Danmark utoqqatserpoq: Oqaluttuarisaanerput naggaserneqalerpoq, meeraanermi misileraataasimasoq oqarpoq
'Kalaaliaqqat 20-t misigisassarsiungaatsiartut' aamma 'Kalaallit meeqqat angajoqqaaqanngitsut ukioq ataaseq Danmarkimiissapput'.
Meeqqat misileraataasut siulliit umiarsuarmik M/S Diskomik Københavnimut 1951-imi tikimmata, danskit tusagassiorfiini qulequttat ilaat taama ilaqarput.
Meeqqat taakkua misileraanermi pingaarnertut inissisimapput, meeqqat taamani qallunaanngorsarneqarput, taamaalillutillu Kalaallit Nunaannut maligassiusutut inissisimasussanngorlugit.
Ukiorli ataasiinnaasussaagaluartoq meeqqat kalaallit 22-t, piviusumik angajoqqaaminnit taamani peersinneqartut inuunerup sinnerani kingunerlutsitsinermik ujariatsinermillu nalaataqarput.
Meeqqanit taakkunannga arfinillit ullumikkut suli uumapput, taakkulu ullumikkut naapissapput. Taakku siornatigut naapittaqattaareernikuupput, maannali pissutaasoq immikkut ittuinnartuuvoq.
Taakkumi pisortatigoortumik nalliuttorsiornissamut qaaqquneqarput, ministeriunermi Mette Frederiksen (S) Danmark sinnerlugu misileraataasimasut isaatigut isigalugit misigisimasaat pillugit utoqqatsissuteqassaaq.
Utoqqatsissuteqarneq tarnikkut eqqississutaassasoq
Meeraanerminni misileraataasimasut maanna inersimasunngoreersimasut allakkatigut utoqqatsissummik tigusaqareernikuupput. Aamma naalagaaffiup qanittukkut isumaqatigiissuteqarfigineratigut 250.000 koruuninik aningaasanik tunineqarput.
Isigineqarlunili utoqqatserfigineqarneq isumaqangaatsiassasoq, Kristine Heinesen oqarpoq. Taakku misileraataasimasut ullumikkut suli uumasut ilagaat, taassumalu ministeriunerup qanoq oqaaseqarnissaata tusarnissaanut qilanaarpoq:
Pingasunngorneq marsip 9-at:
Ministeriuneq misileraataasimasunut suli uumasunut pisortatigoortumik utoqqatsissuteqassaaq. Tamanna Københavnimi Nationalmuseumimi kalaallit nalunaaqutaaq naapertorlugu qulinit ullup qeqqanut aaqqissuunneqassaaq.
Marlunngorneq marsip 15-iat:
Naalakkersuisut siulittaasuat ministeriunermik tikeraartoqassaaq. Ministeriuneq utoqqatsernermut atatillugu Nuummi kulturip illorsuani Katuani malunnartitsilluni aaqqissuussissaaq.
Paasissutissarsiffik: Ministeriuneqarfik, Naalakkersuisut
- Aap, oqaatigisinnaavara qilanaarlunga. Soorlumi oqaluttuarisaanerput tamarmi naggaserneqalersoq. Aqqusaagarpassuusimapput, taanna oqarpoq.
- Eqqissinermik isumaqassaaq. Tarnikkut eqqissineq. Naalagaaffiullu tamatuma kukkuneruneranik nassuerutiginninnera.
AAMMA ATUARUK Meeraagallarami misiligutaasimasoq taarsiiffigineqarneq pillugu: Rødviinni pitsavik iggisigisariaqarpara
Tamannali aqqusaarsimasarpassuasi eqqarsaatigalugit naammappa?
Tamanna naammattoq, Kristine Heinesen oqarpoq:
- Uanga tunginninngaanniit naalagaaffiup pisortatigoortumik utoqqatsissuteqarlunilu taarsiissuteqarnera ajunngilaq.
Ministeriuneq attortisimangaatsiartoq
Aaqqissuussineq Københavnimi Nationalmuseumimi nalunaaqutaq qulinit ullup-qeqqata tungaanut aaqqissuunneqarpoq. Aaqqissuussinissap ullulernera arfininngormat saqqummiunneqarpoq, tassungalu atatillugu Mette Frederiksen ima oqarpoq:
- Taakkua oqaluttussartaasa misiliinermillu kingunerluutigisimasaasa qamuuna assut attorpaannga. Taamaattumik Danmark sinnerlugu kiisami naapillugit utoqqatsertussanngornera qilanaarutigaara.
AAMMA ATUARUK Kristine utoqqatserfigineqarnertik pillugu: Killitseqaanga
Naalakkersuisut siulittaasuat, Múte Bourup Egede (IA) Københavnimi aamma peqataavoq. Taassuma aaqqissuussineq ”oqaluttuarisaanermi pingaaruteqarnerarpaa”.
- Ministeriunerup allakkatigut decembarimi 2020-mi utoqqatsernera pingaaruteqaqaaq, kisianni suli inuusunut arfinilinnut qanimut utoqqatserfiginninnissaq taamatulli pingaaruteqartigaaq.
Qullissat, Qeqertarsuaq, Ilulissat, Aasiaat, Sisimiut, Maniitsoq, Nuuk, Paamiut, Narsarsuaq, Qaqortoq, Nanortalik, Tasiilaq, Kulusuk, Ittoqqortoormiit.
Paasissutissarsiffik: Oqaluttuarisaanerup sukuiarneqarnera 2020-meersoq
Ulloq taanna nunatsinnut tamarmut uannullu qilanaarutaasoq oqaluttuarisaanermi pingaaruteqarpoq, Múte B. Egede sapaatip akunnerata naanerani oqarpoq.
Utoqqatsertoqaqqittoq
Danskit naalagaaffiat, Red Barnet, Dansk Røde Kors aamma nunatsinni Landsrådi taamani misileraanermik 1951-imi aaqqissuussisuupput.
Tamatuma kingorna meeraanerminni misileraataasimasut arlaleriarlutik utoqqatserfigineqarput. Red Barnet misileraanermi suleqataasimanerminik 2010-mi utoqqatsissuteqarpoq, ukiut tallimat qaangiuttut pineqartut ilaat pisortatigoornerusumik utoqqatserfigineqarneranik malitseqartitsivineqarput.
Naalagaaffimmiit utoqqatsissuteqartoqartoqarnissaa 2019-imi aasaanerani aatsaat pivoq, Mette Frederiksenip meeqqat misileraataasimasut utoqqatserfiginiarlugit tassani neriorsuutigaa.
AAMMA ATUARUK Udredning: Eksperimentet var ude af kontrol og gav dybe, menneskelige sår
Utoqqatsissuteqarnerli Danmarkip nunattalu ataatsimut sukuiaareernissaanut utaqqissunneqarpoq. Nalunaarusiaq 2020-mi novembarimi naammassineqartoq 90-inik qupperneqarpoq.
Tamatuma kingorna meeqqat misileraataasimasut suli inuusortai allakkatigut utoqqatserfigineqarput, tamannalu ministeriunerup ullumi naqissuseqqillugu nipilimmik oqaatigeqqissavaa.
Kalaallit Nunaanni nammineq? Namminersorlutik Oqartussat landsrådiusimasut sinnerlugit aamma utoqqatsertariaqanngilaq? Tamanna Naalakkersuisut Siumumit siulittaasuuffigineqartut ukiualuit matuma siorna itigartitsissutigaat.
M/S Diskop kalaallinik meeqqanik ilaasoqarluni Danmarkimut tikinneranit misileraateqarnerullu aallartilluarneranit ukiut 71-it qaangiuteriillartullu Kristine Heinesenip allallu piffissami tassanga inuunermi sinnerani sunniivigineqartut piffissaq taanna matussusersinnaanngorpaat.
Taanna qaniginerpaasani peqatigalugit taamaaliussaaq.
- Meeqqakka pingasut uigalu peqatigaakka. Qilanaangaatsiarnikuuvunga, taanna oqarpoq.
