Aaja Chemnitz Larsen: Inatsisitigut ataataqanngitsut utoqqatserfigineqartariaqarput
Danskit naalagaaffiat Kalaallit Nunaanni inatsisitigut ataataqanngitsut utoqqatserfigisariaqarpai taarsiiffigalugillu, Inuit Ataqatigiit folketingimut ilaasortaatitaat Aaja Chemnitz Larsen isumaqarpoq.
Tassami qaammammi matumani siusinnerusukkut saqqummerpoq inatsisitigut ataataqanngitsut arlallit uersakkat ataataqarnissaminnullu pisinnaatitaanngitsut danskit naalagaaffiat eqqartuussisunut tunniunniaraat. Naalagaaffimmit utoqqatserfgitinniarput taarsiiffigineqarlutillu pisinnaatitaaffeqannginnertik pillugu.
Aaja Chemnitz Larsenip ukiut ingerlaneranni inatsisitigut ataataqanngitsut pillugit suliat soqutigisimavai.
AAMMA ATUARUK Inatsisitigut ataataqanngitsut utoqqatserfigineqarnissartik inatsimmillu allannguinissaq kissaatigaat
”Inatsisitigut ataataqanngitsut inuttut pisinnaatitaaffii unioqqutinneqarput meeqqat misiligutaasut pineqarnerisa assingannik. Taamaattumik suliat imminnut assersuunneqarsinnaasut, taamaattumillu inatsisitigut ataataqanngitsut utoqqatserfigineqarlutillu taarsiiffigineqartariaqarput,” Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq.
Inatsisitigut ataataqanngitsut pillugit suliaq
- Inatsit naapertorlugu nunatta kitaani 1963-ip nunattalu sinnerani 1974-ip siornatigut uersakkat ataataminnik ilisimanninnissaat piumasaqaataanngilaq, kingornussisussaatitaanngillat ataataasulluunniit naggataa tigusinnaanagu.
- Børne- og Socialministeriet-imiit 2016-mi nalunaarusiami erserpoq piffissami 1911-miit 1974-imut Kalaallit Nunaanni inatsisitigut ataataqanngitsut inuit 8000 missaanniittut.
- Nalunaarusiaq taanna naapertorlugu 2016-imi inatsisitigut ataataqanngistut 5000 missaanniipput.
- 2011-mi atuagaq ”Kampen for en far” Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni aalassatsitsivoq. Tassaavoq Anne Sofie Hardenbergip ataatani danskiusoq najortiginagu peroriartornerminik oqaluttuaa.
- Katuffik Ataata inatsisitigut atataqanngitsunut 2010-mi pilersineqarpoq.
- 2014-imi inatsisitigut allannguineqarpoq imaalerlugu inatsisitigut ataataqanngitsut periarfissillugit ataatassarsiuisinnaalersillugit ataataminnillu kingornussisunngortissinnaalerlugit, kingornussassat agguaanneqareeersimanngippata.
- Inatsimmik allannguisoqartinnagu taamanikkut Naalakkersuisut aamma Grønlandsudvalgip kissaatigaat inatsisitigut ataataqanngitsut kingornussisussaanngitsut aningaasatigut taarsiiffigineqassasut. Taamani danskit naalakkersuisuinit itigartitsissutigineqarpoq.
- Aningaasaqarnermut 2019-imut inatsimmi inatsisitigut ataataqanngitsunut suliniutinut atugassat koruunit 4,7 milliuunit immikoortinneqarput 2019-2023-mut paasissutissiinermut suliniutinut, katsorsarneqarnissamut suliniutinut aamma inatsisitigut siunnersorneqarnermut atugassat.
- Qaammammi maani siusinnerusukkut saqqummerpoq inatsisitigut ataataqanngitsut danskit naalagaaffiannit utoqqatserfigitinneq taarsiiffigitinnerlu kissaatigigaat. Tigusiffiit: Folketinget, Børne- og Socialministeriet, KNR.gl
Suli kingorsissussaanngillat
1963 tikillugu meeqqat uersakkat ataatqarnissaminnut pisinnaatitaaffeqanngillat, ataataasoq kingornussinnaanagu aamma ataatamik aqqata naggataa pisinnaanagu. Kingusinnerusukkut ilisimaneqalerput inatsisitigut ataataqanngitsutut. Aatsaat 1974-ip kingornatigut Kalallit Nunaanni tamarmi meeqqanut uersakkanut ataataasutut pisussaaffeqarneq atuutilerpoq.
2014-imi inatsitigut ataatqanngitsut inatsimmik allannguisitsipput, kingunerisaanillu inatsisitigut ataataqanngitsut ataatassarsiuussinermik suliamik aallarniisinnaalerput taamalu kingornussisiunngorsinnaalerlutik, kingornussassat agguaanneqareersimanngippata. Kisianni inatsisitigut atataqanngitsunut arlalinnut atuuppoq inatsit suli atuutilinngitsoq ataataasoq toqoreermat, taamalu suli kingornussisinnaanatik.
Aaja Chemnitz Larsen isumaqarpoq taarsiiffigitinnissamut aalajangiisartoqalissasoq inatsisitigut ataataqanngitsiut pillugit sulianik ingerlatsisinnaasunik. Suliat kinguarsarneqannginnissaat kissaatigaa, inatsisitigut ataatqanngitsut arlallit ukioqqortoreermata.
”Inoqarpormi ataaminnik kingornussinissaminnut assigiinngitsunik– ilaatigut uppernarsaatissannginnermik– peqquteqartumik akuerineqarsimanngitsunik. Utoqqatserfiginninnissaq taarsiiffiginninnissarlu suliamik inaarinertut kusanassagaluarpoq,” Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq.
Kalaallit Nunaat aamma utoqqatsertariaqarpoq
Ukiut ingerlaneranni pisunik qulaajaannermi 2011-meersumi erserpoq kalaallit landsrådiata 1960-ikkut ingerlanerat ilanngullugu meeqqanut uersakkanut pisinnaatitaaffeqartitsinissaq qularigaa. Taamaattumik Naalakkersuisunut utoqqatserneq tulluartuussaaq, Aaja Chemnitz Larsen isumaqarpoq. Oqarpoq:
”Eqqaamassallugu pingaartuuvoq danskit inatsisigimmassuk aalajangigaralugulu. Tamatuma saniatigut isumaqarpunga eqqortuussasoq aamma Kalaallit Nunaat utoqqatserpat, kisianni pingaarnermik danskit naalagaaffiat taarsiiffiginnillunilu utoqqatsertariaqarpoq.”
LÆS OGSÅ Inatsisitigut ataataqanngitsunut oqaloqatiginnittarfeqalertoq
Politikerip danskit massakkut naalakkersuisui nersualarpai siusinnerusukkut naalakkersuisunit kalaallit-danskit oqaluttuarisaaneranni Danmarkip kukkussutigisartagaanik paasinninnerummat.
Kisianni uparuarpaa suli suliaqartoq, soorlu inatsisitigut ataataqanngitsut pillugit, naammassineqanngitsunik.
”Isumaga malillugu Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni suli pisimasoqarpoq iluarsisariaqakkatsinnik, tassami siunissami Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni naligiinnerusumik peqqinnarnerusumillu pissuseqarnissaq kissaatigigatsigu,” oqarpoq.
