Peqatigiiffik Illersuisut siulittaasua: Pineqaatissiisarnerit sivitsorneqarpata malunnaatilimmik kinguneqassapput
Nunatsinni pineqaatissiisarnerup ukiuni quliniit ukiunut 16-inut sivitsorneqarnissaa, Inatsisartut isumaqatigiillutik qaammatip siuliani aalajangerpaat. Inatsisissatullu siunnersuut Folketingimi oqallisigisassanngorlugu pingasunngormat saqqummiunneqarpoq.
Siunnersuut Folketingimit akuerineqarpat, inatsit atuutilernissaa januaarip aallaqqaataani 2026-mi naatsorsuutigineqarpoq. Allannguulli sunniuteqalivinnissaanut piffissaq sivisussasoq, Tom Ostermann Peqatigiiffik Illersuisut siulittaasuat naliliivoq.
- Immaqa ukiut sisamat tallimat siumut sunniutai annerusumik takussanngilagut. Kisianni taassumap kingorna pineqaatissiissutit taama atsigisut atuutsinneqalerpata taava pinngitsooratik sunniuteqartussaapput utaqqisitsinernik utaqqinernik allanillu, taanna oqarpoq.
Suliani ilungersunarnerpaani pineqaatissiissutit sivisunerit
Inatsisip allanngortinneqarneratigut, eqqartuussiviit ilungersunarnerpaanik pinerluuteqarsimasunut soorlu toqutsisoqarsimatillugu, sakkortuumik nakuusertoqarsimatillugu kiisalu aanngajaarniutinut tunngasunik pinerluuteqarsimasunut sivisunerusumik inissiisarfimmiittussanngortitsisinnaanngussapput.
Eqqartuussiveqarneq tatigineqartuassappat tamanna pisariaqartoq, inatsisinut atuutsitsinermut naalakkersuisoq Naaja Nathanielsen (IA), inatsisissatut siunnersuut Inatsisartunut saqqummiukkamiuk taama oqarpoq.
- Eqqartuussisoqarneq tatigineqassappat inuiaqatigiit pinerluuteqarnernut assigiinngitsunut pineqaatissiissutaat naapertuuttariaqarput, aamma pinerliffigineqartut inuiaqatigiillu naapertuilluarnermut isiginnittaasiannut naapertuuttariaqarlutik, taasineq sioqqullugu oqaluttarfimmi taama oqarpoq.
Tamannalu Peqatigiiffik Illersuisumit akerliliiffigineqanngilaq.
- Aammalu pinngitsoorsinnaagunanngilarput pisartut assigiinngitsut ilaatigut sakkortuut eqqarsaatigalugit inuiaqatigiinnut kisianni aamma minnerunngitsumik ilaqutaasunut sunniuteqartarneri eqqarsaatigalugit soorunami assortoruminaappoq, Tom Ostermann oqarpoq.
Eqqartuussiveqarnerup aaqqissuussaaneranut tamakkiisumik sunniuteqassasoq
Pineqaatissiisarnernik sivitsuineq pineqaatissinneqartunut sunniuteqaannarani aamma eqqartuussiveqarnermut tamakkiisumik sunniuteqassasoq, Tom Ostermann naliliivoq.
- Illoqarfeerannguani nunaqarfinnilu najugaqaratta, avatangiiserisat, innuttaasut ilaqutaasullu tamarmik eqqorneqartarput. Pineqaatissiissutit malunnaatilimmik qaffanneqarpata, tamanna inuiaqatigiinnut naapertuuttutut misiginninnerannut sunniuteqassaaq, taanna oqarpoq.
Sivikinnerusumillu pineqaatissinneqartut aamma eqqugaaratarsinnaanerat uparuarpaa.
- Sivikinnerusumik pineqaatissinneqarsimasut, soorlu immaqa qaammatit pingasut, ukiup affaaluunniit pineqaatissinneqarsimasut inissiisarfimmiilernissaminnut utaqqinerulernissaat takorloorsinnaavara. Kisianni paarnaarussiveqarfinni qullersaqarfiit qanoq piareersarnerat qanorlu aaqqiissuteqarniarnertik eqqarsaatigereersimaneraat soorunami aamma apeqqutaassapput, taanna oqarpoq.
Eqqartuussiveqarneq Danmarkimit suli akisussaaffigineqarmat inatsit Folketingimit akuerineqarpat Kalaallit Nunaanni aatsaat atuutilersinnaavoq.
Pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfinni inissanik nutaanik 70-inik pilersitsinissamut, politiini unnerluussisussaatitaasunilu sulisunik amerlanerusunik atorfinitsitsinissamut kiisalu qitiusumik politeeqarfissuarmik nutaamik sanaartornissamut, danskit naalakkersuisui 850 millionit koruuninik ukiut sisamat ingerlanerini aningaasaliissuteqassapput.
