Spiralilersuisimaneq: Arnat 20 millioni koruuninik Danmarkip naalagaaffianit taarsiiffigeqqusut

Arnat 67-it inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsilluni eqqunngitsumik pineqarsimasut Danmarkip naalagaaffianit katillugit 20 millioni koruuninik taarsiiffigeqquupput. Suliallu amerleriaannaasut, inatsisileritooq Mads Pramming oqarpoq.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

oktobarip 01-at 2023 20:00

Nutserisoq Najâraq Egede

Danmarkip naalagaaffiata qanga pisunut akisussaasuunini kingumut qiviaqqittariaqalerpaa.

Arnat 67-it inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsilluni eqqunngitsumik pineqarsimasut Danmarkip naalagaaffianit katillugit 20,1 millioni koruuninik taarsiiffigeqqupput.

Taarsiiffigitinnissamik piumasaqaaq Startsministeriamut ataasinngornermi Danmarkip nalunaaqutaa malillugu ullaakkut qulingiluanut nassiunneqasssaq. Taama arnat inatsisilerituutut sulisitaat Mads Pramming KNR-imut oqarpoq.

- Suliaq ilungersunartorujussuuvoq, uanimi kalaallit inuiaat akuersiteqqaarnagit Danmarkip naalagaaffianit naartunaveersitaanerat pineqarpoq, Mads Pramming nassuiaavoq.

Spiralilersuisimaneq suua?

DR-imit tusarnaagassiap ”Spiralkampagnen”-ip niviarsiaqqat arnallu tusindilikkaat danskit oqartussaasuisa kalaallit inuiaqatigiit amerliartornerannut killiliiniarlutik 1966-imit 1975-imut spiralilersorneqarsimanerat saqqummiuppaa.
DR naapertorlugu 1966-imit 1970-imut 4500-t spiralilerneqarput.
Piffissami tassani nunatsinni arnat meerartaarsinnaasut 9000-iupput.
Arnat arlallit spiralilerneqarnertik pinngitsaaliinertut naapertuilluanngitsuliornertullu misigisimallugu oqaluttuaraat.
Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa piffissami 1960-imit 1992-imut nunatta peqqinnissamik oqartussaaffimmik tigusinissaanut tungaanut spiralilersuisoqarneranik qulaajaasoqarnissaa septembarimi 2022-mi isumaqatigiissutigaat. Qulaajaanermi kalaallinut 1960-imit 1991-imut naartunaveersaartitsinermut atatillugu iliuuseqartarsimasut qulaajarneqassapput, spiralilersuisimaneq ilanngullugu. Nunatta peqqinnissamut oqartussaaffik 1992-imi tiguaa.
Qulaajaaneq maaji 2025-mi piariissangatinneqarpoq.
Arnat spiralilersorneqarsimasut 67-it eqqartuussissuserisumut Ehmer Pramming Advokaterimeersumut Mads Prammingimut saaffiginnipput. Taakku danskit naalagaaffianiit utoqqatserfigineqarnissamik taarsiiffigineqarnissaminnillu kissaateqarput.

Allisiguk

Naartunaveersaatinik spiralinik niviarsiaqqanut arnanullu ikkussuisimaneq uani pineqartoq, DR-ip siorna aallakaatitassiarisaatigut tusarneqaqqaarpoq. DR-ip saqqummiussaa naapertorlugu spiralilersuisoqarnera kalaallit innuttaasut nunarsuarmi piffissami tassani amerliartornerpaat ilaattut amerliartorpallaarunnaarsinnissaannik siunertaqarpoq.Taamaammat arnanut naartusinnaajunnaarsitsineq pineqartoq, Mads Pramming isumaqarpoq.

Kalaallit Nunaata inuisa amerliartorpallaarnerat unikaallatsinniarlugu Danmarkimi oqartussat spiralilersuisimapput.

DR-imit paasisat naapertorlugit 1966-imiit 1975-imut spiralit 4.500-t ikkussuunneqarsimapput. Taamaasillutik kalaallit niviarsiarartaasa arnartaasalu taamanikkut 9.000-iusut affaat spiralilerneqarput. Niviarsiaqqat ilaat 13-innarnik ukioqarsimapput.

Spiralit taamanikkornisat, ullumikkut atorneqartartunit anginerujussuupput, arnarnullu inersimasunut meerartaareersimasunut naatsorsuussaallutik. Arnat taamani spiralilersissimasut ilaat oqaluttuarput, spiralilertinneq, akuersiteqqaarnatik pisoq, imminnut assut kingunerlutsitsillunilu assut annernarsimasoq.

Pisimasut taakku, Inuit pisinnaatitaaffii pillugit inatsimmi immikkoortunik 3, 8 aamma 14-mik, unioqqutitsinerupput.

- Kalaallit amerlivallaarpata aningaasartuutimik amerlanerulernissaat Danmarkip killilersimaarusussimavaa. Innuttaasunik allaat nunap inoqqaavinik naartusinnaajunnaarsitsineq inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsineruvoq sakkortulluinnartoq. Inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsinerpassuupput sakkortulluinnartuusut, Mads Pramming oqarpoq.

Piumasaqaat ataatsimoorussaq

Inuit pisinnaatitaaffii pillugit eqqartuussivissuup siornatigut suliarisarsimasaasa qimerloornerisigut taarsiissutaasussat amerlassusilerneqartut, Mads Prammingip aamma oqaatigaa. Arnat spiralilersorneqarsimasut kingunerluutaat assigiinngitsuummata piumasaqaatip qassi koruuniunissaa aalajangeruminaassimavoq. Naggataagulli inuup ataatsip 300.000 koruuninik pissarsinissaanik piumasaqarniarlutik aalajangersimapput.

Arnat arlallit naartusinnaajunnaavissimanertik spiralilerneqarsimanermik pissuteqarnerarpaat.

- Kingunerluutitik assigiinngikkaluartut, ataatsimoornissartik aalajangiusimavaat, akuersiteqqaarnatillu spiralilertissimanertik inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutinerummat, taakku unnerluussutitut atornissaat toqqarpaat, Mads Pramming oqarpoq.

Inuttut pisinnaatitaaffiit unioqqutinneqartut

Inuttut pisinnaatitaaffiit Danmarkip Naalagaaffiata unioqqutissimasai pingasuusut, inatsisilerituup Mads Pramming oqaatigai. Ukuusullu nassuaalluni:

Immikkoortoq 3: Naaliutitsineq inerteqqutaavoq
Immikkoortumi oqaatigineqarpoq, kinaluunniit inuk naalliutsinneqassanngitsoq aamma nikanarsarneqarneqassanngitsoq - pineqaatissinneqarnermini pillagaanerminiluunniit. Danmarkip naalagaaffia arnanut eqqugaasunut naalliutsitsivoq, nakorsat arnat allaat suli meeraasut akuersiteqqaarnagit spiralilersimammatigit.
Immikkoortoq 8: Kikkulluunniit akornusersorneqaratik inuunissamut ilaqutaqarnissaminnullu pisinnaatitaaffeqarput
Danmarkip naalagaaffia arnanut eqqusaasunut naartunaveersaasiisimavoq taamaalillutik piffissami aalajangersimasumi meerartaarsinnaajunnaartitaallutik.
Immikkoortoq 14: Immikkoortitsineq inerteqqutaavoq
Spiralilersuisoqalermat kalaallit arnartaat niviarsiarartaallu eqqorneqarput. Niviarsiaqqat arnallu taamaasillutik nunap inuiunertik pillugu spiralilersorneqarput. Naalagaaffeqatigiinnerup iluani allanik taama pisoqarnikuunngilaq imaluunniit assersuutigalugu danskit niviarsiarartaat arnartaallu ilisimateqqaarnaagit spiralilersugaasimatik.

Allisiguk

Ataatsimoortillugit taarsiissutissatut piumasarineqartut anginerujussuanngorsinnaanerat ilimagineqarpoq. Arnat taarsiiffigitinnissamik piumasaqarniartut inatsisilerituumut suliassanngortitsereersut arlaqartut, Mads Pramming ilisimatitsivoq. Suliat qanoq aalajangiiffigineqarnerat naapertorlugu taarsiiffigineqartussanut taakku ilanngunneqartarumaarput.

Arnat eqqugaasut oqaaseqartartuat, Naja Lyberth, ilisimatitsivoq, arnat 140-t taarsiiffigitikkusullutik maannamut nalunaarsimasut.

Misigisat naalliutsitsinertut ittut

Arnat ataatsimoorlutik taarsiiffigitinnissamik suliniuteqalernerat ajuugaanerusoq annertooq, Naja Lyberth, akuersitinneqaqqaarani spiralilersissimasuni siulliullui nipituumik oqaaseqaqqaartuusoq oqarpoq.

Naja Lyberth spiralilersikkami 14-iinnarnik ukioqarpoq, taamani danskip nunap immikkoortuani nakorsap Maniitsumi peroriartorfigisamini atuaqatimini niviarsiaqqallu napparsimmavimmut spiralilerneqariartornissaminnik ilisimatikkaatik oqaluttuaraa.

- Inuuninni misigisama ajornersaraat, ukiorpassuarni allanut isertuussimmasara. Pisup inuunera sorpassuartigut sunnernikooqaa – timikkut anniartarnerit aamma aliasorujussuarnerit aqqusaartakkakka eqqarsaatigalugit, Naja Lyberth oqarpoq.

Aamma atuaruk Naja spiralilerneqarsimanerminik oqaluttuaqqaartuuvoq: Utaqqeqqinnianngilagut

Pisunik qulaajaasussatut misissuisitat spiralilersuinermi pisimasunik maajimili misissuilerput. Qulaajaaneq 2025-mi naammassissangatinneqarpoq, Naja Lyberthilli oqarnera naapertorlugu, inuit pineqartut qulaajaanerup naammassinissaanut utaqqisinnaanngillat.

Arnat spiralilersukkat utoqqaanersaat ullumikkut 80-it missaanik ukioqarput. Taamaammat maannangaaq iliuuseqarnissaq piffissanngorpoq.

- Taarsiiffigineqarnissamut piumasaqaaterput – naalliuuteqarnitsinnut tunngatillugu – taartisiaassaaq. Timikkut tarnikkullu kingunerluuteqarpugut. Ilattami amerlasuut ikkussiffigitinneq naalliutsitsinertut misigaat, oqaluttuarpoq.

Taarsiiffigitinnissamik piumasaqaatertik itigartissagaluarpassuk, danskit naalagaaffiata sinniisuisa naapinnissaannut Naja Lyberth arnaqatinilu eqqartuusiimmi piareersimajumaarlutik oqaatigaa.

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.