Arnat 143-t danskit naalagaaffiannik eqqartuussivilersuussisut politikkikkut taperserneqartut

Siumut, IA Atassullu arnat spiralilersorneqarsimasut danskit naalagaaffiannik eqqartuussivilersuussinissaannut millioninillu taarsiiffigineqarnissamik piumasaqarnissaannut tapersiipput.

Allattoq Nicole Sander Bertelsen, Jaaku Lyberth, Aviâja Kilime

marsip 05-at 2024 07:42

Nutserisoq Connie Fontain

Arnat 143-t spiralilersuisoqarsimanerani eqqartuussivilersuussiniartut Inatsisartunut qinikkanit arlalinnik taperserneqarput.

Qinikkat tunngavilersuutaat assigiimmik nipeqarpoq.

- Danskit naalagaaffiat arnanik sumiginnaavoq. Ilungersunarluinnarpoq, Aqqalu Jerimiassen Atassummeersoq oqarpoq.

Doris Jensenip Siumumeersup spiralilersuineq ’akuersaarneqarsinnaannginnerarpaa’, arnallu katillugu 43 millioningajannik taarsiiffigineqarnissamik piumasaqarnerat paasisinnaavaa, IA-mit Mariane Paviasen aamma taama isumaqarpoq.

- Tamakkiisumik tunuliaqutserparput, aamma alloriaataat paasisinnaaqaarput, qanoq pisoqarsimanera piffissami sivitsortumi ilisimaneqareermat. Pisimasoq quarsaarnartuuvoq ilisimaneqalereerlunilu. Taamaammat suliap piaartumik naammassinissaa ingerlanneqarnissaa kissaatigisorujussuuarput, IA-mit qinigaq oqarpoq.

Akuersaarneqarsinnaanngitsoq

Arnat 143-t Danmark eqqartuussivilersuuppaat, taakkumi pisinnaatitaaffitik unioqqutinneqarsimasut isumaqarput.

Arnat akuersissuteqaratik spiralilerneqarsimanerminnut tamarmik immikkut 300.000 koruuninik taarsiiffigineqarnissartik piumasaraat. Taamaalluni taarsiiffigineqarnissamut piumasaqaat katillugu 43 millionit koruuningajaavoq.

Spiralilersuisimaneq suua?

DR-imit tusarnaagassiap ”Spiralkampagnen”-ip niviarsiaqqat arnallu tusindilikkaat danskit oqartussaasuisa kalaallit inuiaqatigiit amerliartornerannut killiliiniarlutik 1966-imit 1975-imut spiralilersorneqarsimanerat saqqummiuppaa.
DR-ip paasisaa naapertorlugu 1966-imit 1970-imut 4500-t spiralilerneqarput.
Piffissami tassani nunatsinni arnat meerartaarsinnaasut 9000-iupput.
Arnat arlallit spiralilerneqarnertik pinngitsaaliinertut naapertuilluanngitsuliornertullu misigisimallugu oqaluttuaraat.
Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa piffissami 1960-imit 1992-imut nunatta peqqinnissamik oqartussaaffimmik tigusinissaata tungaanut spiralilersuisoqarneranik qulaajaasoqarnissaa septembarimi 2022-mi isumaqatigiissutigaat. Qulaajaanermi kalaallinut 1960-imit 1991-imut naartunaveersaartitsinermut atatillugu iliuuseqartarsimasut qulaajarneqassapput, spiralilersuisimaneq ilanngullugu. Nunatta peqqinnissamut oqartussaaffik 1992-imi tiguaa.
Qulaajaaneq maaji 2025-mi piariissangatinneqarpoq.
Arnat spiralilersorneqarsimasut 67-it eqqartuussissuserisumut Ehmer Pramming Advokaterimeersumut Mads Prammingimut saaffiginnipput. Taakku danskit naalagaaffianiit utoqqatserfigineqarnissamik taarsiiffigineqarnissaminnillu kissaateqarput.
Arnat taarsiivigineqarnissamik piumasaqartut amerlipput. 2024-mi marsimi arnat 143-it tamarmik immikkut 300.000 koruuninik taarseeqqusipput.
Mads Prammingip oqarnera naapertorlugu spiralilersuisoqarsimaneranik qulaajaaneq maanna ingerlasoq naammassippat naalagaaffik taarseeqqusiissut pillugu aatsaat isummerniarpoq. Taamaammallu danskit naalagaaffiat arnanit pineqartunit eqqartuussivimmut tunniunneqarpoq.

Allisiguk

Arnat ataasinngornermi eqqartuussivilersuuteqalerput, tamatumalu ilutigisaanik pisimasoq tamarmi aamma qulaajaaffigineqalerluni. Qulaajaanermi 1960-ikkunni 70-ikkunnilu niviarsiaqqat arnallu danskit nakorsaannit spiralilersorneqarneranni susoqavissimanersoq paasiniarneqassaaq.

Aamma atuarukArnat 143-t spiralilerneqarsimanertik pillugu millionilikkaanik taarseeqqusillutik Danmark eqqartuussivilersuuppaat

Arnalli 143-t oqaaseqartartuisa, Naja Lyberthip oqarnera naapertorlugu taakku qulaajaanerup inernissaa utaqqisinnaanngilaat, taamaammat maanna eqqartuussivilersuussiniarput.

- Angajullersagut 80-it sinnerlugit ukioqarput, taamaammat utaqqiinnarsinnaajunnaarpugut. Ataqqinassuserput illiattalu ataqqinassusaat annaasimasarput inuutilluta angorusupparput. Meerartaarsinnaanerput naalakkersuisunit kikkunnilluunniit aalajangerneqassanngilaq, Naja Lyberth eqqartuussivilersuussineq pillugu KNR-imut siusinnerusukkut oqarpoq.

Qulaajaaneq utaqqineqartariaqarpa?

Aqqalu Jerimiassen (Atassut) aamma Mariane Paviasen (IA) tapersiivoq, Doris Jensenilli nipaartarnerpaat kisimik taarsiiffigineqannginnissaat pingaaruteqarsoraa. Nipangersimaannartut aamma taarsiiffigineqassapput.

- Tassa siullermik taakkua taamatut piumasaqartut paasilluarsinnaakuttoorpagut soorunalimi. Aamma ilai utoqqanngormata aammalu Najap (Lyberth aqq.) oqariartuutigisaa eqqarsatigalugu utaqqiseqqinneqarnissaq ataqqinninnerunngittoq imaluunnit pissusissamisuunngittoq, taanna paasilluakuttoorsinnaavarput, Doris Jensen oqarpoq.

- Kisianni aamma eqqarsaatigisariaqarparput. Maannakkumut paasisat kikkut qanoq aamma amerlatigisut tamarmik suli qulaajarneqarnikuunngillat. Taamaattumik nipitunerinnaat kisimik taarsiiffigineqassappata, taanna tulluartuusorinngilarput, taanna oqarpoq.

Taamaammat arnat qulaajaasoqarnissaannik utaqqissasut isumaqarpoq.

Akisussaaffimmik tigusigit

Atassulli IA-lu aperigaanni akissutaat allaaneruvoq.

- Atassutip tungaanit arnat taperserpagut. Ministeriuneq, Mette Frederiksen akisussaassuseqanngilaq. Akisussaaffimmik tigusisariaqarpoq. Naak inuup timaa aningaasanik taarserneqarsinnaanngikkaluartoq danskit naalagaaffiat uani arlaannik soorunami iliuuseqartariaqarpoq. Arnanut pineqartunut tamanna minnerpaamik iliuuserineqarsinnaavoq, Atassummit Aqqalu Jerimiassen oqarpoq.

- Qulaajaasoqassaaq, kisianni qularnanngitsoq unaavoq, niviarsiaqqat arnallu taama pineqarsimasut ilisimaneqalereersut amerlasoorujussuanngoreerput. Taamaammat qulaajaanermut utaqqiniarneq pisariaqanngitsutut uanga nammineq nalilerpara, Mariane Paviasen oqarpoq, naggasiillunilu:

- Nammineq uanga eqqarsartaatsinni, inuit pisinnaatitaaffiisa eqqartuussivissuanut tunniunneqarsinnaagaluarpoq, inuiaqatigiinnik nungusaanerummat. Taamaammat pimoorunneqarniarli.

KNR-ip Demokraatit Nalerarlu aamma oqaaseqartinniarsaraat, taakkuli saaffiginnissutitsinnik uterfiginngilaatigut.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.