Inatsisartuni nunanut allanut sillimaniarnermullu ataatsimiititaliap siulittaasuata Pipaluk Lyngep (IA), sapaatip akunnera immikkuullarissoq Kalaallit Nunaata, Danmarkip USA-llu ataatsimiinnerisa oqaluttuarisaanermut pingaarutillit kingorna, oqaloqatigiinneq sivisuumik kissaatigisimasaa kiisami aallartippoq.

USA-p præsidentiata Donald Trumpip Kalaallit Nunaat USA-mut ilannguttariaqarnera oqaatigeqattaaginnavipaa. Ukiortaamilu suna tamarmi sukkasuumik pivoq.

Pipaluk Lyngep Inatsisartunilu ilaasortat allat Nunanut allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliameersut, Amerikamiut kongressimi ilaasortaatitaat aqqanillit Folketingimilu nunanut allanut tunngasunik ataatsimiititaliami politikerit tallimanngornermi ataatsimeeqatigai. Amerikamiut politikerii ataatsimiinnermi oqariartuuteqarfigai, neriuutigaalu oqariartuutini amerikamiut politikeriisa nunaminni ingerlateqqissagaat.

- Natomut ilaavugut, nuannaarutigaarput Natomut ilaagatta aamma Nato tapersersorparput. Natomi suleqataarusuppugut. Natomut nunat tamalaat inatsisaat naapertorlugit ilaasortaagatta, Nunarput tamat oqartussaaqataanerannut, naalagaaffiit attaveqatigiinnerannut kiffaanngissutsimullu ilisarnaataalerpoq.  Kalaallit Nunaat tiguagaappat tamakku tamarmik piujunnaassapput, taanna oqarpoq.

Nato aqqutissiuisoq

Ataatsimeersuarneq alla nunarsuarmi tusagassiuutit sammisaat naammassineqareersoq ataatsimiinneq tamanna pivoq. Nunanut allanut tunngasunut ministerit pingasut Vivian Motzfeldt (S), Lars Løkke aamma Marco Rubio USA-meersoq kiisalu præsidentip tullia J.D. Vance Washingtonimi pingasunngornermi naapipput.

Tamatuma kingunerisaanik suleqatigiissitaliortoqarpoq, diplomatit nuimasut USA-p isumannaallisaanermut tunngatillugu kissaatai qanoq ilillutik nunatta killeqarfiinik imaluunniit Kalaallit Nunaata nammineersinnaaneranik unioqqutitsinertaqanngitsumik naammassineqarsinnaanersut misissussavaat.

Tamanna Trumpip Kalaallit Nunaannik tiguaaniarluni anguniagaanik allanngortitsinngikkaluartoq, ataatsimiititaliami siulittaasoq oqarpoq, oqaloqatigiinneq maannakkut aallartittoq.

- Oqaaseq ataaseq tusaavara - oqaloqatigiinneq. Suleqatigiinneq, naapeqatiginninniaaneq, neriunnerlu. Nato ataatsimooqatigalugu aaqqiissutissanik ujartuisinnaanerput, Pipaluk Lynge oqarpoq.

Danmarkimili nunanut allanut ministeri Lars Løkke Rasmussenip ataatsimiinnerup inerneranik nalunaarutiginninneranit ulloq ataaseq qaangiummat, præsidentip illorsuani tusagassiortunut allatsi Karoline Leavitt oqarpoq, USA-p, Danmarkip Kalaallit Nunaatalu suleqatigiissitaasa "Kalaallit Nunaata tiguneqarnera“ oqaluuserissagaat.

Pipaluk Lynge, USA-p suleqatigiissitap siunertaanik allaanerulluinnartumik isumaqarpalunnera qanoq isumaqarfigaajuk?

- Isumaqarpunga taamatut oqaluttariaaseqarnerat sungiuttariaqaripput. Pikkunarsaartuupput.

- Amerikamiulli politikeriinik oqaloqateqarnerput suut pillugit suleqataarusunnitsinnik takutitsinissamut aamma periarfissaavoq, USA-mullu ilanngunneqanngkkaluarluta kalaallit inatsisartui qanoq iliorsinnaanersut.

Nunatta tiguagaasinnaanissaa ernummatigaajuk?

- Præsidentip illorsuani qanoq oqartoqarnera tamatta tusarnaartarparput. Nalunngilarput periarfissat pisinnaasullu assigiinngitsuusut. Natomulli ilaasortaanerput eqqaamasariaqarparput. Isumaqarpunga Nato aqqutigalugu suleqatigiinnissarput pisariaqartoq, Natomilu iliuuseqarnerusinnaanitsinnik paasiniaanissaq pingaaruteqartoq, taanna oqarpoq.

Naapeqatigiittariaqarneq

Natomut ilaasortaasut arlallit, Washingtonimi ulloq ataatsimiinnerup tusaamaneqaqisup aallartiffiani, sakkutuunik Kalaallit Nunaannut aallartitsipput.

Danskit illersornissamut ministeriata Troels Lund Poulsenip, danskit sakkutuui amerlanerusut, nunat allat peqataatillugit, Kalaallit Nunaanni ataavartumik najugaqalissasut, ataatsimiittoqannginnerani ulloq ataaseq sioqqullugu avammut nalunaarutigaa.

Issittoq ukiorpassuarni sakkutuulersorfiunngitsutut inissisimatinniarneqarnikuuvoq. Tamatulli inissisimasinnaajunnaarpoq, Pipaluk Lynge isumaqarpoq.

Naak Inuit eqqissisimasuugaluartut, sakkutooqarnerup pisariaqarnera akuerisariaqarparput, oqaatigineqarpoq.

- Taamaaliornikkut oqartussaassuseqartuarnissatsinnut siunissamillu nammineq aalajangiisinnaatitaanissatsinnut pisinnaatitaaffipput attatiinnarsinnaagutsigu, taava naapeqatigiittariaqassaagut, taanna oqarpoq.

Naapeqatigiiffissalli taakkuinnaanngillat. 

Naalakkersuisut siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen (D) tusagassiortunik sapaatip akunnerata matuma aallartinerani katersortitsinermi oqarami Kalaallit Nunaat USA-mut ilaarusunngitsoq, ersarissumik oqaaseqarpoq.

Siulittaasoq aamma oqarpoq namminiilivinnissaq pillugu maanna oqallinnissamut piffissaanngitsoq.

Tamannalu paasinarpoq, Pipaluk Lynge oqarpoq.

- Qularutissaanngilaq tamatta namminiilivinnissaq kissaatigigipput. Kisianni aamma maannakkut avataaneersunit tatineqarneq pissutigalugu pissutsit taamaannerat paasilluarsinnaavara.

- Imaanngilaq namminiilivinnissaq anguniarunnaaripput, mianersortariaqarattali anguniarnera unikaallatsilaarparput, USA-mut ilanngunneqannginnissarput ilungersuutigisariaqaratsigu, taanna oqarpoq.  

Kapitali nutaaq 

Nunarsuarmi politikkikkut ajornartorsiortoqarnerani nuannersunik aamma pisoqartarpoq. Pingaartumik Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni.

Folketingimi nunanut allanut tunngasunut ataatsimiititaliap Kunngeqarfiup USA-llu attaveqarneranik eqqartuinissaa pillugu isertortumik ataatsimiinnermut Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaat qaaqqusimanngikkaat paasinarsimmat, Pipaluk Lynge qaammat una aallartinnerani tamanna pillugu isornartorsiuivoq.

- Christiansborgimit paasinnittoqarnissaanut piumasaqaateqaqqaartariaqarpugut. Naak piffissami matumaniikkaluarluta piumasaqaateqangaatsiaqqaartariaqarpugut.

- Innuttaasutut pingaannginnerusutut iliuuseqarfigineqarnerput nunasiaateqarnermi periaaseqarneruvoq, taanna oqarpoq.

Nunanut allanut tunngasutigut Ataatsimiititaliami siulittaasoq Christian Friis Bach tamatuma kingorna arlalinnik suliniuteqalerpoq. Ataatsimiititaliap kaammattuutaata malitsigisaanik maanna Folketingimi atortorissaarutit Danmarkip, Kalaallit Nunaata Savalimmiullu akornanni videokkut isertuussaallutik ataatsimiinnissamut atorsinnaalerneranik naammagittaalliorneq ilaatigut kinguneqarpoq.

Taamaattumik Inatsisartuni ilaasortaq maannakkut allatut oqariartuuteqarpoq.

- Isumaqarpunga Folketingimi maanna tusaaneqartugut. Iliuuseqartoqarpoq. Sakkortuumik piumasaqaqqaartariaqarsimanera ajuusaarutigaara, Christian Friis Bachilli kissaatigut naammassiniarlugit arlalinnik iliuuseqarpoq.

- Ajornartoorfittut isiginagu aammali kapitali nutaatut periusitaarfittullu isigaarput, taanna oqarpoq.