Inatsisitigut ataataqanngitsut danskit naalagaaffianit taarsiiffigineqarnissamik piumasaqaateqartut
Nunatta oqaluttuarisaanerani danskit naalagaaffianit taarsiisoqarnissaanut pingajussaanik piumsaqaateqartoqarpoq.
Inatsisitigut ataataqanngitsut 27-t danskit naalagaaffiannit immikkut 125.000 koruuninik taarsiiffigineqarnissamik piumasaqaateqarput. Taakku eqqartuussissuserisoq, Mads Pramming aamma meeqqanut misileraatigineqarsimasunut eqqartuussissuserisuusoq eqqartuussissuserisoraat.
Meeqqat inatsisitigut pisinnaatitaanerata nunatta kitaani 1963-imi nunattalu avannaani kangianilu 1974-imi atuutilinnginnerani meeqqat uersakkat ataataqartitaanissaminnut pisinnaatitaaffeqanngillat. Aamma inatsisip atuutilereernerata kingorna 1970-ikkut tikillugit meeqqat ilaat kingornussisussaatitaanngillat.
Inatsisitigut ataataqanngitsut pillugit suliaq
- Børne- og Socialministeriet-miit 2016-mi nalunaarusiami erserpoq piffissami 1911-miit 1974-imut Kalaallit Nunaanni inatsisitigut ataataqanngitsut inuit 8000 missaanniittut.
- Nalunaarusiaq taanna naapertorlugu 2016-imi inatsisitigut ataataqanngistut 5000 missaanniipput.
- 2011-mi atuagaq ”Kampen for en far” Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni aalassatsitsivoq. Tassaavoq Anne Sofie Hardenberg-ip ataatani danskiusoq najortiginagu peroriartornerminik oqaluttuaa.
- Katuffik Ataata inatsisitigut atataqanngitsunut 2010-mi pilersineqarpoq.
- 2014-imi inatsisitigut allannguineqarpoq imaalerlugu inatsisitigut ataataqanngitsut periarfissillugit ataatassarsiuisinnaalersillugit ataataminnillu kingornussisunngortissinnaalerlugit, kingornussassat agguaanneqareeersimanngippata.
- Inatsimmik allannguisoqartinnagu taamanikkut Naalakkersuisut aamma Grønlandsudvalgip kissaatigaat inatsisitigut ataataqanngitsut kingornussisussaanngitsut aningaasatigut taarsiiffigineqassasut. Taamani danskit naalakkersuisuinit itigartitsissutigineqarpoq.
- Aningaasaqarnermut 2019-imut inatsimmi inatsisitigut ataataqanngitsunut suliniutinut atugassat koruunit 4,7 milliuunit immikoortinneqarput 2019-2023-mut paasissutissiinermut suliniutinut, katsorsarneqarnissamut suliniutinut aamma inatsisitigut siunnersorneqarnermut atugassat.
Tigusiffiit: Folketinget, Børne- og Socialministeriet, KNR.gl
Eqqartuussissuserisup, Mads Prammingip 125.000 koruuninik piumasaqarneq europami Inuit pisinnaatitaaffii pillugit eqqartuussivimmit suliat assingusut taama aningaasartaqarnerat malillugit aalajangerneqarput.
- Meeqqat kina ataatarinerlugu paasiniarnissaanut aporfeqarneranni ilaqutaqarnissamut pisinnaatitaaffeqarnerannut tamanna innarliinerulluinnarpoq.
- Tamanna pineqartunut inuttut sunniuteqangaatsiarsimanissaa qularutissaanngilaq, tamannalu peroriartornerannut ajornarnerulersitsivoq. Innarliineruvoq, tamannalu pillugu taarsiisoqarnissaa piumasaraarput, eqqartuussisussuserisoq, Mads Pramming oqarpoq.
Mads Prammingip tamatuma saniatigut inatsit kalaallinut assigiinngisitsisoq ersarilluinnarsimasoq erseqqissaatigaa:
- Malittarisassat uku kalaallinut kisimi atuupput. Taamaalilluni immikkoortitsisoqarlunilu kalaallit danskinut sanilliullugit assigiinngisitsiffiupput. Naak taarsiissuteqartoqarnera aliasunnermut anniarnermullu iluarsiisinnaanngikkaluartoq danskit naalagaaffiat taarsiissuteqarnikkut ajunngitsunngortitseqqissinnaavoq, eqqartuussissuserisoq oqarpoq.
Danskit naalagaaffiata taarsissuteqartoqarnissaanut qanoq oqarnissaa naatsorsuutigaasiuk?
- Neriuppugut aallaqqaataanit ilungersunartumik tiguneqassasoq, aamma meeqqanut misileraatigineqarsimasutulli oqaloqatiginninnissamik itigartitsillutik eqqartuussivimmut innersuussinnginnissaat neriuutigaarput. Danskit naalakkersuisui itigartitsippata eqqartuussivimmut tunniussinissamut piareersimavugut.
Piumasaqaat piffissami ungasinnerusumi annerulersinnaasoq
Taarsiissuteqartoqarnissaanut piumasaqaat iluatsissappat tamanna nunatsinni inatsisitigut ataataqanngitsut allat danskit naalagaaffiannit taarsiissuteqarfigineqarnissaminnik piumasaqaateqarnissamut aamma periarfissaqalissapput.
Nunatsinni inatsisitigut ataataqanngitsut amerlassusaat ataatsimut kisitsisaatigineqanngilaq, nalunaarusiarli naapertorlugu ”Inatsisitigut ataaqanngitsuunermik sunnerneqartut” 3.300-t missaanniittut nunatsinniissangatinneqarput, Danmarkimiittullu 1.300-t missaanniissangatinneqarlutik.
Kingornussisinnaatitaanermut inatsit 2014-imi allanngortinneqarpoq, inatsisitigut ataataqanngitsut taamaalillutik ataatassarsiornermik aallartitsisinnaalerlutillu kingornussinissamut pisinnaatitaaffeqalerput. Inatsisilli inatsisitigut ataataqanngitsut aatsaat kingornussassat inissinneqareersinnaanngippata kingornussisinnaasut erseqqissaatigaa, tamanna inatsisitigut ataataqanngitsunit isornartorsiorneqarnikuuvoq.
AAMMA ATUARUK Inatsisitigut ataataqanngitsuulluni peroriartortoq: Ataatama ernerigaminga miserratigiuaannarpaa
125.000 koruuninik taarsiisoqarnissaanik piumasaqaateqarneq inatsisitigut ataataqanngitsut ilaasa kingornussisinnaanermut pisinnaatitaaffimminnik annaasaqarsimanerat malillugu inissinneqanngilaq. Taamaammat kingornussinissamut suliat pisoqqat qaqinneqaqqissappata piumasaqaat annerulersinnaavoq.
- Kingornussassartaat ilanngutissagutsigit tamanna kingornussinissamut suliat pisoqqat qaqinneqaqqinnissaat pisariaqassaaq. Taamaammat aallaqqaammut innarliinermut piumsaqaataaginnassaaq, Mads Pramming oqarpoq.
Klaus Frederiksen inatsisitigut ataataqanngitsut ataataminit kingornussinissamut periarfissaqarsimanngitsut ilagaat, taannalu maanna taarsiiffigineqarnissamik piumasaqarpoq. Taanna KNR-imut siusinnerusukkut ima oqarpoq:
- Neriuppunga kiisami naggaserneqassasoq, isumaqarpungalu piffissanngortoq naalaagaaffiup akisussaaffimmik tigusinissaa nassuerutigalugulu immikkoortissimagamisigut, Klaus Frederiksen oqarpoq.
Isumaginninnermut ministeriunerup inatsisitigut ataataqanngitsunut taarsiissuteqarnissaq siusinnerusukkut itigartitsissutiginikuugaa
Inatsisitigut ataataqanngitsut danskit naalagaaffianit taarsiissuteqartoqarnissaanik utoqqatsertoqarnissaanillu kissaateqarnerisa Kristeligt Dagbladikkut saqqummiunneqarnerata kingornatigut Isumaginninnermut utoqqarnullu ministerip, Astrid Kraghip taarsiissuteqartoqarnissaanissaa itigartitsissutigaa.
Taanna KNR-imut allakkatigut ima akissuteqarpoq:
- Qularutissaanngilaq qangaanerusoq kukkusoqartarsimasoq, taakkulu ilinniarfigissavavut. Taamaattumik eqqorluinnarpoq meeqqat pillugit inatsit 2014-imi allanngortinneqarmat inatsisitigut ataataqanngitsut ataataqarnerminnik aalajangiiffigineqarsinnaalermata taamalu ilaatigut ataataminnik kingornussinnaalerlutik.
Taassumalu piffissami 2018-imiit 2023-mut katillugit 4,7 millionit koruunit inatsisitigut ataataqanngitsunut iliuusissanut assigiinngitsunut immikkoortinneqarnerat erseqqissarpaa.
- Siusinnerusukkut kukkuluttornerit ilinniarfigissavavut, kisianni pereersimasut allanngortissinnaanngilavut, Astrid Kragh nangilluni allappoq.
Naalakkersuisut inatsisitigut ataataqanngitsut danskit naalagaaffiannit utoqqatserfigineqarlutillu taarsiiffigineqarnissaat sulissutigissagaat, inatsiseqarnermut naalakkersuisup, Aqqaluaq B. Egedep KNR-imut maajimi oqaatigaa.
- Inuit naleqarnerat assigiinngitsunngorlugit uuttorsinnaanngilarput. Taamaattumillu suliassaqarfiup iluani akisussaasutut isumaqarpunga inatsisitigut ataataqanngitsut meeqqat misiligutaasut pineqarnerattut aamma pineqartariaqartut, Aqqaluaq B. Egede (IA) oqarpoq.
Meeqqat misileraatigineqarsimasut immikkut tamarmik ukioq manna siusinnerusukkut 250.000 koruuninik taarsiiffigineqarput, taamatullu Hingitaq pillugu suliamut atatillugu ataatsimut millionit affaannik taarsiisoqarnikuulluni.
