Kulturikkut kingornussavut nungullartut, oquttut ajoqutaasunillu uumasuaraqartut

Kulturikkut kingornussavut nilleqisuni, isugutasuni ussiittunilu qalianiittuutigineqartut nungullarput. Tassa nunatsinni katersugaasiviit toqqorsiviisa ilarpassui taama pitsaanngitsigipput.

Nunatsinnimi katersugaasiviit illutoqqaakkajupput eriagisaasut alutornaraluaqalutik allagaatitoqqanik pequtitoqqanillu toqqorsivissaqqinngeqaat.

Taamaakkaluartoq kulturikkut kingornussavut nunatsinneersut nunanit allanit utertinneqassasut, Folketingimi ilaasortap Siumumeersup Aki-Matilda Høegh-Damip nilliaatigeqqippaa. Dinosaurit saarngi avataarsuatalu ujarassua tonserpaalunnik oqimaassusilik ”Agpalilik” Danmarkimi katersugaasiviit ilaanniittuusut kulturikkut kingornussatsinnut ilaapput.

Folketingimi ilaasortaq Aki-Matilda Høegh-Damip Danmarkip ilinniartitaanermut ilisimatusarnermullu ministerianut allakkamini ima aperaa:

”Qaanaarmiut kulturikkut kingornussaminnik, tassa avataarsuata ujarassuanik Avannaarsuaniit Danmarkiliaanneqareerluni Københavinimi maanna illersuutitaqarani silamiittumik utertitseqqusinerat pillugu qanoq isumaqarpit?”

Avataarsuata ujarassua savimineq, Agpalilik, Avannaarsuani nassaajuvoq. Nassaarineqartigani naggueqatigiit inuit taassuminnga sakkuliortarput. Agpalilik ilisimatuussutsikkut misissugassanngorlugu 1967-imi Danmarkiliaanneqarpoq. Københavnimi Geologisk Museumip maanna silataaniippoq. Assi © : Vagn F. Buchwald, Statens Naturhistoriske Museum

Agpalilimmik nassaareqqiisoq avataarsuata ujarassuata taassuma nunatsinniiit Danmarkiliaanneqarnerata oqaluttuassartaa pillugu oqaluttuartoq, videomik immiussami uani takusinnaavat.

Aki-Matilda Høegh-Damip apeqqutaa suli akineqanngilaq. Taassumali Maniitsup Katersugaasiviata pisortaanit Nunatsinni Katersugaasiviit Kattuffianni (NUKAKA) aamma siulittaasuusumit Peter Nygaardimit ilalerneqarnini nuannaarutigigallaannarsinnaavaa:

- Tusaannarlugu nuannaajallannarpoq, Peter Nygaard oqarpoq.

Aappaatigooqarporli aamma, taanna nangippoq:

- Kulturikkut kingornussanik asseqanngitsunik taamaattorpianik nammineerluta toqqortaateqartalernissatsinnut atortorissaarutiginnerulernissamik politikerit sulissuteqaqqusinnaavagut. Kulturikkummi kingornussavut taamaattut nunatsinnukaanneqartinnagit nunatsinni katersugaasiviit nutarterneqaqqaaqqunaqaat, taanna oqarpoq.

Kulturikkut kingornussat seqummalasut

Nunatsinni katersugaasiviit allagaatitoqqanut pequtitoqqanullu toqqortaasiveqarnikkut unamminartorsioqisut, Peter Nygaard oqarpoq.

- Toqqorsivigut inikillutillu pitsaanngillat. Katersugaasiviillu ilarpassuisa toqqortaasivitsik tillinniarfigiuminaallisarnissaannut akissaqanngillat. Toqqortaasiviillu tamarmik aamma ikuallajaallisarneqanngillat, taanna oqarpoq.

Tamanna aatsaat ajornartorsiutaalinngilaq.

Immikkut ilisimasallip Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu katersugaaterpassui 2019-imi misissorpai, misissugaalu parnukkiartortut toqqorsiviilu ulikkaavimmata eqqiaruminaattut ilaalu sulisunut ulorianaqisut taassuma misissuinermini inerniliuppaa.

Peter Nygaardip immikkut ilisimasalik ilalerpaa.

- Allagaatitoqqat ilaat qajannarluinnartunut ilaapput. Taakku eqqortumik toqqortaatiginngikkaani seqummalersinnaapput. Aamma annoraamerngit ammillu akornutaasunik uumasuaraqaleqqunagit nakkutigisariaqarput, Maniitsup Katersugaasiviata pisortaa oqarpoq.

Maniitsup Katersugaasiviata illuutai allagaatitoqqanut pequtitoqqanullu asseqanngitsunut toqqorsivissaqqinngillat. Kulturikkut kingornussavut nunani allaniittut nunatsinniittuutileqqullugit, nunatsinni katersugaasiviit illuutaasa silaannaannut nutaalianik naleqqussaatilersortariaqartut, Peter Nygaard oqarpoq.

Avannaarsuata ujarassuata Qaanaamut utertinneqarnissaa qularnaaqqajanngitsoq

Aki-Matilda Høegh-Damip Qaanaamut uterteqqusaa, avataarsuata ujarassua Agpalilik, kulturikkut kingornussatta nunatsinnut utertinneqartussatut sulissutigisaannut ilaasoq, Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu pisortaa Daniel Thorleifsen uppernarsaavoq.

Avannaarsuata ujarassuata taassuma nunatsinnut utertinneqarnissaanik suliaq suliarineqaleruttormat tamannarpiaq pillugu oqaaseqarsinnaanani, taanna KNR-imut akissumminni aamma allappoq.

Agpalillli Danmarkimi Københavnimi Naturhistorisk Museumip maanna silataaniittuusoq nunatsinnut utertinneqaraluarpat, Qaanaami Aki-Matilda Høegh-Damip kissaatigisaatut saqqummersinneqarnissaa naatsorsuutigineqarsinnaanngilaq.

Tassami Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu nunatsinni pinngortitap oqaluttuassartaaneersunik saqqummersitsiviusartussamik allilerneqarnissaa, naalakkersuisoqatigiinni Siumukkormiut, tassa Aki-Matilda Høegh-Damip parteeqataata, inatsisissatut siunnersuutigilersaarpaat. Allissutigiumaagaa Agpalilimmik saqqumersitsivissaqqissanersoq isumaliutigineqarallaannarsinnaavoq.

Nunatsinni katersugaasiviit toqqorsivii pitsaanngikkaluaqisut kulturikkut kingornussatta ilaat Danmarkimiittut nunatsinnut utertinneqarnikuupput.

Kulturikkut kingornussavut Naalagaaffiup Københavnimi katersugaasivissuani Nationalmuseetimiittut nunatsinnut utertinneqarnissaannik ”Utimut”-mik taallugu 1982-imiit 2001-mut suliniuteqartoqarpoq.

Suliniut taanna kulturikkut kingornussatta nunatsinneersut 35.000-nit ikinnerunngitsuusut Danmarkimiit nunatta katersugaasivianut allagaateqarfianullu utertinneqarnerannik kinguneqarpoq.  

Kulturikkut kingornussavut nunani suli allaniittut kisinneqarnissaat sulissutigineqaleruttorlunilu taakku nunatsinnut utertinneqarnissaannik misissuisoqaleruttortoq, Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu pisortaa Daniel Thorleifsen ilisimatitsivoq.