Angerlarsimaffiutigalutik atuarfiusimasuni Canadamiittuni iliveqarsinnaanera qularineqartoq

2021-p aasaanerani Canadami sumiiffinni amerlasuuni meeqqat skuui aqqusinermut iliorarneqarput.

Skuulli pigineqanngillat. Meeqqammi piginnittussaagaluit qimagutereerput. Toqoreernermi kingorna Canadami kristumiut atuarfiini ilisaasimapput. Kristumiut atuarfii 1831-mi atuutsinneqalersimapput,1996-imilu matullutik.

Nunap inoqqaavi - ilaatigut inuit - kultooritik tunuinnarlugit kitaamiusut aallaqqaataaniik perorsarnissaat atuarfiit siunertarisimavaat. 

Tusagassiuuteqarfinni assigiinngitsuni allaaserineqartarsimavoq meeqqat 215-it ilerrinik Kamloops Indian Residential Schoolimi nassaartoqarsimasoq.

Oqaluttuarli tamanna paatsoornermik pisimavoq.

Nunami pissusissamisuunngitsumik iliornerit meeqqanik iliverpassuarnik pilersitsisoq

Naggueqatigiit Tk’emlups te Secwepemc, Kamloops Indian Residential Schoolimi nassaartik pillugu 2021-mi oqaluttuarsimapput.

Naggueqatigiit Tk’emlups te Secwepemc nunamut radari atorlugu atuarfiup nalaa misissorsimavaat. Pissusissaanngitsumillu nunap iluani 215-it nassaarisimavaat, taakkulu nalunaarsorneqanngitsumik ilerriorataarsinnaapput.

Sorpiaat nassaarineqarsimaneri suli ilisimaneqanngilaq. Paasiniaraannilu nunamut assattoqartariaqarpoq.

KNR-ip ilanngutassiortua Canadamiittoq Marianne Stenbæk taama oqarpoq.

- Ilerrit nalunaarsorneqanngitsut nunap iluanut misissuutaasumik radarimik nassaajupput. Meeqqat ilivererinissaat ilimanaateqarpoq, kisiannili assigiinngitsunit tamanna apeqquserneqarpoq, taanna oqarpoq.

Meeqqat ilerrinik ulikkaarsinnaanera pasitsaanneqarpoq. Qaammatillu tulliini Canadami atuarfiit nalaanni ilerfiit nalunaarsorneqanngitsut amerlasuut nassaariortorneqalerput.

Sammisaq Canadami innuttaasut misissuilernerannik sunniigaatsiarpoq. Naak Kamloops Indian Residential Schoolimi nassaaqqaartoqarneraniik ukiut pingasut qaangiukkaluartut meeqqat iliverpassuaqarneranik suli uppernarsineqanngikkaluartoq oqaluffiit ikuallagaanerannik kinguneqarpoq.

- Meeqqat timaanik ataasiakkaanik nassaartoqarpoq, 1950-ikkunnili tuberkulosemik nappaalasoqarneranut tamanna attuumassuteqarsinnaaneranik oqartussanit ilimagineqartoq, Marianne Stenbæk oqarpoq.

Arnaq erfalasumik atuartuusimasup ilerrata nalunaarsorneqanngitsuusinnaasup sumiiffigisinnaasaanut ilisivoq. Assi © : Geoff Robins/AFP/Ritzau Scanpix

Radarimit assit nalorninarput

David Scott ph.d.-lik Moesgaard Museumimilu atortorissaarutit atorlugit illukusiortoq Canadap atuarfiini iliviusinnaasunik nassaarutaata assiganik radarimik suliaqarnikuuvoq.

Atortorissaarut radareq nunap iluani soqarneranik inerniliisinnaanngitsoq Kristeligt Dagbladimut taassuma oqaatigaa.

- Radareq atorlugu ilerrinik nassaarniarnissaq ajornarnerusarpoq. Assanngikkaanni ilerreqarneranik arlaannilluunniit soqarneranik qulakkeerisoqarsinnaanngitsoq, taanna oqarpoq.

Tusagassiorfiit paatsoortoqarneranut akisussaasuupput

Canadamilu tigussaasunik uppernarsaateqannginnerata iliveqarsinnaaneranik qassiiliortitsisoqarnera ilimagineqalerpoq.

Ilaatigut allaatiginnittartup nalunnginneqarluartup Conrad Blackip National Postimi allaaseraa.

Sammisaq ilaatigut sakkortuunik isumalinnik isorinnittartunit malinnaavigineqalerpoq. Taamaammallu unnuakkut nivaatalerlutik iliveqarfiusinnaasunukarluni nassaassarsiortoqarpoq.

Isornartorsiuinerlu atuakkami "Grave Error"-imi siorna decemberimi saqqummertumi atuarneqarsinnaavoq.

Tusagassiuutit eqqunngitsunik nutaarsiassiineri 'ilerrinik' nassaartoqarsimanerinik meeqqallu 215-it ilamernginik Kamloops Indian Residential Schoolimi nassaartoqarsimanerinik isornartorsiuisoqartoq atuakkami atuarneqarsinnaavoq.

Atuarfiit nalaanni nassaanik tusagassiuutit allaatigisaat paatsoortitsisimanerannut, Marianne Stenbæk isumaqataavoq.

- Tusagassiuutinimi oqaluttuaq "pitsaasuusimavoq". Nalunngilara CBC (Canada tamakkerlugu tusagassiuuteqarfik) allaaserisimasatik uterfigalugit naqqiisimasut, allaaserisisimasatik 'ilerreqarsinnaaneranik' aaqqillugit, qularineqarpormi ilumut atuarfiit ilerrinik peqarnersut, taanna oqarpoq.

Marianne Stenbækilli erseqqissarpaa oqaluttuat attortinnaqisut qassiiliuutitut naqissuserneqannginnissaat pingaaruteqartoq.

Marianne Stenbæk 1993-imili Mcgil Universitetiani professoriusimavoq, tassanilu Canadami nunat inoqqaavi ukkataralugit.

Nunat inoqqaavisa meerartai naalliutsitaasimapput

Canadami nunat inoqqaavisa kristumiut atuarfiini naalliutsitaasimanerat ersersinniarneqarpoq.

1900-kkut 2000-kkullu akornanni atuarfiit ileqquusumik innuttaasunik toqutsinerni akuusarsimapput, nunallu inoqqaavisa meerartai angajoqqaaminnit arsaagaasarlutik.

- Nunat inoqqaavisa meerartai amerlasuut atuarfinni naalliutsitaasarsimapput. Annersarneqartarsimanerinnut, atornerlunneqartarnerinnut atugarititaasalu kingunerisaanik nappaateqalersimallutik toqusarsimasut uppernarsaatissaqarpoq. Tamannalu oqaluttuaq uuminnga allanngortinneqanngitsoq, Marianne Stenbæk oqarpoq.

Misissuititarlu 2015-imeersoq innersuuppaa, tassani ersersinneqarpoq meeqqat 4.100-nit ikinnerunngitsut nakuuserfigineqarnermi kingorna paarinerlutaanerullu kingorna inuunitik annaasimagaat. Taakkulu toqunikut ilaat ilerrit nalunaarsorneqanngitsuni pineqartuniinnissaat ilimanaateqarpoq.

Eqqortoq nunap iluani toqqoqqavoq

Eqqortup paasineqarnissaa atuarfiullu eqqaani nunap ilua misissorneqarnissaa pisariaqartoq Canadap ministeriunerata Justin Trudeaup siornatigut oqaatiginikuuaa.

Ukiunili pingasuni ingerlareersuni susoqarpallaarnikuunngilaq.

- Meeqqat timaasa suminngaanneerfiminni ilaatigut first nations inuillu ilisaanissaat anguniarlugu nunami assaasoqartussaagaluarpoq. Sulili taamaaliortoqanngilaq, Marianne Stenbæk oqarpoq.

Ilerrillu suli assaavigineqannginnerat Canadamut annernartuusinnaanerata peqqutaaqataasoq, Marianne Stenbæk isumaqarpoq. Ajoqusernermik kingunerlutsitsineq annertungaarmat pilersaarusioqqaarani assaasoqarsinnaanngilaq.

- Nunap inoqqaavinut meeqqat illernartuupput. Taamaammallu assaasoqarnissaa immaqaluunniit meeqqat eqqissisimatiinnarneqarnissaat oqallisaasoq, Marianne Stenbæk oqarpoq.

Canadap oqartussaasuisa Kimberly Murray misissuisussatut toqqarpaat, taassumalu ilerrit nalunaarsorneqanngitsut qanoq pitsaanerpaamik suliarineqarnissai isumagissavai.

Kimberly Murray Canadami nunap inoqqaavinik siuaaqartup ilerrit nalunaarsorneqanngitsut ilumut piunerannik suliarinissaa amerlasuunik akimmiffeqartoq oqaatigaa, ilerrinillu peqarsinnaaneranik misiarnissaq ulorianartuunerarpaa.

- Misiarneq persuttaaneruvoq. Misiarneq ajoqusiisinnaavoq. Misiarneq uumissiunerusoq, taanna CBC-mut oqarpoq.

Ilerrit nalunaarsorneqanngitsunik peqarsinnaaneranik paasissutissanik ersarinnerusunik peqalertinnagu inernilersuisoqarnissaanik mianersortoqartariaqartoq, Marianne Stenbæk isumaqarpoq.

- Suliaq immikkuullarissuuvoq - Canadamullu annernartuulluni misigissuserpassuit pineqarput. Taamaattumik nivaatamik tiguseriarluni assaannartoqarsinnaanngitsoq, taanna oqarpoq.

Paasissutissat pisortatiguunngitsut aallaavigalugit maannamut ilerrit nalunaarsorneqanngitsuusinnaasut 2.000 angullugit nassaarineqareerput.