnut angerlartinneqarnissaannik oqaaseqarnera nunatsinni katersugaasivimmi sulisut arlallit isumaqatigigaat KNR-ip piffissami kingullermi allaaseraa.
Katersugaasivinniittulli arlallit toqqortaasivinni aserfallatsaaliuinermullu pissutsit pitsanngortinnagit angerlaanneqarnissaat taakkunannga mianersoqqussutigineqarpoq.
Maniitsup Katersugaasiviani aqutsisoq kalaallillu katersugaasiviisa kattuffianni NUKAKA-mi siulittaasoq, Peter Nygaard sapaatip akunnerata siuliani ima oqarpoq:
- Kulturikkut kingornussanik asseqanngitsunik taamaattorpianik nammineerluta toqqortaateqartalernissatsinnut atortorissaarutiginnerulernissamik politikerit sulissuteqaqqusinnaavagut. Kulturikkummi kingornussavut taamaattut nunatsinnukaanneqartinnagit nunatsinni katersugaasiviit nutarterneqaqqaaqqunaqaat, taanna oqarpoq.
Aki-Matilda Høegh-Damillu Peter Nygaardip tunngavilersuutaa akersaarpaa, taamaakkaluartorli maanna nunatsinniitsinneqalereersinnaasoqarsoraa:
- Tassami oqareernittuut katersugaasiviit ilaat unneqqarillunga oqassaguma tulluarsarnissaat pitsanngorsarnissaallu suliniutigisussaavarput.
Kisianni pissutsit pitsaanerulersinnagit angerlartinneqarsinnaannginnerat paasisinnaaviuk?
- Kisianni aamma Danmarkimiittunik peqaqaaq massakkut – aqaguluunniit angerlaanneqarsinnaasunik. Soorlu taakku ullorissap anai eqqartoqqammikkavut, taanna oqarpoq.
Aki-Matilda Høegh-Damip avataarsuata ujaraanit angerlaassisoqarsinnaaneranik oqarnermini Qaanaami katersugaasivimmi avataarsuata ujaraata ilaa saqqummersitaasareertoq ilaatigut innersuussutigaa.
Tamatuma saniatigut avataarsuata ujaraanut atatillugu toqqorsinissamut pissutsinut immikkut ittumik aamma pisariaqartitsisoqanngilaq, Københavnimimi Geologisk Museumip oqarnera naapertorlugu taanna silamiitsinneqaruni pitsaanerpaavoq.
Sumiiffimmi soqutiginninneq aamma pingaaruteqartoq
Katersugaasivimmili sulisut katersugaasivimmiittussanik angerlartitsinissamut toqqorsimatinnissap ajornakusoortinneqarnera kisiat pingaartitsinngilaat.
Assersuutigalugumi avataarsuata ujaraa anginerpaaq nunatta avannaani kitaanut angerlartinneqassagaluarpat tamanna katersugaasivimmi sulisut suliatigut piginnaasaqarnissaannut piumasaqaateqangaatsiassaaq, katersugaasivimmiitsitsinermimi paasissutissiinissamut ilisimatusartunullu tikinneqarsinnaatitsinissamut akisussaasuussapput.
Aki-Matilda Høegh-Dam isumaqataanngeqqippoq, allanilli aamma isiginiagassaqarsoraa:
- Soorunami aamma eqqartortussaagatsigu qanoq piujuaannartitsinissaq – kisianni aamma utertinnissaasa inuiaqatitsinnut qanoq taanna naleqasssuseq. Tassami naleqassuseq aamma utertinnissaanut tunngatillugu pingaaruteqarluinnarsoraara. Innuttaaqataasut aamma tusarniarnissaat. Taakku aamma peqataatinneqarnissaat uani tassaapput Avanersuarmiut. Taamaammat taakku aamma oqariartuutaasa tusaaneqarnissaat kissaatigaara, taanna oqarpoq.
