Ilumoortoq paasitinnagu ajoquserneqarnermit kingunerlutsitsineq maminnavianngilaq
Atuarfiit najugaqarfiusut nunap kulturikkut inoqqaavinik nungusaanerupput.
2015-imi Canadap Ilumoortoq Saammaateqatigiinnerlu pillugit Ataatsimiititaliaata taama oqaasertalerpaa.
Ataatsimiititaliap uppernarsarpaa Nunap Inoqqavisa (Eqqillit), Inuit aamma Métis-it meeraat ilaquttaminnit avissaartitaallutik pinngitsaaliissummikk atuarfinnut najugaqarfiusunut tusamasaanerluttunut inissinneqarsimasut.
Atuarfiit najugaqarfiutigisut tusaamasaanerluttut
Ukiut ingerlaneranni Canadami atuarfiit najugaqarfiutigisut ikinnerpaamik 130-usimapput.
Siulleq 1883-imi ammarneqarpoq. Kingulleq 1996-imi matuneqarpoq.
Nunap inoqqaavisa meeraat 150.000-init amerlanerusut taakkunaniissimapput.
Atuarfinni siunertarineqarpoq First Nationsinit, Inunnit aamma Métis-init kingoqqisut kitaamiut kulturiannut ilanngutitinneqarnissaat namminerlu kulturertik puigorlugu.
Meeqqat amerlasoorpassuartigut pinngitsaalisaallutik ilaquttaminnit persitaasarput nerisarlutsinneqarlutillu. Aamma timikkut kinguaaasiuutitigullu innarllerneqartarput.
Ilumoortussaq Saammaateqatigiinnissarlu pillugit Isumalioqatigiissitap 2015-imi ataqatigiissillugu aaqqissuussaq taanna taavaa "kulturikkut inunnik nungusaaneq ".
Atuarfiit ilarpassui katuullit oqaluffiiniit Canadap naalakkersuisuinit tapersersorneqarlutik ingerlanneqarput.
Canadami biskoppit atuarfiit najugaqarfiutigisuni tusamasaanerluttuni katuullit ingerlatsisutut akisussaaffii siorna utoqqatsisutigaat.
Ilumoortussaq Saammaateqatigiinnissarlu pillugit Isumalioqatigiissitap 2016-imi nalunaarusiami nalilierpaa Canadap atuarfiini najugaqarfiutigisuni meeqqat toqusut pisortatigoortumik amerlassusaat 3200-uusut.
Kisianni kisitist taanna tallimariaataaniit quleriaataanut annerusinnaavoq, ataatsimiitaliap siulitaasua eqqartuussisoq Murray Sinclair naapertorlugu.
Paasissutissarsiffik: Ritzau, CBC News
Atuarfinni meeqqat kinguaassiuutitigut atornerlunneqartarsimapput, timikkut naalliutsitaallutik aamma toqusortaqartarlutik. Amerlasoorpassuartigut ilineqartarput aqqi, suiaassusaat toqunerannullu pissutaasoq allannagit.
Massakkut Nunap Inoqqaavisa tamakkiisumik ilumoortoq paaserusuppaat.
Siorna Kamloops siullersaalluni qisuaruariarpoq. Tassani immikkut ilisimasallit radarinik atortorissaaruteqarlutik nunap inoqqaavinut najugaqarfigalugu atuarfiusimasup eqqaani iliviusinnaasut 200 paasivaat. Misissuineq suli ingerlavoq.
Siorna Saskatchewan-inimi najugaqarfigalugu atuarfiusimasumi ileqarfimmi ilerrit 751-it nalunaaqutserneqanngitsut nassarineqarput - aamma radari iluaqutsiullugu.
- Ilumoortoq Saammaateqatigiinnerlu pillugit Ataatsimiititaliaqaraluarluta najugaqarfigalugit atuarfiusimasut inissisimaffigisaannik ilisimatuussutsikkut iluamik misissuisoqarnikuunngilaq, Selv om vi har haft Sandheds- og Forsoningskommissionen, har vi aldrig haft en ordentlig videnskabelig undersøgelse af de steder, hvor kostskolerne lå, siger itsarnisarsiooq misissuinermilu pisortaq Whitney Spearing, Williams Lake First Nation-imeersoq oqarpoq.
Massakkorpiaq arnat taassuma najugaqarfigalugu atuarfiusimasoq St. Joseph’s Mission Indian Residential School misissorpaa. Taanna Williams Lake First Nation-imi inunnut nunaliussamit Sugar Cane-mit kilometerit quliinnaarnik ungasissuseqarpoq.
Tassani misissuinerit aallartisarneqarput. Kisianni Whitney Spearing-ip suleqataasalu paasisat uissuumminartut saqqummiutereerpaat.
Radarinik nunap iluanut isigisinnaasunik atortorissaaruserlutik najugarfigalugu aturfiusimasup eqqaani iliviusinnaasut 93 nassaaraat.
- Tassa massakkorpiaq sumiiffiit 93-t sukumiinerusumik misissussavavut. Iliviuneri inuit sinnerinik imaqartuusut qularnaarniaraanni assaanissarput pisariaqarpoq, Whitney Spearing til KNR-imut oqarpoq.
Qaaginnaa kisiat takuarput
Taanna isumaqarpoq Williams Lake -mi aamma Kamloops-imi mississuinerit pisimasorpassuit qaaginnaraat, isumaqarpoq.
- Kamloops aamma Williams Lake sulinermik ingerlatsipput, kisianni amerlaqaat suli aallartinngitsut. Nuna tamakkerlugu pisimanerannik pasinartoqaqaaq. Taamaattumik atuarfinni allani aamma nalunaaqutserneqanngitsunik iliveqassasoq ilimanarpoq. Tamanna piareersimaffigisariaqarparput, Whitney Spearing oqarpoq.
Suliassarlu annertoqaaq.
Najugaqarfigalugu atuarfimmi atuartuusimasunik apersuilluni oqaloqateqartarnerit Williams Lake First Nations-imut, pappiaqqanik toqqorsiviit imarisanik annertoorsuarnik misissuinissaq ilutigalugulu assaanikkut misissuinerit aqqusaagassat ilagaat.
Misissuinerit aamma assaanernik dna-nillu katersinernik nassataqarsinnaasut, Whitney Spearing nassuiaavoq.
St. Joseph’s Mission Indian Residential School-iusimasup nunami tunngaviata ilaannaa manna tikillugu misissorneqarpoq.
- Massakkorpiaq ukioq ataaseq siumut pilersaarusiorparput. Ukioq manna alloriarnerit aappaanniippugut, oqarpoq.
Suliniut minnerpaamik ukiut pingasut ingerlassaaq dollarsinillu milliuunerpassuarnik akeqassalluni.
Qanoq akisutigineranut takussutissatut Kamloops Residential Indian School-iusimasup misissuiffigineqarnera innersuussutigaa.
Suliniut taanna ukiumi siullermiinnaq dollarsit 12 milliuunit missaannik (koruunit 80 milliuunit missaat) tunineqarpoq.
- Tassa akigititaasut annertoqisutut oqaatigineqarsinnaapput, Whitney Spearing oqarpoq.
Taamaattumik naalagaaffiup naalakkersuisuinit aamma nunap immikkoortuata naalakkersuisuinit aningaasalerneqassaaq.
- Siumut alloriarneruvoq annertooq. Aamma naalagaaffiup naalakkersuisui aamma nunap immikkoortuata naalakkersuisui ilanngummata oqarlutillu tamanna pinngitsoornatik iliuuseqarfigisariaqarlugu, oqarpoq.
Ataqatigiissillugu aaqqissukkamik naalliutsitsinerit
Najugarfigalugit atuarfiit nunap inoqqaavisa kulturiannik oqaasiinillu ataqatigiissillugu aaqqissukkamik nungusaanerupput canadamiut naalakkersuisuinit akuerisaasumik.
Meeqqat maqaasineqartut pillugit misissuinerit sumiiffinni arlalinni
Canadami sumiiffinni arlalinni ineqarfiutigalutik atuarfiusimasut toqqammavigisimasaanni assaamernik suliaqartoqarpoq.
Misissuisut nuna ilaatigut raadarit atorlugit meeqqat atuarfinni atuartut saarngi ilaatigut ujaarineqarput.
First Nationsit Canadap kujasissortaani illoqarfimmi Kamploopsimi Kamploops Indian Residentian Schooliusimasumi illerit 200-t missaanniittut siorna nassaaraat.
Saskatchewanimi atuarfiutigaluni ineqarfiusimasup qanittuani illerit 751-it iliveqarfimmi nalunaarsorneqanngitsut raadari atorlugu aamma nassaarineqarput.
Nunap immikkoortuani Saskatchewanimi Keeseekoose First Nationimi ineqarfiutigatik atuarfeqarfiusimasut marluk qanittuanni iliviusinnaasut 54-it nassaarineqartut marlunngornermi saqqummiunneqarpoq.
Aamma St. Joseph’s Mission Indian Residential Schooliusimasumi misissuisoqarpoq. Tassani misissuinerup siulliup iliviusinnaasut 93-it raadarikkut takussutisserneqarput.
Radarili inuit saarnginik nassaarnera qulakkeerniarlugu nunamik assaasoqaqqaassaaq.
Paasissutissarsiffik: KNR, CBC News
Ifølge The National Centre for Truth and Reconciliation naapertorlugu meeqqat blev mere end 150.000-init amerlanerusut First Nations- Inuit aamma Métis Nation-it kinguaavi ilaquttaminiit qimagutitinneqarput najugaqarfigalugulu atuarfinnut inissinneqarlutik, taakkunanilu ataqatigiissillugu aaqqissukkamik naalliutsinneqartarlutik.
Aamma St. Joseph’s Mission Indian Residential School-imi, 1886-imiit til 1981-imut atasumi, Whitney Spearing nassuiaavoq.
- Atuarfimmi nappaateqartoqarneranik, kaattoqartarneranik, timikkut kinguaassiuutitigullu innarliisoqartarneranik pasinarsisitsisunik nassaarpugut. Inuuneq atugarliornarsimaqaaq, oqaluttuarpoq nangillunilu:
- Tamanna oqaluttup pingaarutilimmik ilagaa. Ukiuni 100-ngajanni meeqqat pissutsini ajorluinnartuni atugartarsimapput ataqatigiissillugulu aaqqissukkamik naalliutsinneqartarsimallutik. .
Ajoquserneqarnermit kingunerlutsitsinerit kinguaariinnit kinguaariinnut ingerlaqqittarput
Willie Sellars iluatsitsivoq.
Iluatsitsivoq ataami ilaquttamilu arlallit akerliannik St. Joseph’s Mission Indian Residential School-imut pisinneqannginnami. Tassami atuarfiup matuneqarneranit ukiut ikittunnguit qaangiummata aatsaat inunngorami.
Kisianni oqaluttuaq nalunngilaa. Nalunngilaa pissutigalugu atuarfik taanna ilaqutariinni First Nations-ini Williams Lake-mi eqqaanilu kinguaariinni tulleriiaartuni ajoquserneqarnermit kingunerlutsitsinermik pigineqarmat.
- Atuarfiit ilisarnaatitut oqaasinnaaraat meeqqap “indianerertaa” piissallugut, Willie Sellars oqarpoq, massakkut Williams Lake-mi First Nations-imi pisortaavoq.
- Ataataga tassani atuartuuvoq, soorlu aamma ilaquttama ilarpassui. Tamatuma kinguneri aniguisuni takuneqarsinnaavoq, kisianni aamma ajoquserneqarnermit kingunerlutsitsinerit ilaqutariinni kinguaariinniit kinguaariinnut ingerlaqqittarput. Maaniinnaanngilaq, kisianni nuna tamakkerlugu, oqarpoq.
Ajoquserneqarmit kingunerlutsitsinerit aatsaat katassapput ilumoortoq saqqummerpat.
- Aniguisut ilarpassuisa aamma ilaqutariit Mange af dem der overlevede og First Nations-iusut susoqarsimanera paaserusuppaat. Siulimik qanoq pineqarsimanerat, pingaartumik tammartut, paaserusuppaat, Willie Sellars oqarpoq.
Taamaattumik massakkut saammaateqatigiinnissap eqqartorneqarnissaanut siusippallaarpoq, isumaqarpoq.
- Oqaaseq nunami tamarmi uteqatttaartuartoq tassaavoq saammaateqatigiinneq. Qaqugu saammaateqatigiissinnaavugut? Taamaassinnaavugut aatsaat massakkumiit kinguaariit arlallit qaangiuppata. Ajoquserneqarnermit kingunerlutsitsinerit inuiaqatigiitsinni kinguaariinni nassatarisaat suli takusarpavut.
- Qitornama ajoquserneqarnermit kingunerlutsitsineq taanna isummerfigissavaat, soorlu aamma ernguttama. Suli aqqutissaq takeqaaq, oqarpoq.
