Folketingimi tusarniaanermi inuit pisinnaatitaaffii oqallisigineqartut
FN-ip nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffiinut nakkutilliisua Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu ukiut pingasut matuma siorna angalavoq, nunat taakku marluk FN-ip nunat inoqqaavinut pisinnaatitaaffiliussai qanoq atuutsinneqarnerat misissorneqarpoq, tamatumalu kingorna isornartorsiuineq malunnarluinnarpoq.
José Francisco Cali Tzay, taamani nakkutilliisuugallartoq, angalanermi kingorna Danmarkimut sakkortuumik isornartorsiuivoq. Pisinnaatitaaffiit 2007-imi akuerineqaraluartut, Danmarkimi kalaallit danskit oqartussaasuinut attaveqarnerminni immikkoortitaanermik suli nalaataqartartut, aallartitap Guatemalameersup angalanermi kingorna oqaatigaa.
Massa ukiut pingasut qaangiukkaluartut, danskit oqartussaasuinut attaveqarnermi suli ajornartorsiuteqarpoq. Tamanna Folketingimi sapaatip-akunnerata siuliani pingasunngornermi tusarniaanermi, kalaallit pisinnaatitaaffiinik samminnittumi erserpoq.
Inuit 100-nit amerlanerusut Grønlandsudvalgip danskit naalakkersuisuisa ammip qalipaataa pillugu immikkoortitsinermut akiuiniarnermut iliuusissatut pilersaarutaannut atatillugu tusarniaanermut takkupput.
– Danmarkimi kalaallit ammip qalipaataa pillugu immikkoortinneqarnerannik nalaataqartoqartartoq ersarippoq, tassa ajortunik taaguuserneqartarnermik aamma ataqqineqanngitsutut misigisoqartarluni, Julie Rademacher, Uagut – Danmarkimi Kalaallit Kattuffianni siulittaasoq oqarpoq.
Maluginiarneqanngippallaartut
Tusarniaanermut pilersaarut malillugu Julie Rademacher danskit isumaginninnermut ministeriat, Sophie Hæstorp Andersen, Inuit Pisinnaatitaaffiinut Instituttimi pisortaq, Louise Holck, Inuit issittormiut siunnersuisooqatigiivini, tassa ICC-mi siulittaasoq, Sara Olsvig, Danmarkimi Kalaallit Illuini pisortaat kiisalu Ivalo Lyberth, Tikiusaaq aamma Fællesforeningen Inuit sinnerlugit peqataasunut ilaapput.
Inuit Pisinnaatitaaffiinut Instituttimi pisortap, Louise Holckip, tusarniaanermi Danmarkip nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffiinik qulakkeerinissaq immikkut pisussaaffigigaa erseqqissaatigaa, tamannami nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutaavoq.
Taamaakkaluartoq taakku atulersinneqarnissaat suli annguneqanngitsoq, pisortap oqaatigaa.
– Suli tassunga killinngilagut. Oqaatsit kulturillu pigiinnarnissaannut tunngatillugu immikkut pisinnaatitaaffeqartoqarpoq, danskit tungaannit immikkoortitaannginnissap qulakkeerneqarnissaa immikkut pisussaaffiuvoq, kisianni tamakku naammaginartumik inissisimanngitsut ajoraluartumik suli takusarparput, Louise Holck oqarpoq.
Suunuku inuit pisinnaatitaaffiisa atuutsinnissaanut tunngatillugu Danmarkip suli kinguarsimaffigigai?
– Nunat inoqqaavinut immikkut pisussaaffiusut naammattumik mianerineqarsimanngillat. Danmarkimi inuit immikkoortitaanermik nalaataqartartut, kiisalu Kalaallit Nunaat pillugu Danmarkimi ilisimasat maannakkut killeqarpallaartut ilaatigut tusartarparput, Louise Holck oqarpoq.
Saammaateqatigiinnissamut sulineq
Folketingimi ilaasortaq IA-meersoq, Aaja Chemnitz, Kalaallit Nunaannut Ataatsimiititaliami siulittaasuusoq, danskit naalakkersuisui kalaallit pisinnaatitaaffiisa aaqqissuussamik qulakkeernissaannut tunngatillugu suli kinguarsimasut isumaqataavoq.
Danskit naalakkersuisui sumi ersarinnerunissaat kissaatigaajuk?
– Qanoq piffissaqartigivit, Aaja Chemnitz qungujulaalaarluni aperivoq nangillunilu:
– Suliniuterpassuit aallartinnikuuagut, taamaammat ukiuni pingasuni kingullerni pisoqangaatsiarnikuuvoq, kisianni suli pisariaqartitsisoqangaatsiarpoq.
Suliniutilli danskit naalakkersuisuinit suli aallartinneqarsimanngitsut, taanna nangilluni oqarpoq.
– Folketingimi suliniutaasut IA-mit aamma nalinginnaasumik Kalaallit Nunaanniit nalinginnaasumik suliniutaapput, taanna oqarpoq.
Danmarkimi suliamik ilisimasalinnut paasissutissiinermi, ilitsoqqussaralugu oqaatsinik ilinniartitaanerup periarfissaanerunissaa, Danmarkimi kalaallit naligiimmik pineqarnissaannik suliaqarfimmik pilersitsineq, kiisalu ammip qalipaataa pillugu immikkoortitsinermik akiuiniarnermut iliuusissatut pilersaarusiornerit pitsanngoriaateqarsimasut, IA-mi politikeri erseqqissaavoq.
Taamaakkaluartoq qinersereernerup kingorna Danmarkimi naalakkersuisunngortussanut suli suliassaqangaatsiarpoq.
– Nunami ikinnerussuteqartut pillugit suliaqarnerunissarput, kalaallinut tamanna aamma qanoq isumaqassanersoq, tusarniaanermi paasinarsivoq.
– Aappaattut Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni saammaateqatigiinnissamut suliaqarnissamik ujartuisoqarpoq. Tusarnaartut akornanni tamanna piumaneqartoq erseqqarippoq, taanna oqarpoq.
Danmarkimi statsministeriunerup, Mette Frederiksenip Folketingimut qinersinissaq sapaatip-akunnerata siuliani, tusarniaanerup aqaguani sisamanngornermi, suaarutigaa. Aaja Chemnitz Folketingimi ukiuni aqqanilinni sulereerluni qinigassanngorteqqinniarnani, nalunaarpoq
'Utoqqatserneq'
Kalaallit nunami ikinnerussuteqartutut akuerineqarnissaat, Peqatigiiffiup Uagup sulissutigisaasa ilagaat. Siumut isigisumik ‘maannakkut Kalaallit Nunaat’ danskit akornanni sammineqarnerusariaqartoq, isummallu pigiliutiinnakkat akiorniarlugit, tamatuma peqatigisaanik Julie Rademacher isumaqarpoq.
Kisianni aamma pitsaasumik ineriartortoqalerpoq, tassami Kalaallit Nunaat USA-mut tunngatillugu nunat tamalaat akornanni politikkikkut qitiulermat, taanna nangilluni oqarpoq:
– Kalaallit Nunaat taama sammineqartigilermat danskit ilarpassuisa isumaat allanngortinneqarput. Maanna asanninneq akuerisaanerlu nalaattalerpavut, soorlu ‘nunasiaataanerup nalaani iliuuserisimasavut tamaasa pillugit utoqqatserpugut’ danskit ilaasortavut naapillugit oqartarlutik, Julie Rademacher oqaluttuarpoq.
Uniffeqanngitsumik suliniuteqarneq
Nunat tamalaat akornanni politikkikkut pissutsit kingunerisaanik, kalaallit pisinnaatitaaffii maanna sammineqarnerulertut, Inuit Pisinnaatitaaffiinut Instituttimi pisortap, Louise Holckip maluginiarpaa.
– Danmarkimi kalaallit atugaat sammineqarnerulerput. Siunnersuutitsinnut tusarnaarusuttoqarnerulerpoq. Tamannali FN-ip nakkutilliisuata siunnersuutaanik naammassinninnerua? Naamik. Kisianni ajornartorsiutinik tamakkuninnga aaqqiinissamut politikkikkut soqutiginninnerusoqalersimaneranik oqartoqarsinnaavoq, taanna oqarpoq.
Tusarniaanermi oqaluuserineqartut, soorlu oqalutseqarnissamik pisariaqartitsineq aamma suliamik ilisimasalinnut paasissutissiinerunissaq, ukiut pingasut matuma siorna oqaluuserisagut suli taamaapput. Suunuku aaqqiissutissat piviusut atorneqartariaqartut?
– Piffissami sivisuumik suliniuteqarnissaq aamma politikkikkut piumassuseqarluarnissaq pisariaqarpoq. Tamakku unnuap ingerlanerani aaqqinneqarsinnaanngillat, kisianni aaqqissuussamik iliuuseqarfiginissaat pisariaqarpoq.
Suut kaammattuutigaasigit?
– FN-ip nakkutilliisuata inassutigisai assigiinngitsutigut malitseqartinneqassasut aamma Danmarkimi kalaallinut akornutaasut suunersut erseqqarinnerusunngortinneqassasut, Inuit Pisinnaatitaaffiinut Instituttimit kaammattuutigaarput. Ajornartorsiutinik tamakkuninnga aaqqiinissamut politikkikkut piumassuseqartoqartariaqarpoq, tassami inuit pisinnaatitaaffiisa qulakkeernissaannut Danmarki inatsisitigut pisussaaffeqarmat, Louise Holck oqarpoq.
