Arnat 143-t spiralilerneqarsimanertik pillugu millionilikkaanik taarseeqqusillutik Danmark eqqartuussivilersuuppaat

Arnat spiralilersuisimanermik suliaq pillugu danskit naalagaaffiat eqqartuussivimmut tunniuppaat. Inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsisinermut taarseeqqusissutaat 43 millionit koruunit missaanniipput.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

marsip 04-at 2024 03:00

Nutserisoq Alice Sørensen

1960-ikkunni 1970-ikkunni akuerseqqaaratik nakorsanit danskinit spiralilerneqarsimasut arnat 143-it maanna danskit naalagaaffiat eqqartuussivimmut tunniuppaat.

Taarseeqqusillutik piumasaqarnertik oktobarimi ukioq kingulleq nassiuppaat, tamannali danskit naalakkersuisuinit qisuariarfigineqanngimmat eqqartuussivimmut tunniussipput.

Taamani arnat 67-iullutik pisinnaatitaaffimmi unioqqutinneqarsimanerat pillugu 300.000 koruuninik taarseeqqusipput. Piffissallu ingerlanerani arnat taarseeqqusisut amerlipput maannalu 143-llutik. Taamaalillunilu taarseeqqusissut katillugu maanna 43 millionit koruunit missaaniilerpoq.

Aamma atuaruk Spiralilersuisimaneq: Arnat 20 millioni koruuninik Danmarkip naalagaaffianit taarsiiffigeqqusut

Taarseeqqusinerminnut danskit naalagaaffiata qisuariarnissaa utaqqiinnarsinnaajunnaaramikku eqqartuussivilersuussipput. Arnat sinnerlugit oqaaseqartartoq Naja Lyberth taama oqarpoq.

- Danskit naalakkersuisui qangali qisuariarsimasussaagarluarput, kisianni kinguarsaapput.

- Angajullersagut 80-it sinnerlugit ukioqarput, taamaammat utaqqiinnarsinnaajunnaarpugut.

Ataqqinassuserput illiattalu ataqqinassusaat annaasimasarput inuutilluta angorusupparput. Meerartaarsinnaanerput naalakkersuisunit kikkunnilluunniit aalajangerneqassanngilaq, Naja Lyberth oqarpoq.

Taassuma akuerseqqaarani spiralilerneqarsimanini siullerpaajulluni tamanut oqaluttuaraa. 14-nik ukioqarluni Maniitsumi nakorsamit danskimit spiralilerneqarpoq.

Spiralilersuisimaneq suua?

DR-imit tusarnaagassiap ”Spiralkampagnen”-ip niviarsiaqqat arnallu tusindilikkaat danskit oqartussaasuisa kalaallit inuiaqatigiit amerliartornerannut killiliiniarlutik 1966-imit 1975-imut spiralilersorneqarsimanerat saqqummiuppaa.
DR-ip paasisaa naapertorlugu 1966-imit 1970-imut 4500-t spiralilerneqarput.
Piffissami tassani nunatsinni arnat meerartaarsinnaasut 9000-iupput.
Arnat arlallit spiralilerneqarnertik pinngitsaaliinertut naapertuilluanngitsuliornertullu misigisimallugu oqaluttuaraat.
Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa piffissami 1960-imit 1992-imut nunatta peqqinnissamik oqartussaaffimmik tigusinissaata tungaanut spiralilersuisoqarneranik qulaajaasoqarnissaa septembarimi 2022-mi isumaqatigiissutigaat. Qulaajaanermi kalaallinut 1960-imit 1991-imut naartunaveersaartitsinermut atatillugu iliuuseqartarsimasut qulaajarneqassapput, spiralilersuisimaneq ilanngullugu. Nunatta peqqinnissamut oqartussaaffik 1992-imi tiguaa.
Qulaajaaneq maaji 2025-mi piariissangatinneqarpoq.
Arnat spiralilersorneqarsimasut 67-it eqqartuussissuserisumut Ehmer Pramming Advokaterimeersumut Mads Prammingimut saaffiginnipput. Taakku danskit naalagaaffianiit utoqqatserfigineqarnissamik taarsiiffigineqarnissaminnillu kissaateqarput.
Arnat taarsiivigineqarnissamik piumasaqartut amerlipput. 2024-mi marsimi arnat 143-it tamarmik immikkut 300.000 koruuninik taarseeqqusipput.
Mads Prammingip oqarnera naapertorlugu spiralilersuisoqarsimaneranik qulaajaaneq maanna ingerlasoq naammassippat naalagaaffik taarseeqqusiissut pillugu aatsaat isummerniarpoq. Taamaammallu danskit naalagaaffiat arnanit pineqartunit eqqartuussivimmut tunniunneqarpoq.

Allisiguk

Spiralillu arnanik timikkut tarnikkullu anniartitsipput.

Inuit pisinnaatitaaffii ersarilluinnartumik unioqqutinneqarsimasut, arnat eqqartuussisuserisuat Mads Pramming, Ehmer Pramming Advokatineersoq naliliivoq.

- Suliaq naalagaaffimmit ilungersunartutut isgineqanngilaq, taarseeqqusissullu isummerfigineqarani. Taamaammat periarfissatuanngortoq atorlugu eqqartuussivilersuussivugut, Mads Pramming KNR-imut oqarpoq

Uppernarsaatit ersarissut

Kalaallit amerliartupilooqqunagit danskit oqartussaasuisa pilersaarusiamik 1960-ikkunni 70-ikkunnilu kalaallit arnartaanik spiralilersuinerat suliami pineqarpoq. Arnat ilaat taamani 13-iinnarnik ukioqarput sulilu atoqateqarsimanatik.

Pisorlu "Spiralkampagnen"-mi DR-imit 2022-mi podcastinngorlugu oqaluttuarineqarpoq.
Arnallu arlallit spiralilerneqarnermi inuunerminni timikkut tarnikkullu artorsaatitik pillugit kingorna saqqummerlutik oqaluttuarput.

Danskit naalagaaffiata aalajangersimasumik eqqartuussisuserisorisartagaat Kammeradvokaten oqaloqatigineqartarsimasoq, Mads Pramming oqarpoq. Spiralilersuisimanermulli qulaajaaneq naammassitinnagu naalagaaffik taarseeqqusinermut akissuteqarusunngilaq.

Spiralilersuisimanermik qulaajaaneq maajimi 2023-mi naalakkersuisunit danskillu naalakkersuisuinit aallartinneqarpoq.

Inuttut pisinnaatitaaffiit unioqqutinneqartut

Inuttut pisinnaatitaaffiit Danmarkip Naalagaaffiata unioqqutissimasai pingasuusut, inatsisilerituup Mads Pramming oqaatigai. Ukuusullu nassuaalluni:

Immikkoortoq 3: Naaliutitsineq inerteqqutaavoq
Immikkoortumi oqaatigineqarpoq, kinaluunniit inuk naalliutsinneqassanngitsoq aamma nikanarsarneqarneqassanngitsoq - pineqaatissinneqarnermini pillagaanerminiluunniit. Danmarkip naalagaaffia arnanut eqqugaasunut naalliutsitsivoq, nakorsat arnat allaat suli meeraasut akuersiteqqaarnagit spiralilersimammatigit.
Immikkoortoq 8: Kikkulluunniit akornusersorneqaratik inuunissamut ilaqutaqarnissaminnullu pisinnaatitaaffeqarput
Danmarkip naalagaaffia arnanut eqqusaasunut naartunaveersaasiisimavoq taamaalillutik piffissami aalajangersimasumi meerartaarsinnaajunnaartitaallutik.
Immikkoortoq 14: Immikkoortitsineq inerteqqutaavoq
Spiralilersuisoqalermat kalaallit arnartaat niviarsiarartaallu eqqorneqarput. Niviarsiaqqat arnallu taamaasillutik nunap inuiunertik pillugu spiralilersorneqarput. Naalagaaffeqatigiinnerup iluani allanik taama pisoqarnikuunngilaq imaluunniit assersuutigalugu danskit niviarsiarartaat arnartaallu ilisimateqqaarnaagit spiralilersugaasimatik.

Allisiguk

Spiralilersuisoqarsimaneranilu pisut qanoq ingerlasimanerata misissornissaa qulaajaanermi siunertaavoq. Inuit pisinnaatitaaffii unioqqutinneqarsimanersut qulaajaanermi aalajangerneqassanngilaq. Qulaajaanerullu naammassinissaata utaqqinissaa eqqartuussisuserisup isumassaqartinngilaa.

- Danskit naalakkersuisuisa aalajangerusunnginnerat kinguarsaasoqarnerani misigaara. Pisulli tammarnavianngillat, pingaartumik maanna eqqartuussivilersuussinitsinni. Taamaammat akiliisoqarnissaannik akiliiumasoqannginneranilluunniit ersarissumik akissutisinissara qilanaaraara, taanna oqarpoq

Mads Pramming spiralilersiusimanermik qulaajaaneq 2025-mi naammassisussatut ilimagineqarpoq. Eqqartuussivilersuussinerlu utaqqinarsinnaasarmat, suliap eqqartuussivimmi suliarineqalernissaa utaqqinarsinnaavoq. Qulaajaanerup naammassinissaa utaqqeriarlugu kingorna isumaqatigiissuteqarnissaq suliap naammassinissaanut sukkanerussanngila?

- Naagga sukkanerunavianngilaq, akerialinnilli pisoqassaaq. Spiralilersuisoqarsimanera ilisimareerparput. Qulaajaanerlu 2025-p tungaanut imaluunniit sivisunerusumik utaqqissagutsigu maanna inissisimaffitsinniiginnassaagut. Uppernarsaatissaqarpugut, taava sooq suliap taama sivisutigisumik ingerlareernerani utaqqeqqissaagut.

Pakatsivugut

Qulaajaanerup maanna ingerlasup arnanut iluaqutaanissaa Naja Lyberthip aamma qularaa.
Arnallu ataqqinassusertik pigileqqinniarunikku eqqartuussivilersuussineq kisimi periarfissaasoq taanna isumaqarpoq.

- Taamaalilluta arnaqatikkalu naligiinneq misigissavarput tarnivullu innarlerneqarsimasut eqqississapput. Ataatsimoorluta ingerlavugut, pisullu ingerlanera uatsinnut katsorsaataavoq, taanna oqarpoq.

Ministeriuneq Mette Frederiksen ukioq kingulleq juunimi nunatsinnut tikeraarmat saammaateqatigiittoqarnissaa ilimagineraluartoq arnat spiralilersorneqarsimasut Nuummi akerliussutsimik takutitsipput.

Kingornalu ministeriuneq ima oqaaseqarpoq:

- Ullumi nilliaatigisasi, tassa siuaasassaqannginneq kinguaarisinnaasassaarussimanerlu. Annernarnerusinnanngillat. Artorsaatigigisi sunnerneqaatigeqigisilu arajutsisimanngilara. Uangattaaq sunnerneqaatigeqaakka. Taamaammat qutsavigaassi, neriorsorpassilu puigornavianngikkissi, Mette Frederiksen oqarpoq.

Naja Lyberthili maanna pakatsivoq.

- Ministeriunerup maannamut qisuariarsimannginnera utoqqatsissutinnguamilluunniit taasinnaasatsinnik oqaaseqarsimannginnera pakatsissutigeqaarput. Nipaannersuaq kisimi, taarseeqqusissutitsinnulluunniit qanoq qisuariarnersut ilisimanngilarput. Tassalu eqqartuussivilersuussinitsinnut peqqutaasut ilaat, qisuariartoqarniassammat taamaaliorpugut.

Suliallu pingaaruteqassusaa pillugu apeqqut inuit pisinnaatitaaffiinik ilisimatusarfiup Danmarkimiittup eqqartuussisuserisuannut Marya Aktharimut ingerlateqqikkaanni, oqaluttuarisaanermi pingaarutilittut annertuutullu isiigisariaqartutut nalilerneqarpoq.

Arnat spiralilerneqartut taamani meeraasimanerat taassuma immikkut isiginiarpaa.

- Inuit pisinaatitaaffiinik unioqqutitsineq oqaluttuarisaanermi aatsaat taama annertutigisoq pineqarpoq. Spiralilersorneqarsimasut qanoq amerlatigisinnaaneri unioqqutitsinerillu qanoq aaqqissuuteqqissaarneqarsimaneri tassani pineqarput. Kisianni aamma arnat ilaat inuusoqaat pisullu nalaani meeraallutik. Taamaammat pineqartut sanngiillutillu ulorianartorsiortinneqarput, Marya Akthar oqarpoq.

Suliaq alianartoq

Arnat spiralilersorneqarsimasut taarseeqqusinerat eqqartuussivilersuussinerallu pillugu danskit nunamut namminermut peqqinnissaqarfimmullu ministeriat Sophie Løhde (V) KNR-imit apersorniaraluarparput iluatsinngilarli.

Sophie Løhdeli allakkatsigut ima akissuteqarpoq:

- Suliaq sutigut tamatigut alianartoq iternga tikillugu misissuiffigineqassaaq, taamaammallu qulaajaaneq arlaanaannut attuumassuteqanngitsunit misissuiffiusoq aallartinneqarpoq, Sophie Løhde KNR-imut akissuteqarluni taama allappoq.

Eqqartuussivimmut aggeqqusissutip tigunissaa atuarnissaalu qilanaarigitsik danskit nunamut namminermut peqqinnissaqarfimmullu ministereqarfiata ilanngullugu oqaatigaa.

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.