Danskit ministeriunerat, Mette Frederiksen meeraanerminni misileraatigineqarsimasut sinnerinut arfinilinnut suli uumasunut pisortatigoortumik sapaatip akunnerata siuliani utoqqatsissuteqarpoq. Utoqqatserneq taanna nunatta nunataani ullumikkut uteqqinneqassaaq.Assi: Liselotte Sabroe/Ritzau Scanpix

Ilisimatooq meeraanerminni misileraatigineqarsimasunut utoqqatserneq pillugu: Oqaluttuarisaanermi pingaaruteqarluinnarpoq

Ministeriunerup, Mette Frederiksenip Kalaallit Nunaanni meeqqanut misileraatigineqarsimasunut utoqqatsissuteqarnera takussutissaasoq nalileqangaatsiartoq, pisortatigoortumik utoqqatsissuteqartarneq pillugu ilisimatooq naliliivoq.

Oqariartuutigineqartoq assigaa, Københavnili Nuummik taarserlugu danskit ministeriunerat kulturip illorsuanut Katuamut ullumi iserpoq.

Mette Frederiksenip kalaallit meeraanerminni misileraatigineqarsimasut 22-t, 1951-imi Danmarkimut allartitaallutillu perorsaanermi misileraanermi ilaatinneqarnerat pillugu Københavnimi Nationalmuseumimi utoqqatsissuteqarneratulli pisortoortumik aamma utoqqatsissuteqassaaq.

- Danmark tamaat sinnerlugu sumiginnaanermi nalaassimasaat pillugit Kalaallit Nunaanni pisortatigoortumik utoqqatsissuteqarnissaq pingaaruteqarluinnarpoq, Mette Frederiksen sapaatip akunnerata siuliani utoqqatsissuteqarnermik aaqqissuussinermi oqarpoq.

Nunatsinnilu aamma utoqqatsissuteqarnissaq pissusissamisoorpoq. Lisa Villadsen taama nassuiaavoq.

Taanna Købehavns Universitetimi retorikkimi professoriuvoq, ukiullu qulit sinnerlugit pisortatigoortumik utoqqatsissuteqartoqartarnera pillugu ilisimatusarsimalluni.

- Utoqqatsernermik aaqqissuussinerup Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu aaqqissuunneqarnera takussutissaavoq naleqangaatsiartoq. Nunat marluk alianangaartumik pisoqarnerani tassani ilaangaatsiarnikuupput, Lisa Villadsen oqarpoq.

Katerisimaarneq pingaaruteqartoq

MInisteriunerup Mette Frederiksenip (S) aamma Naalakkersuisut siulittaasuata, Múte B. Egedep (IA) oqalugiannginneranni Nuummi katerinnermi meeraanerminni misileraatigineqarsimasut sinneri 16-it akornatsinniikkunnaareersimasut pillugit minutsimi ataatsimi nipaallisimasoqassaaq.

AAMMA ATUARUK Meeraanerminni misileraatigineqarsimasut pillugit Nuummi marlunngorpat minutsimi ataatsimi nipaassisimasoqassasoq

Misileraanermi ilaasimasunit arfinilinnit arlallit Nuummi aaqqissuussinermi aamma peqataassapput. Lisa Villadsenip oqarnera naapertorlugu pisortatigoortumik malunnartitsineq utoqqatissuteqarnerlu arlaatigut katerinnermi pinissaa pingaaruteqarpoq.

Meeraallutik misiliutigineqartut

 

Meeqqat 22-t 1951-imi misiliutaasussatut Kalaallit Nunaanniit Danmarkimut nassiunneqarput.

 

Meeqqat taakkua misileraanermi pingaarnertut inissisimapput, taamani meeqqat qallunaanngorsarneqarput maligassatut Kalaallit Nunaannut utersinnaaqqullugit.

 

Taakkuali angerlaramik kalaallisut oqalussinnaanngillat ilaquttaminnilu najugaqaqqusaanatik. Meeqqallu taamani Nuummi børnehjemmimi inissinneqarlutik.

 

Meeqqat 22-t sinneri arfinillit ullumi suli inuupput. Taakkua 80-it missaannik ukioqarput.  

 

- Utoqqatserinerit taama ittut inimi ammasumi ajornannippaallu katerinnermut arlaannut atatillugu pinissaat pingaaruteqarpoq. Misileraatigineqarsimasut inuiaqatigiinni avatangiiserisammi qanoq nalaataqarsimanerat pisimasunilu peqqusersuitsuunerannik paasinninnerannik paasisaqarnissartik pisariaqartippaat. Naapertuilluanngitsumik nalaataqarsimanerminnik ilisimannittoqarnissaa pisariaqartippaat, Lisa Villadsen oqarpoq.

- Tamatuma saniatigut tamat aamma paasisariaqarpaat tamanna oqaluttuarisaanitsinnut atassuteqarmat taama utoqqatsertoqartoq. Utoqqatsissuteqartoqarsimanera ilisimagutsigu taava misileraateqarnermut suliamut, danmarkip oqaluttuarisaaneranut kalaallillu oqaluttuarisaanerannut tunngatillugu qanoq eqqarsarnitsannik atortussaqassaagut. Suliaq naalagaaffiup sulilu uumasut akornanni kisimi pisuunngilaq. Tamanna oqaluttuarisaanermut pingaaruteqarpoq tamanullu attuumassuteqarluni. Taamaammat pisortatigoortumik katerinnerit pingaaruteqarput, ilisimatooq itisiliivoq.

Nunarput utoqqatsissuteqassava?

Meeraanerminni misileraatigineqarsimasut maannakkut inersimasuusut arlallit nunatta misileraanermi peqataanini aamma utoqqatsissutigissagaa kissaatigaat.

Naalakkersuisut siulittaasuat, Múte B. Egede taama pilersaaruteqanngilaq.

- Siullermik, naalagaaffik piffissami tassani misileraasoqarnerani akisussaasuuvoq, taamaammat utoqqatsissuteqartoqarnera pissusissamisoorpoq. Kisianni aamma uanga Namminersornerullutik Oqartussaqarmalli aamma Namminersorlutik Oqartussat atuutilerneranit kimigiisertoqarluni utoqqatsissuteqartoqaqqusisimanngimmat utoqqatserpunga, ukumi (meeraanerminni misileraatigineqarsimasut aaqq.) utoqqatserfigineqarnissaat naleqquttuuvoq, Múte B. Egede sapaatip akunnerata siuliani utoqqatsermik aaqqissuussisoqarneranut atatillugu oqarpoq.

Meeqqat misileraatigineqartut 22-t pillugu misissueqqissaartoqarneranik nalunaarusiaq 2020-mi novembarimi saqqummermat nunarput utoqqatsissuteqassanersoq pillugu apeqqut qaqinneqarnikuuvoq. Meeqqat Danmarkimut aallartinneqarnissaat nunatsinni Landsrådimi amerlanerussuteqartut tapersersimagaat misissueqqissaarnermi uppernarsarneqarpoq.

AAMMA ATUARUK Meeraalluni misiliutaasimasoq: Kalaallit Nunaat aamma utoqqatsertariaqarpoq

Poul Duedahl, Aalborg Universitetii professoriuvoq. Taassuma meeraanerminni misileraatigineqarsimasut utoqqatserfigineqarusunnerat paasisinnaanerarpaa, tamatumali saniatigut tamanna politikkikkut kisimi aalajangigassaanera aamma oqaatigalugu.

Kalaallit Nunaatami Landsrådii 1950-imi Danmarkip nunasiaateqartuunerani taamaallaat siunnersortaasutut inissisimagaluarlutik aamma naaggaarsinnaagaluartut taanna isumaqarpoq.

- Unitsinneqarnissaa aalajangersinnaagaluarpaat akuersissuteqarnatillu tamanna tapersinnginnerarsinnaagaluarpaat, taamanili politikerit akuersissuteqarput. Taamaammat taakku kingaartigisaat ullumikkullu inuiaqatigiit utoqqatserusunnerlutik aalajangissavaat, Poul Duedahl oqarpoq.

AAMMA ATUARUK Oqaluttuarisaanermut ilisimatooq: Misileraataasimasunut nunarput akisussaatinneqarsinnaanngilaq

Kalaallit Nunaalli taamaaliussanngitsoq Marianne Jensen isumaqarpoq. Taanna Ilisimatusarfimmi lektoriuvoq, avataanit ilinniartitsiartortartoq, taassuma nunatta oqaluttuarisaanera nutaaliaanerusoq pingaartumik sammisaraa.

- Nunasiaateqarnermi piffissaq eqqartorparput. Raanna danskit suliniutigaat. Danskit akisussaaffigaat aamma pissutsit qanoq suliarineqarnerat naammassineqarnerallu danskit aalajangiinermik oqartussaasuiniippoq, Marianne Jensen KNR-imut oqarpoq.



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl