Spiralilersuisoqarsimanera pillugu qulaajaasoqalersoq

Naalakkersuisut danskillu naalagaaffiat spiralilersuisoqarsimanera pillugu qulaajaanissamik isumaqatigiissuteqarput, misissuineq ukiuni marlunnik ingerlanneqassaaq.
Nunatsinni niviarsiaqqat arnallu spiralilersorneqarnikuunerat pillugu qulaajaasoqalersoq. Assi © : DR
septembarip 30-at 2022 10:39

1960-imit 1991 ilanngullugu, Kalaallit Nunaata peqqinnissaqarfik pillugu suliassaqarfimmik angerlaassinissaata tungaanut oqaluttuarisaanermi ataqatigiinneq qulaajarneqassapput. 

Arlaannaanilluunniit attuumassuteqanngitsut uku qulaajassavaat:

  • 1960-ikkunni aallartinneqartoq Kalaallit Nunaanni naartunaveersaartitsinermi sulinermut oqaluttuarisaanikkut ataqatigiinnera, tassunga ilanngullugu "Spiral pillugu suliaq".

 

  • Aalajangiinerup ingerlarnga, suliniutip spiralinik naartunaveersaatinillu allanik atuilersitsinermik kinguneqarnera, tamatumani suliniutip aallartisarneranut, ingerlanneqarneranut aamma aaqqissuunneqarneranut tunngaviit suunersut.
     
  • Qulaajaanermut pisortanit, suliniaqatigiiffinniit aamma oqartussanit attuumaassuteqartunit isumaliuutaasimasut, aalajangiunneqarsimasut iliuuserisimasallu ilaatinneqassapput.

 

  • Kalaallit Nunaanni aamma Danmarkimi efterskolini allatsissimasunut kalaallinut niviarsiaqqanut suliniutip ingerlanneqarnera.
     
  • Suliniut piffissami aamma kalaallit nunaanni peqqinnissaqarfinni ukioqatigiiaanullu assigiinngitsunut qanoq atulersinneqarsimanersoq qulaajarniarneqassaaq.
     
  • Aammattaaq ilisimannittut oqaluttuaat tunngavigalugit suliniut qanoq misigineqarsimanersoq qulaajarniarneqassaaq.

 

  • Piffissami tamatumani Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu Kalaallit Nunaanniit efterskolertut naartunaveersaartitsinissamik periuserisimasat spiralilersuisimanerillu inatsisitigut, allaffissornikkut aamma peqqinnissakkut ilisimasat tunngaviusimasut.

Naalakkersuisut tusagassiuutinut taama nalunaaruteqarput.

Qulaajaanermi Kalaallit Nunaanni kalaallinut niviarsiaqqanut arnanullu, Danmarkimilu assersuutigalugu efterskolini kalaallinut ilinniartunut naammassineqarsimasunik arlaannaanilluunniit attuumassuteqanngitsumik qulaajaasoqassaaq.

Arnat spiralilerneqarnikut ilagaat Arnannguaq Poulsen, taanna 15-inik ukioqarluni Danmarkimi Bornholmimi spiralilerneqarsimasoq KNR-imiit majimi oqaloqatigaarput.

Qulaajaanermi spiralilersuisoqarnissaa qanorpiaq aalajangerneqarsimanersoq arnallu spiralilersorneqarsimasut oqaluttuaannik imaqassaaq.

AAMMA ATUARUK Danskit peqqissutsinut ministeriat spiralilersuisoqarsimanera pillugu: Paasiuminaappoq illersorneqarsinnaananilu

Meeqqanut, inuusuttunut, ilaqutariinnut, peqqissutsimullu naalakkersuisup, Mimi Karlsenip qulaajaasoqarnissaa sulissutigaa.

- Suliniutip eqqunneqarneranut tunngaviusut iternga tikillugu paasiniaanissamut atatillugu pisariaqarpoq misissuinerup Kalaallit Nunaanni tunngaveqartinnissaa, taanna tusagassiuutinut nalunaarummi allappoq.

Danskip peqqissutsimut ministeriata, Magnus Heunickep puiguinnarneqannginnissaa aamma pingaartippaa.

Tusarnaagassiaq Spiralkampagnen
 
  • Danskit oqartussaasui kalaallit amerliartoqqunagit spiralilersuinissaminnut inassuteqarsimasut, DR-ip podcastimik tusarnaagassiliareqqammisaani erserpoq.
  • 1966-ip 1975-illu akornanni kalaallit niviarsiaqqat tuusintilikkaat spiralilersinneqarput.
  • 1966-ip 1970-illu akornanni spiralilersinneqartut 4.500-upput.
  • Kalaallit Nunaanni arnat naartusinnaasut taamani 9000-upput.
  • Aperineqaqqaaratik spiralilersinneqarsimasuni arlallit tarnikkut timikkullu kingunerlutsitserujussuarnerannik kinguneqartumik qinigassinneqarsimanngitsutut misigisimapput. Anniaatigalugulu kingunerluutigisimagaat arlallit oqarput.
  • Niviarsiaqqanut ukiukitsunut, angajoqqaavi akuersiteqqaarnagit, spiralilersuineq danskit suliniuteqaleruttorneranni inatsisitigut akuerisaanngilaq. Taamaammat nakorsat naartunaveersaatinik niviarsiaqqanut 18-iliineqanngitsunut, angajoqqaavi akuersiteqqaarnagit, siunnersuisinnaalersillugit inatsit allanngortinneqarpoq. Tamanna nakorsat niviarsiaqqanut ukiukitsunut, angajoqqaavi akuersiteqqaarnagit, spiralileeqqusaanertut paasisimavaat. Tassa imaappoq, nakorsat inatsisinik unioqqutitsisimapput.
  • "Spiralkampagnen" P1-ikkut maajip ulluisa arfineq-pingajuanniit tusarnaarneqarsinnaalissaaq.

    Tusarfik: DR-podcast "Spiralkampagnen"

- Arnat eqqorneqartut arlallit nammineerlunga naapinnikuuakka, taakkulu timikkut misigissutsitigullu anniarnerat suli ullumikkut misigisaat takuakka. Taamaattumik suliap immikkut ilisimasalinnik arlaannaanilluunniit attuumassuteqanngitsunik erseqqissumik qulaajarneqarnissaa pingaaruteqarpoq.

Ukiut marluk ingerlanerini kalaallit qallunaallu immikkut ilisimasallit arlaannaanilluunniit attuumassuteqanngitsumik sapinngisamik nakerisarsiunngitsumik misissuineq naammassissavaat.

Danskit oqartussaasui kalaallit amerliartoqqunagit spiralilersuinissaminnut inassuteqarsimasut, DR-ip ”Spiralkampagnen”-imik taallugu podcastimik tusarnaagassiliareqqammisaani erserpoq.

1966-ip 1975-illu akornanni kalaallit niviarsiaqqat arnallu tuusintilikkaat spiralilersinneqarput.

Arnat qassiiusut piumanngisaminnik naaggaarsinnaatitaaffiginngisaminnillu pineqarsimasutut misigisimasut oqaluttuarput. Taakku ilarpassui inuunermi sinnerani meerartaarsinnaajunnaarnikuupput.

Taassuma kingorna arnat pisumut attuumassusillit akeqanngitsumik immikkut ikiorneqarnissaannik Naalakkersuisut neqeroorfigai.

AAMMA ATUARUK Naja Lyberth spiralilersuisoqarsimanerata kingorna: Attortisimasorujussuuvunga

Arnani spiralilersorneqarsimasut ilagaat Naja Lyberth, taanna spiralilerneqarnikuunini pillugu siullersaalluni ammasumik oqaaseqaqqaarpoq.

- Taamani atoqateqarnikuunngisaannarlunga spiralilerneqarama anniartupilussuuvunga. Taamani putuneqarpunga. Spiralilerneqarama soorlu savinnik illissakkut kapoorneqarlunga. Tamannalu ukiorpassuarni aaqarnerluttarninnik kinguneqarpoq, Naja Lyberth KNR-imut maajimi oqarpoq.