Nalunaarusiaq: Qallunaatut oqqarlunneq paatsooqatigiinnerillu Danmarkimi kalaallit meertaasa allamut inissinneqarnissaannut sulianut sunniisartut
Qularneq, paatsuunganeq oqaatsitigullu ajornartorsiutit.
Taakku kalaallit angajoqqaat sulianillu isumaginnittut akornanni danskit meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarnissaannut suliani nalinginnaasuupput. Danmarkimimi atugarissaarneq pillugu ilisimatusarfiup, VIVE-p, Danmarkimi kalaallit meeqqat angerlarsimaffiup avataanut danskit kommuuniinit inissinneqarsimasut pillugit nalunaarusiaata tamanna takutippaa.
Danmarkimi kalaallit meeqqat hunnorujuugaangamik tallimat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasarput. Taakku danskit meerartaannit tallimariaammik amerlanerupput.
Meeqqanik angerlarsimaffiup avataanut inissiisarnernut suliat ilungersunartuaannaraluartut kalaallinit ilaqutariinnit meeqqat allamut inissinnissaat ilungersunarnerusartut, VIVE-mi misissueqqissaartartut pisortaat, Karne Margrethe Dahl, oqarpoq.
- Kalaallit ilaqutariit pillugit suliani pissutsinik suleqatigiinnermik ajornarnerulersitsisartunik, sullissinermillu pitsaavallaarunnaarsitsisartunik taama pissutsinik atuuffiunngitsuninngaanniit takunerusarpagut.
Oqaatsit kulturillu assigiinnginnerat ajornartorsiortitsisartut
Danmarimi kalaallit ilaqutariit soorlu atornerluinermik aningaasatigulluunniit ajornartorsiuteqarnermik inuuniarnikkut ajornartorsiuteqartut danskinut taama atugalinnut sanilliullugit procentinngorlugu amerlanerusut, nalunaarusiap takutippaa.
Danskilli isumaginnittoqarfimmik kalaallinit ilisimasaqarnerugajuttarput. Taavalu kalaallit ilaqutariit sulianillu isumaginnittut akornanni oqaatsitigut kulturikkullu assigiinngissutit suleqatigiinnerannut akornutaasarput.
Kalaallit meerartaannik Danmarkimi allamut inissiisarneq pillugu nalunaarusiaq.
Misissuineq danskit aningaasanut 2021-mut inatsisaannit aningaasalerneqarpoq.
Meeqqat Danmarkimi najugallit kalaallisut inuiaassusillit 5,6 procentii angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut nalunaarusiami takutinneqarpoq.
Danskit meerartaannut sanilliutissagaanni taakkunannga procenti ataaseq angerlarsimaffiup avataanut inissinneqasimasuupput.
Danskit sulianik isumaginnittut kalaallillu ilaqutariit akornanni suleqatigiinneq makkuninnga ilaatigut peqquteqarluni ajornakusoortutut inerniliuunneqarpoq:
- Kalaallit angajoqqaat danskisut pinginnaasalunnerat
- Oqalutsissaaleqineq
- Danskit sulianik isumaginnittut kalaallit kulturiannik paasisimasakinnerat
- Kalaallit ilaqutariit danskillu sulianik isumaginnittut imminnut ileqquliussanik isummertereernerat
- Angajoqqaat kalaallisut misilitsinnerannik amigaateqarneq
Misissuineq ilaatigut meeqqat 11-nit 17-nut 2014-mi, 2016-mi, 2018-mi 2020-milu ukiullit apeqqutinit immersuilluni akisassanit immersugaanneersuuvoq. Taakkua angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasuupput, kalaallillu ilaqutariit 17-it, ikinnerpaamik ataatsimik angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasunit, meerartalinnik paasissutissanik sukumiisuneersuullutik.
Kalaalerpassuillu qallunaatut piginnaasaat ulluinnarni attaveqatigiinnermut naammakkaluartut inatsisinut, pisinnaatitaaffinnut misigissutsinullu tunngasut ajornartorsiutigisinnasarpaat.
Taamaattoqaraangallu nutserisut amigaataasarput.
- Periarfissakinnermut, aningaasassaqartitsinnginnermut suliamilluunniit isumaginnittut oqaatsitigut qanoq pisariaqartitsisoqartiginersoq pillugu naliliisinnaannginnerannut tunngassuteqarnersoq naluarput.
- Aamma angajoqqaat ilaasa qallunaatut oqallorikkamik nutserisoqannginnissamik aalajangertartut, naak piginnaasaat taama ataatsimiinnermi oqaatsinut atorneqartunut aalajangiisuusartunut naammanngikkaluartut.
Kalaallit aamma ussersorneri danskinit sulianik isumaginnittunit paatsoorneqarajuttartut, nalunaarusiami allaqqavoq.
Kalaallit pisortanik ataatsimeeqateqarnerminni nutserisoqarnissaminnik pisinnaatitaaffeqarput. Danmarkimili kalaallinik nutserisut, ingammillu suliani inunnut attuumassuteqanngitsut amigaataasarput. Tamannalu allanngortikkuminaattoq, Karen Margrethe Dahl oqarpoq.
Danmarkimi kommunit nutserisunik suleqateqarnerusarnissaat, taassuma siunnersuutigaa.
- Siammasinnerulaartumik aaqqissuussisoqarpat, nutserisunik immaqa avitseqatigiissinnaassasut isumaqarpunga. Immaqalu angajoqqaat angerlarsimaffiata ungasinngisaani najugaqanngitsumik immaqa nassaartoqarsinnaassaaq.
Paasinninnginneq nikassaanerlu - tamanit
Ajornartorsiuterujussuit aappaat tassaavoq, danskit isumaginninnermik suliallit kalallillu ilaqutariit naapinnerminni tamarmik paasisinnaannginnerat.
Misissuineq naapetorlugu kalaallit angajoqqaarpassuit ilaqutariissusaat perorsaanerallu sulianik isumaginnittunit paasineqarnera amigaateqarpoq.
- Angajoqqaat paasinerlunneqartutut angajoqqaajunerminnillu isorineqartutut ilaatigut misigisimasarput, Karen Margrethe Dahl oqarpoq.
Nalunaarusiami danskit sulianik isumaginnittut kalaallit kulturiannik, kulturillu assigiinnginnerannik ilinniarnerunissaannik kajumissaarneqarput.
- Sulianik isumaginnittut assigiinngitsunik angajoqqaariaaseqarnera assigiinngitsunillu asannittoqarsinnaallunilu isumaginnittoqarsinnaanera pillugit ilisimasassarsiorsimanerminnik angajoqqaanut takutitsinerusartuuppata, taava angajoqqaat angerlarsimaffinni ajornartorsiutinik ammanerusumik oqaluttuarusuttarnissaat ilimagaara, Karen Margrethe Dahl oqarpoq.
Meeqqat tunngavissami nalorninartumi inissinneqartartut
Danskit sulianik isumaginnittut angerlarsimaffimmi ajornartorsiutit pillugit angajoqqaanik oqaloqateqarniartarnertik akerlianik ajornartorsiutigisarpaat. Tamatumunnga ilaatigut angajoqqaat Danmarkimi sumiiffippassuarni kalaallinut isummat pigiliutiinnakkanik misigisaqartarnerat peqqutaavoq.
- Isummat pigiliutiinnakkat danskini inuiaqatigiinni assigiinngitsuni misigineqartarput. Taannalu sulianik isumaginnittunik oqaloqateqarnianermi siullermiilli eqqarsaatigineqartarpoq oqartoqarrtarlunilu: ” Meerara pillugu ernumasutit tusarusunngilara. Ammimuna qalipaataa pillugu immikkoortitsisutit”, Karen Margrethe Dal oqarpoq.
Taamaalineq suleqatigiinnermut kingunerlupallattarpoq.
- Pinaveersaartitsineq pillugu sulineq pitsaasoq aallartinngitsoortarpoq, tamanna suliamik isumaginnittut tunniutiinnarnerannik, suliallu angerlarsimaffiup avataanut inissiinissatut suliassanngorneranik kinguneqaannartarpoq. Tamanna ajuusaarnaqaaq.
Misissueqqissaartartuuneq naapertorlugu, kalaallit meerartaat Danmarkimi angerlarsimaffiup avataanut tunngavissamik nalorninartumik tunngaveqarlutik nuutsinneqartarnerat ilimanaateqarpoq.
- Tassunga uppernarsaatisssanik soqanngilanga. Kisianni taamannak isumaqarpunga. Angerlarsimaffiup avataanut inissiisoqartarpoq, pinaveersaartitsinermik suleqatigiinneq pitsaanngikkaangat, oqaatitsigut kulturikkullu paaseqatigiissinnaannginnermi. Kisianni taakkua qanoq amerlatiginerat oqaatigisinnaanngilara, Karen Margrethe Dahl oqarpoq.
Nalunaarusiami kalaallit angajoqqaat meeqqanik paarsisinnaanerat kukkusumik nalilerneqartartoq aamma inerniliuunneqarpoq. Oqartussammi tarnip pissusaa pillugit misissuutaat kalaallit kulturiannut oqaasiannullu tulluutinngitsut atugaraat.
