Múte B. Egede kamattoq: Danskit sillimaniarnermut isumaqatigiissutaat pillugu ilisimasaqanngilagut

Folketingimi amerlanerussuteqartut kunngeqarfimmi illersornissamut milliardinik arlalinnik atuinissaq isumaqatigiissutigaat.

Ruslandip Ukrainemik saassussinerata kingorna piaarnerpaamik sakkusiortoqarnerunialerpoq - NATO-mullu ukiuni tulliuttuni qulini aningaasaleeqataasoqarnerulerniarluni. Illersornissaqarfiup sakkussiornissaanut katillugit 7 milliardit koruunit ukiuni tulliuttuni marlunni atorneqassapput.

Tamanna pissutigalugu nunatsinni illersornissaqarneq aamma pitsanngorsarneqassaaq.

Ajornartorsiutertaqarporli. Nunarpummi danskit politikeriisa danskit sillimaniarnermut politikkimik pitsanngorsaaniarneranik ilisimasaqanngitsoq annertusaanissaq ippassaq nalunaarutigineqarpoq. Naalakkersuisut siulittaasuat, Múte B. Egede (Inuit Ataqatigiit) oqarpoq.

AAMMA ATUARUK Isumaqatigiissut: Illersornissaq pitsanngorsarneqassaaq - aamma Issittumi

- Suliap ingerlanneqarnerani Naalakkersuisut sioqqutsisumik akuutinneqaratillu peqataatinneqarsimanngillat, taanna oqarpoq.

- Isumaqatigiissutaasup nunatsinnut kingunerisassai ilisimaneqanngillat, Naalakkersuisullu suli ilisimanngilaat Issittoq nunarpullu partiit isumaqatiginninniarnerini oqaluuserineqarsimanersut.

Tamannalu danskimut suleqatigisaminut ministeriunermut nunatsinnut sapaatip akunnerata tulliani tikippat toqqaannartumik oqaatiginiarpaa. Ministeriuneq meeraanerminni misileraatigineqarsimasunut tassani utoqqatsissuteqartussaavoq.

- Taamatut isumaqatigiittoqarnera pillugu ministeriuneq oqaloqatigissavara. Naalakkersuisut isumaqartuarpugut Issittoq pineqartillugu akuutinneqarlutalu peqataatinneqassasugut. Issittoq aammattaarlu nunanut allanut sillimaniarnermullu oqartussaaffiit pillugit qanimut oqaloqatigiinnerit suli danskit oqartussaaffigaat.

Peqataatitsineq

Sillimaniarnermut politikki – nunanut allanut tunngasunut susassaqarfittulli – akisussaaffigilernikuunngilarput. Tamanna Danmarkimit aqunneqartarpoq.

Taamaakkaluartorli nunarput Savalimmiullu taakkununnga tunngatillugu aggersarneqarlutillu tusarniarneqartassasut, Múte B. Egedep, ministeriunerup Mette Frederiksenip kiisalu savalimmiormiut lagmandiata Bárður á Steig Nielsenip siorna juunimi isumaqatigiissuteqarneranni nalunaarutigineqarpoq.

Taakku pingasuullutik Mette Frederiksenip Københavnip avannaani, Marienborgimi atorlittut inigisaani naalagaaffeqatigiittut ataatsimiipput. Tassanilu nunanit pingasunit ministerit atorlillillu peqataaffigisaannik, attaveqarnissamut ataatsimiititaliamik pingaartumik sillimaniarnermik illersornissamillu ukkataqarfiusumik pilersitsinissaq isumaqatigiissutigineqarpoq.

AAMMA ATUARUK Múte Marienborgimi: Nunanut allanut tunngasuni sillimaniarnermilu oqaasissaqarnerorusuppugut

Aammattaaq Issittumi Siunnersuisoqatigiinni ataatsimiittoqarnerani nunarput Naalagaaffeqatigiit sinnerlugit oqaaseqartuusassasoq isumaqatigiissutigineqarpoq.

- Danmark issittumi naalagaaffiunngilaq. Tamanna tamanit takuneqarsinnaallunilu malugineqarsinnaavoq, taamaammat susassaqarfimmut tassunga tunngatillugu suleqatigiinnermik pitsanngorsaarusuppugut, kisianni Kalaallit Nunaat Savalimmiullu pingaaruteqarnerusumik inissisimalersillugit, Mette Frederiksen oqarpoq.

Tamannalu Múte B. Egedep ilorrisimaarutigaa:

- Pingaaruteqarnerusumik annerusumillu inissisimalernissarput nuannaarutigaara. Tamanna Kalaallit Nunaanni piffissami sivisuumi kissaatigineqarpoq, Naalakkersuisut siulittaasuat tusagassiortunut takkuttunut oqarpoq.

Naak kontaktudvalgi?

Maannali allatut oqariartuuteqarpoq. Múte B. Egedep nunarput akuutinneqarsimanngitsoq isumaqarpoq.

- Ukioq kingulleq ataatsimoorluta kontaktudvalgi pilersipparput, pilersitsinermi tunngavippiaa tassaaalluni kingusippallaamik immaqaluunniit Naalakkersuisunit akuutitsinnginnerup pinngitsoortinnissaa. Kissaaatigaara konktaktudvalgip sulinera salliutinneqarluni aallartisarneqassasoq, Naalakkersuisut siulittaasuat oqarpoq.

Danskit naalakkersuisuisa Venstrep, SF-ip, Radikale Venstrep kiisalu Konservative Folkepartip illersornissamut isumaqatigiissut nutaaq ippassaq isumaqatigiissutigaat.

Danmarkip EU-mi suleqatigiinnermi illersornissamut tunngatillugu peqataaffiginngisani peqataaffigilissanerai Danmarkimi innuttaasut juunip aallaqqaataani taasissutigissavaat.

Tamatuma saniatigut Illersornissamut aningaasartuutit qaffanneqassapput, taamaalillugu illersornissaqarfimmut aningaasaliinerit naalagaaffimmi tunisat ataatsimut nalingisa 2033-mi 2 procenterilissallugit.