“Aalassannartoq”, “naakkittaanneq”,”ajorluinnarpoq”. Nunatsinni arnat tuusintilikkaat 1960-ikkunni ’70-ikkunnilu spiralilersugaasimanerat DR-imiit 2022-mi saqqummiunneqarmat, oqaatsit taamaattut kalaallit politikeriisa innuttaasuisalu akornanni tusarsaapput.

DR-i naapertorlugu, danskit oqartussaasuisa kalaallit innuttaasuisa amerliartornerat annikillisarniarlugu iliuuseqarniarneranni tamanna pisimavoq. 1966-imiit ukiut tallimat ingerlanerini spiralit 4.500-t ikkunneqarput. Tassa taamanikkut nunatsinni niviarsiaqqat arnallu 9000-usut affai.

Akuersinertaqanngitsumik spiralilersuinerit annernartut kingunerluuteqarnartullu arnarpassuarniit oqaluttuarineqarput. Niviarsiaqqat ilaat aqqaneq-marlunnik ukiukitsigisut spiralilersorneqarsimapput.

Tamanna danskit ministeriunerata Mette Frederiksenip Danmark sinnerlugu maanna utoqqatsissutigerusuppaa. Tamanna ministeriunermiit naalakkersuisullu siulittaasuanniit, Jens-Frederik Nielsenimiit (D) tusagassiuutinut nalunaarutaanni ataatsimoorussami takuneqarsinnaavoq. 

- Spiralilersuinermik suliaq Kalaallit Nunaanni kalaalerpassuarnut ilaqutariippassuarnullu kamassaataallunilu aliasulersitsisartoq nalunngilarput. Tamannalu Danmarkip naalagaaffeqatigiinnerullu nalinginnaasumik paasineqartarneranut soorunami sunniuteqarpoq, Mette Frederiksen oqarpoq nangillunilu:

-Pereersimasut allanngortissinnaanngilavut. Kisianni akisussaaffik uagut tigorusupparput.

Taamaattumik Danmarki sinnerlugu ima oqarusuppunga: Utoqqatserpunga.

Tamanna ilutigalugu Mette Frederiksen inuit allat danskit naalagaaffianniit immikkoortinneqartutut misigisimasut aamma utoqqatserfigai.  

- Nalunngilarput aaqqissuussaasumik kalaallinut immikkoortitsilluni pissusilersortarnerit allat nuanniitsut aamma pisartut. Kalaaliunertik piinnavillugu allatut pineqartartut. Danmark sinnerlugu utoqqatserpunga, aammali sumiginnakkat allat Danmarkip akisussaaffigisai utoqqatserfigaakka: kalaallit aaqqissuussaasumik inunnit allanit allaanerusutut aamma kunngeqarfimmi innuttaasunut allanut sanilliullutik suunnginnerusutut pineqartartut utoqqatserfigivakka, Mette Frederiksen oqarpoq.

Inatsisitigut ataataqanngitsut aamma nunatsinnit Danmarkimut nalorninartumik tunngavilimmik qitornavissiartaarineqartut danskit naalagaaffiannit taarsiiffigitinnissamik piumasaqarput.

Suliat nutaajunerusut pillugit utoqqatsertut

Naalakkersuisut siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen (D) aamma nunarput sinnerlugu utoqqatserpoq. 1992-imi peqqinnissaqarfiup nunatsinnit akisussaaffigilerneqarnerata kingorna arnat piumassuserinngisaminnik naartunaversaaserneqarsimasut utoqqatserfigai.

Nakorsaaneqarfiup 1992-ip kingorna arnat 15-it piumassuserinngisaminnik naartunaveersaatilerneqarsimasut ilisimavai.

- Naalakkersuisut sinnerlugit peqqinnissaqarfitta uatsinnit akisussaaffigineqalernerata kingorna arnat arlallit ajoquserneqarsimanerinut kanngutsaattuliorfigineqarsimanerinullu utoqqatserusuppunga. Ilissinnut eqqugaasunut kingunipilutitsisimasunullu utoqqatserpunga - ilissi nammineq piumasarinagu aqussinnaanagulu pineqarsimanersi pillugu utoqqatserpunga, tusagassiuutinut nalunaarummi Jens-Frederik Nielsen oqarpoq.

Piumassuserinngisamik naartunaveersaatilerneqarsimasut ilagaat Emma Kuko. 2019-imi nakorsanit misissorneqarnermini spiraleqarluni paasivaa, spiralilerneqarsimaninilu ilisimasimanngilaa. Ukiut qulingiluat tamatuma siorna naartuersinnermut atatillugu spiralilerneqarsimassangavoq.

- Soorunami ulloq taanna ajorluinnarpoq qiajunnaarnerlu ajulerpunga. Maanna spiralerteqqinngisaannassallunga nalunngilara, Emma Kuko ulloq spiraleqarnerminik paasinniffini pillugu KNR-imit apersorneqarnermini oqarpoq.

Arnat eqqugaasut taarsiiffigineqarnissaat

Arnat 143-t spiralilersuisimanermik suliaq pillugu danskit naalagaaffiat eqqartuussivimmut suliassanngortissimavaat. Tamanna KNR-ip marsimi 2024-mi oqaluttuaraa. Inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsinerit pillugit 43 millionit koruuningajannik taarsiiffigineqarnissaq arnat piumasaraat.

Maanna suliap eqqartuussivimmi suliassanngortinneqarnissaa utaqqineqarpoq.

Arnat eqqugaasut naalakkersuisunit tapersersorneqartut, Jens-Frederik Nielsenip tusagassiuutinut nalunaarummi erseqqissarpaa. Arnattaaq 1992-ip kingorna piumassuserinngisaminnik naartunaveersaatilerneqarsimasut taarsiiffigineqarnissartik qilanaarisinnaavaat.

- Naalakkersuisut akisussaaffipput nassuerutigaarput. Taamaattumik arnat eqqugaasut taarsiiffigitinnissaat pillugu aalajangertoqareerpoq. Sulineq januarimiilli aallartippoq aamma arnat eqqorneqartut qanoq taarsiiffigineqarnissaannik qanittukkut nalunaaruteqartoqassaaq, naalakkersuisut siulittaasuat oqarpoq.

Spiralilersuisimaneq pillugu qulaajaaneq septembarip aallaqqaataani naammassereerpat danskit kalaallillu naalakkersuisuisa nunatsinni utoqqatsernertik peqatigiillutik malunnartikkusuppaat.