FN-imut nalunaartartoq: Naggueqatigiit inuit pisinnaatitaanerat innarlerneqarput
Naggueqatigiit inuit nunap inoqqaavitut pisinnaatitaanerminnik suli innarlerneqartarlutik misigipput.
Nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit Naalagaaffiit Peqatigiinnut (FN) nalunaartartoq, José Tzay, taama oqarpoq. Taanna ulluni qulini nunatsinneeqqammerlunilu Danmarkimeeqqammerpoq.
Taanna naalakkersuisunik, kattuffinneersunik ilisimatusartunillu naggueqatigiit inuit nunatsinni Danmarkimilu inuunermi atukkatigut ajornartorsiutaat pillugit oqaloqateqaqqammerpoq.
AAMMA ATUARUK Danskit isumaginninnermut ministeriata angerlarsimaffiup avataanut inissiinermi misissueriaatsit nutaat misissorniarai
Ingammillu Danmarkimi kalaallit meerartaat allamut inissitat, angerlarsimaffeqanngitsorpassuit spiralilersuisoqarsimaneralu eqqaassagaanni naggueqatigiit inuit nunap inoqqaavitut pisinnaatitaaffiinik innarliilluni unioqqutitsisoqarsimasoq, taanna erseqqissaavoq.
- Tamat naligiimmik pisinnaatitaaffeqarnissaat danskit naalakkersuisuisa pingaartippaat. Naggueqatigiilli inuit pisortanik atassuteqarnermi ilungersuasartut inuiiaassusertillumi peqqutigalugu nikassarneqarlutillu kinaassusersiorfigineqartarput, José Tzay Naalagaaffiit Peqatigiit Købanhavnimi allaffeqarfianni tusagassiortunut sapaatit akunnerata siuliani tallimanngornermi sassarami oqarpoq imalu nangilluni:
- Naggueqatigiit inuit Danmarkimiittut ilaasa oqaluttuuppaannga, allaat aliortukkatut ersinngitsuusutut misigititaasarlutik.
Nunatsinnut uternissamut sapiuttartut
Danskit tarnip pissusiinik ilisimasallit meeqqamik allamut inissiinissamik naliliiniarnermi kalaallinik angajoqqaanik danskillu ileqqui tunngavigalugit danskisut apersuisarnerat, Guatemalamiup José Tzayip ilaatigut isornartorsiorpaa.
Nalunaarusiaq Danmarkimi 2021-mut aningaasanut inatsimmit aningaasaliiffigineqarpoq.
Danmarkimi kalaallit meerartaasa 5,6 procentii allamut inissinneqarsimasut, nalunaarusiami erserpoq.
Taakku danskit meerartaannut sanilliukkaanni danskit meerartaasa 1 procentiinnaat allamut inissinneqarsimapput.
Danmarkimi kommunit isumaginnittoqarfiini sulissisut kalaallillu ilaqutariit suleqatigiinniarnerisa kipusoortarnerannut peqqutaasut makkuupput:
- kalaallit angajoqqaat danskisut piginnaasakinnerat
- oqalutsissaalatsineq
- Danskit suliamik isumaginnittut kalaallit kulturiannik ilisimaqannginnerat
- Kalaallit ilaqutariit danskillu suliamik isumaginnittut akornanni pigiliutiinnakkanik isumaqartoqartarnera
- Kalaallinik angajoqqaanik kalaallisut misissuisoqartannginnera
2014-imi, 2016-imi, 2018-imi 2020-milu meeqqat aqqanillit 17-illu akornanni ukiullit allamut inissinneqarsimasut apersorneqarnerini akissutaat kalaallillu ilaqutariit 17-it allamut inissinneqarsimasumik ikinnerpaamik ataatsimik meerartallit pillugit paasissutissat misissuinermi najoqqutarineqarput.
Danmarkimi kalaallit meerartaat 100-gaangata tallimat missaat allamut inissineqarsimasarput, tassa danskit meerartaasa allamut inissitaninngarnit tallimariaammik amerlanerullutik.
Meeqqat oqaatsit ilitsoqqussatik, kulturertik, kinaassusertik ilaquttatillu annaasarpaat. Taamaammat Kalaallit Nunaannut uternissamut sapiuttarput.
- Naggueqatigiit inuit kulturiat eqqarsaatiginngiivillugu apersorneqartarnerat isumakuluutiginerpaavara, Naalagaaffiit Peqatigiinni atorfilittuunngitsoq akissarsiaqaatiginagulu FN-imut nalunaartartoq José Tzay oqarpoq.
José Tzayimmi oqarnera naapertorlugu angajoqqaat taakkulu qitornaasa pisinnaatitaaffii meeqqamik allamik inissiiniarnermi unioqqutinneqarput.
- Angajoqqaat oqaatsit immaqa paasisinnaanngisaat atorlugit apersorneqarlutillu paasinngisaannik imalimmik atsiortitaasarput, taanna oqarpoq.
Danmarkimi kalaallit angajoqqaat isumaginninnermilu sullissisut ilitsoqqussaralugit oqaatsitigut kulturikkullu assigiinngissuteqartaqisut, Danmarkip inuunermi atukkanik ilisimatusarfiata misissueqqissaarisarfiatalu, Det Nationale Forsknings- og Analysecenter for Velfærdip (VIVE), nalunaarusiaani siorna saqqummertumi erserpoq.
Kalaallit angajoqqaat ilaat meeqqamik allamut inissiiniarnermi oqalutseqarsinnaatitaagaluarlutik oqalutseqarnissamik neqeroorfigineqartanngitsut, nalunaarusiami ilaatigut aamma erserpoq.
Kalaallillu angajoqqaat nunani killerni perorsaariaaseq tunngavigalugu apersorneqartarnerat aamma isornartorsiorneqarpoq.
Meeqqat ilitsoqqussaralugit oqaatsiminnik kulturiminnillu attassinissamik aamma periarfissinneqartannginnerat taakku pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsinerusoq, José Tzay oqarpoq.
- Danmarkimi naggueqatigiit inuit meerartaanni allamut inissitat amerlanerpaartaat ilaqutariinnut danskinut inissitaapput. Tamanna meeqqat ilitsoqqussaralugu oqaatsiminnik, kulturiminnik, kinaassutsiminnik ilaquttaminnillu annaasaqartarnerannik kinguneqakkajuppoq. Taamaammat angerlarnissamut sapiutilersarput, José Tzay oqarpoq.
Naggueqatigiit inuit meerartaat assersuutigalugu kulturiminnik ilitsoqqussaralugulu oqaatsiminnik attassiinnarnissaannut qulakkeerutaasussanik Naalagaaffiit Peqatigiit nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit inatsisaannit illersugaasut, taanna erseqqissaavoq.
Spiralilersuisoqarsimaneranik ulloq manna tikilluinnarlugu qulaajaasoqarnissaa kajumissaarutigigaa
Nunatsinni oqallisaangaatsiarneranik kinguneqartumik spiralilersuisoqarsimanera, José Tzayip maluginianngitsuugaanut ilaavoq.
- Kalaallit arnat nakorsanit danskinit nalusamik spiralerneqarsimasut pillugit oqaluttuat ingammik aalassaatigaakka. Taakku ilarpassui 1960-ikkunni 1970-ikkunnilu pipput, ilaali aamma kingusinnerusukkut pipput, taanna oqarpoq.
Tuluit nutaarsiassaqartitsiviisa ilaat, BBC, arnanik 2000-kkunni nalusamik naartunaveersaaserneqarsimasunik oqaloqateqarpoq.
Nalusamillu ukiuni spiraleqarsimasoq 28-nik ukiulik Emma Kuko pillugu oqaluttuaq januaarimi saqqummiupparput.
AAMMA ATUARUK 28-nik ukiulik Emma Kuko ilisimanngisaminik ukiuni qulingiluani spiraleqartoq: Kamaatigeqaara
Emma Kukop spiraleqarluni 2019-imi paasigamiuk annilaarpoq. Taassuma 2010-mi naartuersinnermini spiralilerneqarsimanissi ilimagaa.
Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisui 1966-imiit 1991-imut, tassa peqqinnissamut oqartussaaffiup nunatsinnit tiguneqarnissaata tungaanut spiralilersuisoqarneranik qulaajaanermik aallartitsiniarlutik 2022-mi septembarimi isumaqatigiipput.
Ullorli manna tikilluinnarlugu qulaajaasoqassasoq, José Tzayip Naalagaaffiit Peqatigiit Københavnimi allaffeqarfianni oqalugiarami kaammaattuutigaa.
- Danskit naalakkersuisui kalaallillu naalakkersuisui arnat nalusamik 1991-ip kingornaniit ulloq manna tikillugu spiralilersinneqarsimasut ilanngullugit qulaajaatitsinissaannut kajumissaarpakka, taanna oqarpoq.
José Tzayip nalunaarusiani piareeriarpat Naalagaaffiit Peqatigiit inuit pisinnaatitaaffii pillugit siunnersuisoqatigiivinut septembarimi saqqummiutissavaa.
