Oqaluttuarisaanermut ilisimatooq: Misileraataasimasunut nunarput akisussaatinneqarsinnaanngilaq

Meeqqat misileraataasimasut pillugit Kalaallit Nunaat aamma utoqqatsertariaqarpa?

1951-imi nunatsinniit Danmarkiliartillugit misileraataasimasunut 22-usunut, kingusinnerusukkullu misileraanerup periusaa pillugu isornartorsiorneqarujussuartumut ilaasut Helene Thiesen aamma Gabriel Schmidt utoqqatseqqusipput.

Misileraaneq pineqartoq, danskit ministeriunerata Mette Frederiksenip danskit naalagaaffia sinnerlugu sapaatip akunnera kingulleq pisortatigoortumik utoqqatserneranut tunngaviusoq.

Mette Frederiksen nunatsinnut ullumi tikissaaq utoqqatseqqillunilu.

Kalaallit Nunaat misileraataasimasut amiakkuinut pisortatigoortumik utoqqatsertariaqartoq aamma kissaatigineqalerpoq

- Kalaallit Nunaata aamma pisortatigoortumik utoqqatserfigisariaqaraluarpaatigut, Gabriel Schmidt, National museumimi Københavnimiittumi ministeriunerup misileraataasimasut amiakkuulersunut arfinilinnut isaasigut isigalugit  pingasunngormat utoqqatsereernerata kingorna oqarpoq.

AAMMA ATUARUK Meeraanerminni misileraatigineqarsimasut pillugit Nuummi marlunngorpat minutsimi ataatsimi nipaassisimasoqassasoq

- Múte Kalaallit Nunaanni uagut peqatigaluta pisortatigoortumik uagutsinnut aamma utoqqatsertariaqaraluarpoq kissaatigisinnaavara, taanna itisiliivoq.
Taamatuttaaq Helene Thiesenip nunatsinniit utoqqatsertoqarnissaa naatsorsuutigaa: 

- Taama isumaqarluinnarpunga, neriuppungalu sapaatip akunnerata tulliani Nuummi uanga najuuffigisassanni aamma utoqqatsertoqassasoq, taanna oqarpoq.

Nunasiaateqanermi pissaanillit akisussaasuupput

Novembarimi 2020-mi misileraataasimasut 22-t pillugit oqaluttuarisaanerisa takisuumik nassuiaataa saqqummerpoq, tassanilu uppernarsarneqarpoq meeqqat Danmarkimut nassiunneqarnialersaalermata kalaallit landsrådmi ilaasortat amerlanerussuteqartut tamatumunga tapersersuisimasut.

1950-milu landsrådit ataatsimiinneranni landsrådimi ilaasortani 19-t akuersillutik taasisimapput sisamat akerliusut.

Landsrådit suliamut siunnersuineq atuffigigaat Danmarkilu aalajangiisuusoq nassuiaammi allassimavoq.

Taannaavorlu oqaaseqaatip pikkunartortaa, Marianne Jensen isumaqarpoq, taanna Ilisimatusarfimmi lektoritut atuuffeqarpoq Kalaallit Nunaata oqaluttuassartaa nutaanerusoq pillugu suliaqarsimalluni

Nunatsinni landsrådit taamanikkut sunniuteqarsinnaanerat annikitsuinnaavoq taanna oqarpoq.

AAMMA ATUARUK Meeraalluni misiliutigineqarsimasoq: Ukiuni 70-inngulersuni angalaneq naalerpoq

- Meeqqat misileraataasimasut pineqarsimanerinut tunngatillugu Kalaallit Nunaat akisussaatissallugu tulluarsorinngilara, taanna oqarpoq.

- Matumanimi eqqartugarput tassaavoq piffissaq nunasiaateqarnerup nalaa, danskit namminersuutigisaat, danskit akisussaaffiat, tassa periuseq atorneqartoq danskit naalagaaffiata aqutsineraneersoq.

Marianne Jensen nassuiaavoq, taamanikkut landsrådit ataatsimiinnerat sioqqulluguli perorsaalluni misileraaneq pillugu Red Barnet isumaqatigiissuteqarfigineqareersimasoq.

- Sioqqutsisumik aalajangertoqareersimavoq, danskit oqartussaasuisa kalaallit landsrådiinik oqaloqatigineqarnerat sioqqulluguli, taanna nassuiaavoq.

Danmark tusaarusunngilaq

Misileraalluni perorsaaniarsarinerup ingerlanerani arlaleriarluni allannguisoqartarsimavoq, allannguinerillu tamakku landsrådinut ingerlateqqinneqartarsimanngillat.

- Tassa imaappoq landsrådit, suli meeqqat pineqartut Danmarkimi najugaqarnerisa nalaanni Nuummi børnehjemmiliortoqarnissaanik minnerpaamilluunniit aalajangeeqataasimanngillat, Marianne Jensen oqarpoq.

Nunatta utoqqatsertariaqaraluarneranut isumaqataanngikkaluarluni danskit utoqqatsernerat inissaminiittoq taanna isumaqarpoq.

- Isumaqarpunga Danmarkip meeraanerminni akorniserneqarsimasunut pisortatigoortumik utoqqatsernera pitsaalluinnartoq. Taamattuttaaq Kalaallit Nunaata kalaallillumi pineqarnerinut, tassa nutarsaanerup kalluaaneranut, Marianne Jensen oqarpoq.

AAMMA ATUARUK Ministeriuneq misileraataasimasunut utoqqatsertoq: Naleqqutinngitsumik kingunerluuteqartoqarneranik kinguneqarpoq

Pingaaruteqarsoraalu nunasiaateqarnerup nalaani inunnut isiginneriaatsip tamatumalu kingunerisaasa nassataasa iluamik takusinnaanissaat, taanna tikkuaavoq:

- Danmarkip taamanikkut inunnut kalaallinut isiginnittaasaa uaniippoq, kalaallit tassaasut inuit appasinnerusumiittut, namminneerlutik annerusumik iliuuseqarsinnaanngitsut aalajangiisinnaanngitsullu, Marianne Jensen oqarpoq nangipporlu:

- Inunnut isiginnittaaseq taamaattoq ilisarnartuuvoq, inuiaqatigiit iluani nutarterisoqarsimanera pillugu ilisimatusaraanni kalaallit taakkunanilu politikeriusut peqataatinneqarsimanngillat, tassalu tamakkuupput kingunerluutaasut.