Oqaluttuarisaanermik ilisimatooq: Kalaallit Nunaanni Landsrådip inatsisitigut ataataqanngitsut naligiissinneqarnissaat akerleraa

Kalaallit Nunaat aamma akisussaaqataavoq katissimanngitsut meeraat ukiorpassuarni ataatatik kingornussinnaasimanngimmatigit aama atimikkut ataatamik naggataat pisinnaasimanngimmassuk.

Oqaluttuarisaanermut ilisimatooq aamma ph.d. Sniff Andersen Nexø, inatsisitigut ataaqanngitsut pillugit oqaluttuarisaanikkut qulaajaanermik 2011-meersumi atuakkioqataasoq naliliivoq.

Kalaallit Nunaanni inatsisitigut ataataqanngitsut pillugit suliaq soqutiginarseqqippoq qaammammi maani siusinnerusukkut saqqummermat inatsisitigut ataataqanngitsut arlallit danskit naalagaaffiannit utoqqatserfigitinnissamik taarsiiffigineqarnissamillu kissaateqartut. 

Meeqqat misiligutaasut pillugit suliami assingusumi, danskit naalagaaffiannit utoqqatserfigineqarlutillu taarsiiffigineqarfianni, oqallisigineqarpoq Kalallit Nunaat oqaluttuarisaanermi qanoq akisussaaffeqarsimanersoq attugaasimasut arlallit aamma Kalaallit Nunaannit utoqqatserfigitinnissamik kisaateqarmata. Qaammammi uani siusinnerusukkut Inuit Ataqatigiit folketingimi ilaasortaatitaat Aaja Chemnitz Larsen KNR-imut oqarpoq, tulluassasoq kalaallit naalakkersuisui aamma inatsisitigut ataataqanngitsunut utoqqatserpata, naak akisussaaffik pingaarnermik taamani danskit naalakkersuisuiniikkaluartoq. 

- Taassallugu tulluartuuvoq danskit inatsisisaata assinganik aamma Kalaalit Nunaannut inatsiseqarnissamik danskit siunnersuutaat Kalaallit Nunaanni Landsrådimit itigartinneqarluinnarmat, inatsimmi tassani meeqqat katissimanngitsumik anaanallit ataatamik naggatitut aqqanik ateqarsinnaalermata ataataminnillu kingornussisinnaalerlutik, oqaluttuarisssanermik ilisimatooq Sniff Andersen Nexø oqarpoq.

AAMMA ATUARUK Aaja Chemnitz Larsen: Inatsisitigut ataataqanngitsut utoqqatserfigineqartariaqarput

Nangippoq Kalaallit Nunaanni Landsrådi aalajangiisinnaatitaanngimmat, taamalu danskit naalakkersuisui Landsrådi avaqqullugu inatsisiliorsinnaalluarlutik. Taamaattumik aamma danskit naalagaaffiat inatsisitigut ataataqanngitsut naligiissinneqannginnerannut akisussaavoq.

Inatsisitigut ataataqanngitsut pillugit suliaq 
- Inatsit naapertorlugu nunatta kitaani 1963-ip nunattalu sinnerani 1974-ip siornatigut uersakkat ataataminnik ilisimanninnissaat piumasaqaataanngilaq, kingornussisussaatitaanngillat ataataasulluunniit naggataa tigusinnaanagu. 

- Børne- og Socialministeriet-imiit 2016-mi nalunaarusiami erserpoq piffissami 1911-miit 1974-imut Kalaallit Nunaanni inatsisitigut ataataqanngitsut inuit 8000 missaanniittut.

- INalunaarusiaq taanna naapertorlugu 2016-imi inatsisitigut ataataqanngitsut 5000 missaanniipput.

- Katuffik Ataata inatsisitigut atataqanngitsunut 2010-mi pilersineqarpoq.

- 2014-imi inatsisitigut allannguineqarpoq imaalerlugu inatsisitigut ataataqanngitsut periarfissillugit ataatassarsiuisinnaalersillugit ataataminnillu kingornussisunngortissinnaalerlugit, kingornussassat agguaanneqareeersimanngippata.

- Inatsimmik allannguisoqartinnagu taamanikkut Naalakkersuisut aamma Grønlandsudvalgip kissaatigaat inatsisitigut ataataqanngitsut kingornussisussaanngitsut aningaasatigut taarsiiffigineqassasut. Taamani danskit naalakkersuisuinit itigartitsissutigineqarpoq.  
- Aningaasaqarnermut 2019-imut inatsimmi inatsisitigut ataataqanngitsunut suliniutinut atugassat  koruunit 4,7 milliuunit immikoortinneqarput 2019-2023-mut paasissutissiinermut suliniutinut, katsorsarneqarnissamut suliniutinut aamma inatsisitigut siunnersorneqarnermut atugassat. 

- Qaammammi maani siusinnerusukkut saqqummerpoq inatsisitigut ataataqanngitsut danskit naalagaaffiannit utoqqatserfigitinneq taarsiiffigitinnerlu kissaatigigaat. Eqqartuussissuserisoq Mads Pramming sinniisugaat.
Tigusiffiit: Folketinget, Børne- og Socialministeriet, KNR.gl 

1963 tikilllugu Kalaallit Nunaata Kitaani meeqqat uersakkat ataataqarnissaminnut piginnaatitaaffeqanngillat, kingornussiffigisinnaanagu imaluunniit ataatamik atimigut naggataa pisinnaanagu. Tamanna aamma Avannaanut Tunumullu 1974-ip tungaanut atuuppoq, tassanilu nunamut tamarmut atuuttumik uersakkat ataataqarnissaannut ataatasoq pisussaaffilerneqarmat, Taamani Kalaallit Nunaat Danmarkimi amtiuvoq.  Taamaattumik danskit naalagaaffiat inatsisiliornermut akisussaavoq. Danmarkimi meeqqanut katissimanerup avataatigut inuusimasut katissimanermilu inuusimasut 1937-milli naligiissinneqarput. 

Kalaallit Nunaata pikkorivissortai nutaat 

Inatsisissatut siunnersuutip Kalaallit Nunaanni Landsrådimit itigartitsissutigineqarneranut pissutaasoq Sniff Andersen Nexø naapertorlugu tassaavoq danskit inatsisaasa kalaallillu itsarli ileqquisa akornanni  kulturikkut aporaanneq, tassami kalaallit ileqqutoqaasa ilagimmassuk meeqqap katissimanermi avataaniluunniit inunngorsimanera pingaaruteqarpallaarnani. Akerlianilli kingornussisussaaneq oqaluseerissallugu nalinginnaasuunngilaq, naleqartummi angerlassimaffimmut attuumasuummata inunnullu angerlarsimaffimmut ilanngussisunut atasuullutik.

Ilutigalugu Sniff Andersen Nexøp tikkuarpaa meeqqat katissimanerup avataani inunngorsimasut pisinnaatitaaffeqarnissaannut akerliuneq aamma kulturimut allanngoriartortumut attassuteqarmat.

- Landsrådimi annertuumik akerliusoqarpoq, tassanimi kalaallit politikerit akornanni angutit pikkorivissut amerliartormata, taakkulu arnat uersarsimasut annertuumik nikagaat. Taakku naapertorlugit arnat inuttut perorsarluarsimasutut siuarsimasutullu iliunngillat, soorlu pikkorivissut nutaat kalaallit taamaattariaqarnerannik isumaqartut. Taamalu meeraat iliornerisa nunannarinngisamik kinguneri annertuumik nikagaat, oqarpoq.

Oqaluttuarissaanermik ilisimatooq naapertorlugu ukiut ingerlaneranni inatsisitigut ataataqanngitsut kalaallinik ataatallit qallunaanik nunallu allamiunik ataatalinninngaanniit amerlanerupput.

Pingaartumik inatsisitigut ataataqanngitsut danskinik ataatallit oqaluttuartarput peroriartornerminni inuiaqatigiinni sumiiffinni ajorineqartarlutillu meeqqanit inersimasunillu immikkoortinneqartarsimallutik. Tamatumunnga pissutaasinnaavoq ataatsimoortunut ajorineqartarnerpaanut ilaanerat, oqaluttuarisaanermik ilisimatooq isumaqarpopq:

- Danskit sunniuteqarnerannut danskillu imminnut pikkorinnerusutut isiginerannut takussutissaasutut isigineqarsimagunarput. Inuiaqatigiit avatangiisaasut iluarinngisaannut ersiutaasimapput,  Sniff Andersen Nexø oqarpoq.