Qulaajaaneq: Misileraaneq nakkutigineqaranilu inuttut ikiligaanerujussuaqalertitsivoq

Meeqqat 22-it angajoqaaviniit arsaarinnissutigalugit Danmarkimut nassiunneqassasut, Danmarkip naalagaaffiata, Red Barnet-ip, Røde Korsip Kalaallit Nunaannilu Landsrådip 1951-mi aalajangiukkamikku, ajunnginnerpaamik isumaqarsimagunarput.

Tamannali meeqqat tarniminni akornuserneqaatigaat inuunertillu naallugu ujariatsissutigalugu.

Tamanna oqaluttuarisaanermik misissuinermi, ippassaq saqqummiunneqartumi, inerniliussanut ilaavoq.

AAMMA ATUARUK Meeqqat misileraatigineqarsimasut: Mette Frederiksen pisortatigoortumik allaffigalugit utoqqatsertoq

Misissuineq naapertorlugu pisimasut isumassarsianit marlunnit aallaaveqarput:

Nunatsinni atuarfiit pitsanngorsarniarneqarput. Tamannalu ilinniartitaanikkut, pingaartumillu qallunaatut oqalussinnaanerup siuarsarneratigut, pissaaq. Danmarkimi Kalaallit Nunaat pillugu Naalakkersuisoqarfik isumaliutissiissut 1950-imeersoq tunngavigalugu taama pilersaarpoq.

Dansk Røde Kors-ip Red Barnetillu nunatsinni meeqqat, Danmarkimi tusagassiutit naapertorlugit pissakitsuullutik inissisimasut, tamatumalu nalaani ikiorusuppaat.

Kissaatigisat taakkua marluk ataatsimoorussaalerput: Røde Korsip akisussaaffigisaanik meeqqat angerlarsimaffiannik pilersitsisoqassasoq, taavalu iliarsuit peqqissut, silassorissullu 20-it qallunaatut oqalussinnaaneq piorsarsimassuserlu ilinniarniassammatigit Danmarkiliartinneqassasut, Kalaallit Nunaat pillugu Naalakkersuisoqarfiup nunatsinni Landsrådimut siunnersuutigaa.

Taamaaliorumanerlu Landsrådip tapersersorpaa.

Ersarissumik akuersissuteqarnani isumaliutigilluaqqaarnagulu 

Tamatumali kingorna pisut, isumaliutigeqqaagaannigitsumik pilersaarusioqqaaranilu, amerlassuutigut allanngortinneqartartut, misissuisut naliliipput.

Asersuutigalugu iliarsunnik 20-nik nassaarnissaq aajornakusoorpoq. Taamaasillunilu najugaqarfinni assigiinngitsuni palasit meeqqat anaanaannallit ataataannallillu toqartorpaat. Angajoqqajusup taamaalilluni meeqqamik qimallutik Danmarkimut nuunnissaat akuersissutigisussanngorpaa.  

- Meeqqat pineqartut affaasa missaanni angajoqqaat paassinninneri akuersinerilu erseqqippoq, sinnerili taamaaliorsimanersut takussutissaqanngillat. Angajoqqaalli tamarrmik pisussat kingunissaat tamakiisumik paasimaneraat nalorninartoqartoq, nalunaarusiami allassimasoqarpoq.

AAMMA ATUARUK Mette Frederiksen KNR-imut: Meeqqat misiligaataasut sinnerisa isumaannut iluarusuallaataassasoq neriuppunga

Meeqqat peqqissuunissaat silasssorissuunissaalu piumasaqaatinut aamma ilaapput, naak Danmarkiliartut peqqissarnissamik Danmarkimilu peqqinnarnerusunik inuunermik pisariaqartitsisuussasut eqqarsaataagaluartoq.   

Meeqqat Kalaallit Nunaanni meeqqat angajoqqaaminnut uteratik angerlarsimafiinut utissasut, isumaqatigiinniarnernerit ingerlareerneranni kingusissukkkut aatsaat aalajangerneqarpoq. Aamma Danmarkimi angajoqqaarsiat meeqqat qitornarsiartaarisinnaagaat, isumaqatigiinniarnerit naalernerini ilanngunneqarpoq. 

- Misiliineq aallartitsinnagu, tamatuma qanoq ilusilerneqarnissaa kingunissaaluunniit isumaliutigilluarneqarsimanngillat, nalunaarusiortut allapput.

Oqaatsit kinaassutsillu inuuneq naallugu akunnattoorutaasut 

Meeqqat Fedgårdenimut Faxe-p qanittuaniittumut 1951-ip aasaani tikiupput, angajoqaarsiassaminnullu qallunaanut Red Barnetip toqqarssimasaaannut qaammatillu marlussuit qaanngiummata agguataarneqarput.

Angajoqqaarsiat misiliinermi peqataasunik apersuinermi peqaataasunit pitsaasutut eqqartorneqarput. nunatsinnili ilaquttat maqaasineqarsimaqaat.

- Meeqqat ilaquttaminniit sooq pinersumik qanorlu sivisutigisumik nalullugu peersinneqarput,  Ilaannullu Kalaallit nunaannut uteqqikkaluartunut avissaarneq oqaaloqatigiissinnaannginneq attaveqarnerullu sivitsuusarnera aqunneqarnerujussualu peqqutigalugit inuunerup sinneranut atuuppoq, nalunaarusiortut allapput. 

Ilaquttanik maqaasineq meeqqanut tarnikkut anniaataanrpaasimasoq, nalunaarussiami allassimasoqarpoq.

Ilaquttanik annaaasaqarneq eqqaamasani tamani annernarnerpaatut misigineqarpoq.

Oqaluttuaq sorpassuarnik immmikkuualuttortaqarpoq. Naatsumik oqaatigalugu meeqqat arfinillit ilaqutariinnit qallunaanit meerarsiartaarineqarput. Sinneri nunatsinni meeqqat angerlarsimafiinut uterput, massa ilarpassui nunaminni angajoqqaaqarluarlutik.

Meeqqallu amerlanersaasaa inunnguutimminnik oqaatsitik puigoramikkit, qallunaaqqanik atuartitsinermi atuartitaalermik, kalaallisut inooriaaseqarunnaavipput. Meeqqallu pineqartut tamangajammik tamatuminnga taamanili kingunerlutsitsisut, nalunaarusiami inrnilioussaavoq.

Meeqqat oqaluttuaat kiserliornerujussuarmik, avataaniittutut sorlaqannginnermillu, kinaassutsip annaaneranik, avissimaneranik imminullu assortorneranik misigisaqarnermik imaqarput. Kinaassutsiminik arsaagaanermik meeqqat misigineri taamalilluni misiliinerup meeqqanut kingunerisimasaattut pingaarnertut oqaatigineqarsinnaavoq.

- Marloriaammik angerlarsimaffeqanngitsutut misiginermut nallersuuneqarsinnaavoq, ilaquttaminni inuiaqatigiinniluunniit ilaasutut misigisimanertik katassimagamikku, ilaatigut nassuiaanermi allassimasoqarpoq.

Naak misiliineq iluatsinngitsooraluartoq nunarput pillugu Naalakkersuisoqarfimmi Landsrådimiluunniit nalilersuinissaq pisariartinneqarsimagunanngilaq. Illua tungerluinnaanilluuniit pisoqarpoq.

Misileeqqilluni kalaaliaqqanik Danmarkiliartitseqqisinaaneq Landsrådip 1959-imi oqaluuserigaa, misissuinermi allassimavoq.

Meeqqanit taakkunannga 22-init arfiniliinnaat suli inuupput. Ilarpassui ajornartorsiuteqarlutik, soorlu inuunerlullutik, atornerluillutik ilaallu imminoriartarsimallutik.

Ministeriuneq Mette Frederiksen-ip naalagaaffiup iliuusserisimasaanut taakkua ilaannut arfinilinnut sulilu inuussunut pisortat sinnerlugit marlunngormat utoqatsernermik apuussaqarpoq.