Canadami oqaluffimmik ikuallaasoqaqqillunilu aserorterisoqaqqittoq
Canadami oqaluffimmik ikuallatsitsisoqaqqippoq.
Tamatumuuna nunap immikkoortuani British Columbiami oqaluffik ikuallanneqarpoq, taannalu oqaluffiit sapaatit-akunnerini kingullerni ikuallanneqartut tallimassatalugu.
Oqaluffiit ikuallanneqarnerat meeqqat saarnginik nassaartoqarneranut attuumassuteqarsinnaasut, Canadami oqartussat oqaatigaat.
- British Columbiami illoqarfeeqqami Gitwangakimi ikuallatsitsineruvoq. Ilagiit katuullit oqaluffiat ikuallanneqarnani tuluit ilagiit oqaluffiat tamatumuuna ikuallanneqarpoq, KNR-ip Canadamit tusagassiisartua, Marianne Stenbæk oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Canadami inuit 751-it saarnginik nassaartoqartoq
- Naggueqatigiit qullersaat Sandra Lurin, CBC Newsimut oqarpoq taamaaliortoqarnera iluaqutaanngitsoq. Nakuuserneq nakuusernermik pilersitseqqiinnartarpoq. Taassuma saniatigut Canadami sumiiffinni allani aamma aserorterisoqarpoq. Ilagiit katuullit illoqarfissuarmi Edmontonimi oqaluffissaarsuat assersuutigineqarsinnaavoq. Taanna qalipaammik aappaluttumik qalipanneqarsimavoq, isaariaatalu nalaani ima allattoqarluni: "Taamanikkut meeraannaavugut", Marianne Stenbæk oqarpoq.
Paavi utoqqatsissasoq
Ineqarfiutigalugu atuarfiusimasuni meeqqat saarnginik nassaarfiusut katuufffit oqaluffiinit aqunneqarput.
Taamaammat paavip utoqqatsernissaa piumasarineqarpoq, taannalu suli maannamut utoqqatsinngilaq. Tamanna pillugu nunat inoqqaavisa ministeriata paavi Romimut ataatsimiigiaqatigissagaa eqqartorneqarpoq.
AAMMA ATUARUK Canadami inuit saarnginik hunnorujulikkaanik nassaartoqaqqittoq
Kikkut ikuallaasimanersut suli ersarissumik paasineqanngilaq. Nunallu inoqqaavisa ilaat taamaaliorsimasinnaanissaat pasilliutigineqarpoq.
- Pisortatigoortumik suli oqaatigineqanngilaq, politiit qatserisartullu oqarnerat naapertorlugu ikuallatsitsisoqarsimanissaa pasilliutigaat. Katuullilli najugaqarfiutigalugu atuarfiata iliuuserisimasaat pillugit taamaaliortoqarsimanissaa amerlasuut ilimagaat, Marianne Stenbæk oqarpoq.
Meeqqat saarngi 1000-it tikillugit amerlassuseqartut nassaarineqartut
Canadami najugaqarfiitigalugu atuarfiusimasuni marlunni meeqqat saarngi 1.000-it missaanniittut qaammatini kingullerni nassatineqarput. Meeqqat Indiaanerinit, metisinit Inunnikku ilaqutallit taakkunani atuartuunikuupput.
Meeqqat najugaqarfigiitigalugu atuarfimminni kulturertik inooriaasertillu tunussagaat siunertarineqarpoq. Nutaarsiassaqartitsivik Reuters allappoq.
Ataatsimiititaliarsuup misissuitinneqartup taamaaliortoqarnera kulturikkut toqoraanertut 2015-imi taavaa.
Atuarfiit taamaattut 130-nit ikinnerunngitsut Canadami ukiut ingerlaneranni atuussimapput, nunallu inoqqaavisa meeraartaat 150.000-t missaat atuarfinni taakkunani atuartuutigineqarsimallutik.
