Meeraanerminni misileraatigineqarsimasut pillugit Nuummi marlunngorpat minutsimi ataatsimi nipaassisimasoqassasoq
Meeraanerminni misileraatigineqarsimasut sinneri arfinillit, Kristine Haraldsen, Stine Heinesen, Eva Illum, Emil Jensen, Gabriel Schmidt aamma Helene Thiesen ministeriunermit Mette Frederiksenimit utaqqisaajuarsimasumik ippassaq utoqqatserfigineqarmata qulliit kuullutillu eqitaartoqarpoq.
Meeraallutik misiliutigineqartut
Meeqqat 22-t 1951-imi misiliutaasussatut Kalaallit Nunaanniit Danmarkimut nassiunneqarput.
Meeqqat taakkua misileraanermi pingaarnertut inissisimapput, taamani meeqqat qallunaanngorsarneqarput maligassatut Kalaallit Nunaannut utersinnaaqqullugit.
Taakkuali angerlaramik kalaallisut oqalussinnaanngillat ilaquttaminnilu najugaqaqqusaanatik. Meeqqallu taamani Nuummi børnehjemmimi inissinneqarlutik.
Meeqqat 22-t sinneri arfinillit ullumi suli inuupput. Taakkua 80-it missaannik ukioqarput.
Utoqqatsertoqarneranut atatillugu Nuummi marlunngorpat aaqqissuussisoqassaaq. Mette Frederiksen tassani oqalugiaqqissaaq aamma Naalakkersuisut siulittaasuat, Múte B. Egede (IA) oqalugiaqqissaaq.
Meeraanerminni misileraatigineqarsimasut sinneri 16-it maanna akornatsinniikkunnaareersimasut pillugit minutsimi ataatsimi nipaallisimasoqassaaq. Meeraanerminni misileraatigineqartunit 22-nit arfiniliinnaat ullumikkut suli uumapput. Taakku 80-it missaannik ukioqarput.
Aaqqissuussineq maana knr.gl-ikkut toqqaannartumik malinnaaffigisinnaavat.
Allakkatigut 2020-mi decembarimi utoqqatsertoqartoq
Utoqqatsernermik nalliuttorsiutiginninneq Københavnimi Nationalmuseumimi ippassaq pivoq, Mette Frederiksenilu tassani ima oqaaseqarpoq:
- Meeqqat tamarmik toqqissisimanermik aalaakkaasumillu pisariaqartitsipput. Taakkulu marluk ilissinnit tiguneqarput.
- Taamani siunertarineqartoq pitsaagaluarlutik akeqarput, tamannalu naleqqutinngitsumik kingunerluuteqarput, ministeriuneq ippassaq oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Meeraalluni misiliutaasimasoq: Kalaallit Nunaat aamma utoqqatsertariaqarpoq
Ministeriuneq oqaatsitigut aatsaat siullermeertumik utoqqatsissuteqarpoq. Taanna meeraanerminni misileraatigineqarsimasut sinnerinut arfinilinnut allakkatigut 2020-mi decembarimi utoqqatsissuteqarpoq, tamannalu oqaatsitigut ullumikkut erseqqissaatigilluarpaa.
Meeqqat arfinillit taamani Danmarkimi ilaqutariinnut meerarsianngortinneqarput, nunatsinnullu uteqqissimanatik.
Iliuuserineqarsimanngitsunut utoqqatserpunga
Sinneri amerlanerusut nunatsinnut angerlaqqittut ilaquttaminnut angerlaqqinngillat. Taakkuli meeqqat illuannut inissinneqarput, tassanilu danskisut ilinniartussanngortinneqarlutik. Amerlasuut ilaquttaminnut attaveqaatitik kalaallisullu oqaatsigut annaavaat.
- Iliuuserineqarsimasut pillugit utoqqatserpunga. Kisianni, annermik ilissinnut iliuuseqarfigineqanngitsunut ilissinniillu arsaarinnissuteqarfigineqartunut utoqqatserpunga, Mette Frederiksen oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Meeraalluni misiliutigineqarsimasoq: Ukiuni 70-inngulersuni angalaneq naalerpoq
Danskit naalagaaffiat, Red Barnet, Dansk Røde Kors aamma nunatsinni Landsrådi taamani misileraanermik suleqatigiipput.
- Kalaallit Nunaanni aamma uagut akisussaaqataavugut, tassa naalakkersuisut siusinnerusukkut utoqqatsissuteqarsimannginnatsigit.
- Ministeriunermut qujanaq. Oqaluttuarisaanerup taartortaa kimilluunniit tulluusimaarutigineqarsinnaanngitsoq pillugu akisussaaffik annertooq tiguat, Múte Bourup Egede oqarpoq.
Múte B. Egedep oqalugiaataa ilanngutassiap qulaani takusinnaavat.
