Danmark nunatta erngup nukinganik nukissiorfiliornissaanut milliardilikkaanik atorsinnaanissamik ikiuiniartoq
Inatsisartuni amerlanerussuteqartut erngup nukinganik nukissiorfiup Utoqqarmiut Kangerluarsunnguaniittup Nuummi innaallagialersuisup allineqarnissaa aamma erngup nukinganik nukissiuuteqarfiup nutaap Aasiannut Qasigiannguanullu pilersuisussap pilersinneqarnissaa siorna novembarimi akuersissutigaat.
Mette Fredeiksenip Kalaallit Nunaanut pisortatigoortumik tikeraarnera
Meeqqanut 1951-imi Danmarkimi misileraataasimasunut 22-nut ullumi utoqqatsissaaq.
Taakkunannga arfiniliinnaat ullumikkut uumapput, 80-it missaannik ukiullit.
Nuummi GUX-imut pulaassaaq, unnugulu Ilulissanut aallassalluni.
Ilulissani kangiata illorsuanukasaat umiatsiakkullu takornariarluni. Kingorna Hotel Arcticimi tusagassiortunik nalunaaqutaq arfinerniit arfineq-marluk tungaanut tusagassiortunik katersortitsissaaq.
Sisamanngornermi ualikkut Mette Frederiksen Danmarkimut utissaaq. Aallannginnerminili borgmester Palle Jeremiassen peqatigalugu Ilulissani mittarfissuassaq takornariassavaat.
Mette Frederiksen ministeriunertut nunarput aappassaanik tikeraarpaa.
Tamanna akikitsuinnaanngilaq. Aalajangiinerup kingunerisaanik sanaartornernut aningaasaliissutissanik koruuninik 3,1 milliardinik nassaartoqartariaqartoq. Aningaasat taakku novembarimi suli pissarsiarineqanngillat.
Danskit naalagaaffiat qanoq pilersaarnermik maanna nalunaaruteqarpoq, taanna pissutigalugu Naalakkersuisut erngup nukinganik suliniutinut Danmarkimit taperserneqarlutik nunat tamaalaat akornanni atorniartarfimmit annerpaamik 3,1 milliardit koruuninik atorsinnaapput – imaluunniit nunarput Danmarkimit atorsinnaavoq.
- Ikummatissat akii qaffakkaluttuinnarput. Silap pissusia allanngoriartorpoq, iliuuseqarnissarput pingaaruteqarpoq. Imminut pilersorsinnaanerusariaqarpugut, uuliamik pisariaqartitsinerput annikillisariaqarparput, Naalakkersuisut siulittaasuata Múte B. Egedep (IA), ministeriunerlu tusagassiortunik katersortitsinerani oqarpoq.
Silap pissusianut suliniut pitsanngorsarneqassasut
Anguniagaqaqatigiinnermut nalunaarut aamma Danmarkimit pissarsiaqaatigineqassasoq, Mette Frederiksen oqarpoq.
- Nunaqarpoq anguniagaqartorujussuarnik. Ataavartumik nukissiuuteqarnermut nunamik siuttuussussamik aamma pisariaqartitsisoqarpoq. Suleqatigiinniarnerput ajunngitsumik siunertaqarpoq. Anguniagaqaqatigiinnermik nalunaarut piviusunngussappat, tamatta pissarsiaqaatigissavarput, ministeriuneq oqarpoq.
- Erngup nukinganik nukissiuuteqarnermut pilersaarutigut pillugit Danmark qanoq ikiuussinnaanersoq takussavarput.
Danskit naalagaaffiata Naalakkersuisullu ersarissumik isumaqatigiissutigaat, ataatsimoorullugulu – Kalaallit erngup nukinganik nukissiuuteqarnermut suliniutai qanoq danskinit aningaasaliiffigineqassanersut. Tamanna 2022-mi ukiakkut qulaajaaffigineqassaaq.
Aningaasaqarnermut ministereqarfik aningasaqarnermullu naalakkersuisoqarfik tamatuminnga aalajangiisussaapput.
AAMMA ATUARUK Nuummut, Aasiannut Qasigiannguanullu erngup nukinganik pilersuineq annertusissaaq
Erngup nukinganik nukissiorfiit naammassippata Nukissiorfiit mingutsitsinngitsumik nukissiamik pilersuinerat 70 procentimiit 90 procentiimut qaffassaaq.
Benzin, diesel aamma uulia
Suliniutit kingunerisaanik nunap nukissiutinik mingutsitsinngitsunik atuinera annertusissagaluarpaguluunniit, tamakkiisumik nukissiutinik mingutsitsinngitsumik atuilernissap tungaanut suli aqqut takivoq.
Nunap nukissiutinik atuineranik naatsorsuinerit kingulliit malillugit 82,6 procentimik dieseli, benziina uulialu nukissiuutigineqarput.
Suliffissuit sinerissamilu inoqarfiit arlalippassuit orsussanik imerpalasunik suli pisariaqartitsilluarnerat assersuutigalugu ilaatigut pissutaavoq.
Nunatsinni angallassinermi soorlu Royal Arctic Linep umiarsuaataat Air Greenlandillu timmisartuutaat aamma orsussanik imerpalasumik atuisuunerat aamma pissutaavoq.
AAMMA ATUARUK Ministeriunerup nunatsinniinnermini pilersaarutai
Biilit umiatsiallu nunatsinni nukissiutinik atuineranik naatsorsuinermi aamma ilaapput.
Suliaq Naalakkersuisuusimasunit aallartinneqarnikuuvoq, Nukissiorfiillu Nuummi erngup nukinganik nukissiuteqarnerup ilaneqarnissaanut politikerit qangali aningaasaleeqqulerpaat.
Illoqarfimmimi tassani ukiut arlaqanngitsut qaangiuppata innaallagiassaaleqisoqaleratarsinnaavoq, taamaasillunilu illoqarfiit pingaarnersaanni innaallagissamik pisariaqarfiuleqqasussami orsussanik imerpalasunik dieselimillu allanillu atuineq atuineruleratarsinnaalluni.
Mette Frederiksen nunatsinnut pisortatigoortumik tikeraarluni ippassaq tikippoq. Taanna unnugu Ilulissanut aallassaaq, namminneerluni oqarneratut “silap pissusiata allanngoriartornerata malunnarnerpaaffianut sunniuteqarnerpaaffianullu”.
Ilulissaniinnermini silap pissusia taamaallaat eqqartugassarinngilaa.
AAMMA ATUARUK Múte B. Egede kamattoq: Danskit sillimaniarnermut isumaqatigiissutaat pillugu ilisimasaqanngilagut
Ruslandip februaarip ulluisa 24-ani saassussinerata kingunerisaanik, Isittumi illersornissamut isumannaallisaanermullu politikki eqqartugassanut aamma ilaannguppoq. Folketingimi amerlanerussuteqartut kunngeqarfimmi illersornissamut milliardilikkaanik atuinerunissamik akuersissuteqaqqammerput.
Tamanna Kalaallit Nunaata illersornissakkut nukittorsarneqarnissaanik kinguneqassaaq.
Assi: Scanpix
Ajornartorsiuteqartoqarporli. Taamatummi isumaqatigiittoqarnera nunatsinnit ilisimaneqanngilaq, nunarput illersornissakkut nukittorsarneqarnissani ilisimanngilaa.
- Isumaqatigiissutip saqqummiutinnginnerani Naalakkersuisut ilisimatinneqanngillat, peqataatinneqaratillu, Múte B. Egede kamalluni oqarpoq.
Tusagassiortunilli katersortitsisoqarnerani Mette Frederiksen saamasaartumik nipeqarluni ima oqarpoq:
- Illersornissamut sillimaniarnermullu politikki oqallisigisinnaagatsigu nuannaarutigeqaara. Tamanna ippassaq unnukkut ullaarlu oqallisigivarput. Tamanna illersornissamut isumaqatigiissutaasussami Kalaallit Nunaat tassunga sunniuteqartussaavoq, maannali tamassuma oqallisiginissaa siusippallaarpoq.
Múte B. Egede ima akivoq:
- Kalaallit Nunaat issittumut annertuumik attuumassuteqarpoq. Peqataatinnata eqqartorneqassanngilagut. Issittoq eqqartorneqassatillugu Kalaallit Nunaat avaqqunneqarsinnaanngilaq. Issittoq pillugu Ilulissani anguniagaqaqatigiinnermut nalunaarut oqallisigissavarput. Tassalu Issittumi nunat inoqqaajusugut tusarnaarneqartariaqarpugut.
