Aqqaluaq B. Egede: Inatsisitigut ataataqanngitsut utoqqatserfigineqarnissaat Naalakkersuisut tapersersorpaat
Danskit naalakkersuisuisa inatsisitigut ataataqanngitsut utoqqatserfigisariaqarpaat. Inatsisit Atuutsinneqarnerannut Naalakkersuisoq Aqqaluaq B. Egede Inuit Ataqatigiinneersoq taama isumaqarpoq.
Qaammat kingulleq saqqummerpoq inatsisitigut ataaqanngitsut arlallit inatsisit assigiinngisitsinerat pissutigalugu naalagaaffimmit taarsiiffigineqarnissartik piumasariniaraat. Ilutigalugu naalagaaffimmit utoqqatserfigeqqupput.
- Isumaqarpunga suliaq naammassineqartariaqartoq. Taamaattumik Naalakkersuisuni sulissutiginiarparput Danmark utoqqatsissasoq, Aqqaluaq B. Egede oqarpoq.
Inatsisitigut ataataqanngitsut pillugit suliaq
- Kalaallit Nunaanni inatsisit naapertorlugit Kitaani 1963-ip siornatigut meeqqat katissimanerup avataani inunngortut aamma 1974-imiit Kalaallit Nunaata sinnerani inunngortut ataatamik kinaanera ilisimassallugu, kingornutissallugu atimigulluuniit naggataa piumasarisinnaanngilaat.
- Børne- og Socialministeriet-miit 2016-mi nalunaarusiami erserpoq piffissami 1911-miit 1974-imut Kalaallit Nunaanni inatsisitigut ataataqanngitsut inuit 8000 missaanniittut.
- Nalunaarusiaq taanna naapertorlugu 2016-imi inatsisitigut ataataqanngitsut 5000 missaanniipput.
- 2011-mi atuagaq ”Kampen for en far” Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni aalassatsitsivoq. Tassaavoq Anne Sofie Hardenberg-ip ataatani danskiusoq najortiginagu peroriartornerminik oqaluttuaa.
- Foreningen Kattuffik Ataata inatsisitigut atataqanngitsunut 2010-mi pilersineqarpoq.
- 2014-imi inatsisitigut allannguineqarpoq imaalerlugu inatsisitigut ataataqanngitsut periarfissillugit ataatassarsiuisinnaalersillugit ataataminnillu kingornussisunngortissinnaalerlugit, kingornussassat agguaanneqareeersimanngippata.
- Inatsimmik allannguisoqartinnagu taamanikkut Naalakkersuisut aamma Grønlandsudvalgip kissaatigaat inatsisitigut ataataqanngitsut kingornussisussaanngitsut aningaasatigut taarsiiffigineqassasut. Taamani danskit naalakkersuisuinit itigartitsissutigineqarpoq.
- Aningaasaqarnermut 2019-imut inatsimmi inatsisitigut ataataqanngitsunut suliniutinut atugassat koruunit 4,7 milliuunit immikoortinneqarput 2019-2023-mut paasissutissiinermut suliniutinut, katsorsarneqarnissamut suliniutinut aamma inatsisitigut siunnersorneqarnermut atugassat.
- Qaammammi maani siusinnerusukkut saqqummerpoq inatsisitigut ataataqanngitsut danskit naalagaaffiannit utoqqatserfigitinneq taarsiiffigitinnerlu kissaatigigaat.
Tigusiffiit: Folketinget, Børne- og Socialministeriet, KNR.gl
Suliallu naggaserneqarnissaanut kissaateqarnermut tunngaviuvoq inatsisitigut ataataqanngitsut ataatsimoorlutik danskit naalagaaffiat eqqartuussisunut tunniunniarmassuk. Taakku ilagaat Klaus Frederiksen, qaammat kingulleq erseqqissumik attortissimalluni KNR-imut oqartoq:
- Danskit naalagaaffianni innuttaasutut naligiissitatut taama pineqarnerput ilumoorsinnaanngilaq. Suliaq taanna massakkut naggaserneqartariaqarpoq, isumaqarpugullu aatsaat taamaassinnaasoq danskit naalagaaffiat eqqartuussisunut tunniukkutsigu.
Inatsisitigut ataataqanngitsut arlallit ataatsimoortut eqqartuussissuserisoq Mads Pramming sinniisoraat, taannalu aamma meeqqanut misiligutaasunik taaneqartartunut 1951-imi Kalaallit Nunaanniit Danmarkimut pinngitsaalisaallutik nuutsitaasunut eqqartuussissuserisuuvoq.
Ukioq manna siusinnerusukkut meeqqanut misiligutasunut utoqqatserneq tunngavigalugu aamma inatsisitigut ataaqanngitsut utoqqatserfigineqartriaqarput, naalakkersuisoq Aqqaluaq B. Egede isumaqarpoq.
- Meeqqanut misiligutaasunut utoqqatsernermut atatillugu ministeriuneq oqarpoq suliat taamaattut qangarsuummalli naammassillugit naggaserneqareersimasariaqaraluartut.. Anguniagaqarneranik isumaqatigilluinnarpara kulturikkut misigissutsitigullu pissutsit pitsaanerulerpata naalagaaffeqatigiinnerup iluani pissutsit pitsaanerulissasut. Tamanna pissutigalugu iluarsiisoqartariaqarpoq, oqarpoq.
Aqqaluaq B. Egede aamma isumaqarpoq inatsisitigut ataataqanngitsut inatsisit assigiinngisitsinerat peqqutigalugu taarsiiffigineqartariaqartut.
- Inuit naleqarnerat assigiinngitsunngorlugit uuttorsinnaanngilarput. Taamaattumillu suliassaqarfiup iluani akisussaasutut isumaqarpunga inatsisitigut ataataqanngitsut meeqqat misiligutaasut pineqarnerattut aamma pineqartariaqartut, oqarpoq.
Pereersimasut allanngortissinnaanngilavut
KNR-ip danskit isumaginninnermut ministeriat Astrid Kragh aperaa ministeri danskit inatsisitigut ataataqanngitsut utoqqatserfigineqarnissaannut qanoq inisisimanersoq, aamma danskit naalagaaffiata attorneqartut aningaasatigut taarsiiffigissallugit piareersimanersoq.
Isumaginninnermut ministerimit erseqqissumik akissutisisinnaasimanngilagut.
Allakkaitgut akissummini ima allappoq:
- Qularutissaanngilaq qangaanerusoq kukkusoqartarsimasoq, taakkulu ilinniarfigissavavut. Taamaattumik eqqorluinnarpoq meeqqat pillugit inatsit 2014-imi allanngortinneqarmat inatsisitigut ataataqanngitsut ataataqarnerminnik aalajangiiffigineqarsinnaalermata taamalu ilaatigut ataataminnik kingornussinnaalerlutik.
Erseqqissarpaa piffissami 2018-imiit 2023-mut katillugit koruunit 4,7 milliuunit inatsitigut ataataqanngitsunut iliuusissanut assigiinngitsunut immikooortineqarmata.
-Siusinnerusukkut kukkuluttornerit ilinniarfigissavavut, kisianni pereersimasust allanngortissinnaanngilavut, Astrid Kragh nangilluni allappoq.
AAMMA ATUARUK Inatsisitigut ataataqanngitsuulluni peroriartortoq: Ataatama ernerigaminga miserratigiuaannarpaa
2014-imi inatsisip isumaginninnermut ministerip ersersitaata inatsisitigut ataataqanngitsut periarfissippai ataatamik kinaaneranik aalajangiisoqarsinnalersillugu taassuminnga kingorniussisisinnaalersllugit, kingornussassat agguaanneqareersimanngippata. Inatsit suliarineqartinnagu inatsisitigut ataaqanngitsut Naalakkersuisuillu uparuarpaat inatsit suli assigiinngisitsimmat, tassa inatsisitigut ataataqanngitsut kignornussisisinnaatitaanngimmata ataataat inatsisip akuerineqarnerata siornatigut toqusimappat.
Tamaattumik taarsiiffigitinnissamik periarfissaq inatsimmut ilanngunneqassasoq kissaatigaat. Kisianni danskit naalakkersuisuisa tamanna itigartitsissutigaat.
Massakkut – inatsisip atuutilerneraniit ukiut arfineq pingasut qaangiummata – Aqqaluaq B. Egede isumaqarpoq inatsisip allanngorteqqinnissaa piffissanngortoq.
- Naalakkersuisuniit anguniarparput naalagaaffiup inatsit nutartissagaa, imaalerluni inuit pisinnaatitaaffii naleqassusaallu eqqarsaatigineqarlutik, inuit tamarmik assigiimmik pisinnaatitaaffeqalersillugit naleqartilerlugillu kingornussinissaq eqqarsaatigalugu, oqarpoq.
IA-mit politikeri naapertorlugu massakkut Naalakkersuisuusut akisussaaffik tigussavaat.
-Akisussaaffeqarumannginnneq, kinguarsaalluni akisusssaaffillu politikerinut qinigaarlaanut tunniullugu unitsinneqartariaqarpoq. Arlaat akisussaaffimmik tigusisisariaqarpoq, uagullu Naalakkersuisuni tamanna sorsuutigissavarput, Aqqaluaq B. Egede oqarpoq.
Danskit naalagaaffiat akisussaaffimmik tigusisariaqarpoq
Meeqqat misiligutaasunik taaneqartartut ukioq manna siusinnerusukkut ministeriunermit Mette Frederiksen-imit utoqqatserfigineqarmata maluginiarneqaqaaq.
Piffissallu kingulliup ingerlanerani suliat Kalaallit Nunaanni danskit oqartussaaffeqarnerisa nalaanni pisimasut ukkatarineqarnerulerput. Taakkununnga ilaapput meeqqat kalaallit 1960-ikkunni inatsisit unioqqutillugit Danmarkimi meeravissiartaarineqartut.
Kalaallit Nunaanni suliat inuit naapertuilluanngitsumik pineqartarsimanerannik imaqartut danskit oqartussaaffeqarnerisa nalaanni pisut pillugit Naalakkersuisut qanoq isumaqarpat?
- Naalagaaffeqartigiinnermi Kalaallit Nunaat kalaallillu tassaassanngillat naalagaaffiup isumaluuttinik aallerfissaai. Naalagaaffeqatigiinneq ataatsimoorussiviussaaq Kalaallit Nunaata inuisalu nuannaarutissaannik imaqartoq, Taamaattumik naalagaaffik utoqqatsernissamik sulilertariaqarpoq naalakkersuisoq Aqqaluaq B. Egede oqarpoq nangillunilu:
- Naalakkersuisuniit takorusupparput danskit naalagaaffiat akisussaaffimmik tigusisoq innutttaasullu kalaaliusut ataqqillugit utoqqatserfigigaat, innuttaasut eqqissillutik inuuneq nangissinnaaniassammassuk.