Canada kalaallit aatsitassarsiortitseqatigiiffiannut 33 millioninik aningaasaliissuteqartoq

Canadamiut naalakkersuisuisa sunniivigeqatigiinnissamut isumaqatigiissut, aatsitassarsiortitseqatigiiffimmut Greenland Resourcesimut 33 millioningajannik – tassa Canadamiut dollariinik 7 millioninik aningaasaliinertaqartoq ataasinngornermi atsiorpaat.

Tusagassiorfik Buisnesswire taama allaaserisaqarpoq.

Tusagassiorfik naapertorlugu piumasaqaatitaqartumik aningaasaliissuteqarneq, taarserneqartussaanngitsullu pineqarput.

Taanna Greenland Resourcesip naalakkersuisunit akuersissutit pisariaqartut tamarmik angugunigit aatsaat atuutilissaaq.

Canadamiut pilersaarutaat

Aatsitassarsiornermik nittarsaassinerit annersaat Canadian Minerals Forum Torontomi ulluni makkunani aaqqissuunneqarpoq, nunatsinniillu aatsitassanut inuussutissarsiornermullu naalakkersuisoq, Naaja Nathanielsen (IA) aamma peqataavoq.

Canadalu Greenland Resourcesimut taamaallaat aningaasaliinngilaq.

Canadamiut nukissiuutinut pinngortitamiillu isumalluutinut ministeriata, Tim Hodgsonip Canadap nunarsuarmi tamarmi suleqatigisat assigiinngitsut 30-t katillugit 57 milliardit koruuninik tassa 12,1 milliardit dollarsinik isumaqatigiissuteqarfigigai, tusagassiuutinut nalunaarutigaa.

Suleqatigisat Critical Minerals Production Alliance-mik – aamma 'Alliance'-iinnarmik taagorneqarput.

- Suleqatigisat uku aamma pilersaarusiornermi aningaasaliinerit iliuuseqarusunnermit iliuuseqarnissamut ingerlaarnitsinnik takutitsipput. Suliniutit nutaat aqqutigalugit nunarsuarmi aatsitassat pisariaqartinneqartut tunniussinnaavagut, Tim Hodgson tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq.

Nunarput Canadalu suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqartut

Canadamiut nukissiuutinut pinngortitamiillu isumalluutinut ministeriata aamma Naaja Nathanielsenip aatsitassanut suliassaqarfimmut isumaqatigiissut ataasinngornermi atsiorpaat.

Naalakkersuisut tusagassiuutinut nalunaarummi paasissutissiipput.

Canada teknologiinut ilisimasanik pingaarutilinnik, aningaasaliinissamut periarfissanik suliffissuillu attaveqarfigisartagaannik inerisarluagaasunik neqerooruteqassasoq tassani allappaat.

Muminganillu nunatta sumiiffinni avinngarusimasuni nukissiuutinut ineriartortitsinermut ilisimasanik tapersiissaaq.

Naaja Nathanielsenip isumaqatigiissut aningaasaqarnikkut ingerlataqarnerulernermik kinguneqassasoq tusagassiuutinut nalunaarummi allappaa.

- Suleqatigiinnissamut isumaqatigiissummi Canadami sanilerilluakkattalu akornatsinni qaninnerusumik suleqatigiinnissarput erseqqissarneqarpoq, Naaja Nathanielsen allappoq, nangillunilu:

- Kalaallit Nunaata nunanit tamalaanit piffissami kingullermi eqqumaffigineqarnerulerluni ukkatarineqarpoq. Isumaqatigiissummi tassani nukittuumik iligiinnissap suleqateqarnissallu pingaaruteqarnerat aalajaallisarneqarpoq.