Tusagassiuut: Folketingimi oqalutsit aallartinnatilluunniit soraartut

Folketingimi oqalutsinik aalajangersimasunik pingasunik ataqatigiissaarisumillu atorfinitsitsinissamut 3,5 millionit koruunit immikkoortinneqarput.

Oqalutsit aggustip qeqqani marluupput; taakkuli tamarmik piffissami suliaqanngereerlutik imminnut attuumassuteqanngitsumik maanna soraarput.

Taamaalillutik sulinerminni aallartinnatilluunniit matukkut aneqqereerput. Tamanna tusagassiorfimmit Politikenimit ilanngutassiami allassimavoq.

Pitsaassuseq nikerartoq

Folketingip oktobarip aallartinnerani ammaanersiornermi oqallinnissaanut Inatsisartunit nutserisunik marlunnik kiisalu avataanit nutserisussamik atortoqarpoq.

Oqalutsinik Inatsisartuninngaanniinngitsunik atuisoqartillugu nutserinerup pitsaassusaa isornartorsiorneqangaatsiartartoq Aaja Chemnitzip (IA) Politikenimut paasissutissiissutigaa.

- Inatsisartunit oqalutsinik atuisoqartinnagu Folketingimi suleqatima malinnaaniarneq ajornakusoortikkaat paasisinnaavara, taamaattoqartillugulu folketingimi sulianut tunngatillugu oqallinnermi pitsaanerpaaneq ajorpoq.

Inatsisartuni oqalutsinik Folketingimi aamma suliaqartitsineq piffissami sivikitsuinnarmi aaqqiissutitut isigalugu, Aaja Chemnitzip ilanngullugu oqaatigaa.

Suliassat ikittuinnaat

Folketingip oqalutsit sulinerminni suliassaasa suuneri Politikenimut allakkatigut akissuteqarnermini paasissutissiissutigai.

- Oqalutsit Folketingip ataatsimiittarfiani isumaqatiginninniarnerni aalajangersimasuni toqqaannartumik nutserinissaq pingaarnertut suliassaraat, assersuutigalugu naalagaaffiup qanoq innera (ammaanersiornermi oqallinneq) pillugu nassuiaateqarneq aamma naalagaaffeqatigiinneq pillugu nassuiaateqarneq. Ataatsimiinnerni allani oqalutsimik atuinissaq aamma periarfissaatinneqarsinnaavoq, assersuutigalugu ministeriunermut annertusisamik apeqqarissaarnermi aamma inatsisissatut siunnersuutit Kalaallit Nunaannut ataatsimiititaliami suliarineqarneranni. Oqalutsit allakkatigut nutsigassanik, pingaartumik Folketingimi inatsisiliornermi atorneqartussanik aamma nutserisalertussaapput, kiisalu Folketingip nittartagaani kalaallisoortumut ilanngunneqartussanik nutserinermi ikiuutaasassallutik.

Folketingip toqqaannartumik oqaluttaasartunik atulersitsisoqarneratigut folketingimi ilaasortanut oqaluttaanermut tapit 70.000 koruuninit 8.000 koruuninut apparsimagai, Politiken allappoq.

Tamanna Inuit Ataqatigiinnut kingunerluuteqarpoq, taakku nammineq oqalutserisaminnik soraarsitsisariaqarsimapput.