Spiralilersuisoqarsimaneq pillugu nakerisarsiunngitsumik qulaajaanerup ullualuit sioqqullugu naammassinngilaarnerani, qallunaat ministeriunerat Mette Frederiksen suliami arnanut eqqugaasunut utoqqatsernialerpoq.

- Pinikut allanngortissinnaanngilagut. Akisussaafimmilli tigusisinnaavugut. Taamaammat Danmarki sinnerlugu oqarusuppunga: utoqqatserpunga, taamak ullaap tungaa tusagassiutinut nalunaarummi allaqqavoq.

Suliami qanoq kalaallit niviarsiaqqat arnallu tusintilikkaat 1960-ikkunni 70-ikkunnilu spiralilersorneqarsimaeri pineqarput. DR-i naapertorlugu, danskit oqartussaasuisa kalaallit innuttaasuisa amerliartornerat annikillisarniarlugu iliuuseqarniarneranni tamanna pisimavoq.  

Akuersinertaqanngitsumik spiralilersuinerit annernartut kingunerluuteqarnartullu arnarpassuarniit oqaluttuarineqarput.

Utoqqatsertoqarsinnaanissaanut qulaajaaneq aallartereernikuusoq utaqqimaaqqaarniarlugu siornatigut Mette Frederiksen oqarnikuugaluarpoq. Taamaakkaluartoq qulaajaaneq septembarip aallaqqaataani tunniunneqartussaq sioqqullugu utoqqatserpoq. Piffissaq maanna eqqoertuuvoq, ministeriuneq apersorneqarnermini oqarpoq.

- Arnanut spiralilersuisimanermut eqqugaasunut Danmarki sinnerlugu utoqqatserusuppunga. nakerisarsiunngitsumik qulaajaaneq aallartinnikuuvoq, Naalakersuisullu siulittaasuat peqatigalugu tamanna oqaloqatigiissutigaarput. Taamak iliuuseqartoqarnikuuneranut utoqqatsertoqarnissaa maanna piffissaq eqqortuusoq isumaqarpunga, taanna oqarpoq.

Ministeriuneq Mette Frederiksen, utoqqatserneq una piviusunngortinneqarnissaa qanoq kinguneqassava?

- Neriuppunga utoqqatserneq naminermi isumaqarumaartoq, pissutigalugu arnat nammakkerneqarsimasuninngaanniit, uagut Danmarkimi nunatut naalagaaffittullu tamatuma kukkusuneranik akisussaaffimmik tigusinissarput akuerisariaqaratsigu.

- Aamma tamatuma qanoq malitseqartinneqarnissaanut pillugu Naalakersuisullu oqallinnissatsinnut aallartinnissarput isumaqatigiissutigereerparput. Tamanna aamma aningaasatigut  taarsiivigineqarnermut tunngasinnaavoq, taanna oqarpoq.

Spiralilersuisoqarsimanerata mamalitsigisaanik, arnat arlallit aamma piffissami kingusinnerusukkut piumassuserinngisaminnik naartunaveersaasersorneqarsimanerat aamma saqqummerpoq. Suliaq KNR-imit aamma saqqummiunneqartoq.

Tusagassiutinut nalunaarummi tassani aamma Naalakkersuisut siulittaasuata Jens-Frederik Nielsenip (D), 1992-imi peqqinnissaqarfiup nunatsinnit akisussaaffigilerneqarnerata kingorna arnat piumassuserinngisaminnik naartunaversaaserneqarsimasut utoqqatserfigigai allaqqavoq. Tamatumunnga ilanngullugu arnat eqqugaasut taarsiivigineqarnissaat erseqqissaatigaa.

- Naalakkersuisut sinnerlugit peqqinnissaqarfitta uatsinnit akisussaaffigineqalernerata kingorna arnat arlallit ajoquserneqarsimanerinut kanngutsaattuliorfigineqarsimanerinullu utoqqatserusuppunga. Ilissinnut eqqugaasunut kingunipilutitsisimasunullu utoqqatserpunga - ilissi nammineq piumasarinagu aqussinnaanagulu pineqarsimanersi pillugu utoqqatserpunga, Jens-Frederik Nielsen oqarpoq. 

Ikeq pilersinneqarsimasoq

Taarsiiffigitinnissamullu apeqqut arnat spiralilersorneqarsimasut ilaat qisuarfigisimavaat.

Arnat sprialilersorneqarsimasut 143-t naalagaaffik eqqartuussivilersuukkaat KNR-ip siorna oqaluttuaraa. Inuttut pisinnaatitaaffinnik unioqqutitsisoqarsimanerarlugu arnat 43 millionit koruuningajannik taarsiiffigineqarnissartik piumasaraat.

Mette Frederiksen, Danmarkimi naalagaaffiup arnat taarsiivigisariaqarpai?

-        Eqqartuussivitsigut suliat (suli) ingerlasut ataqqivakka, taakkualu akuliuffiginianngilakka.

-        Kukkunerit ilungersunartut pisimapput, arnallu aqqusaarsimasaat assut attortissutigaakka, arnammi naapertuilluanngitsuliorfigineqarsimaput. Utoqqatserfigineqarnissaallu inissaminiippoq, naalakkersuisullu peqatigalugit Kalaallit Nunaata Danmarkillu Naalagaaffeqatigiittut qanoq isillutik ingerlariaqqissinnaanerannut maanna piffissanngorpoq, Mette Frederiksen oqarpoq.

Naja Lyberth 1960-ikkunni piumassuserinngisamik spiraliligaasimasuni siullersaalluni oqaaseqartuuvoq. Uani Nuummi juunimi 2023-mi akerliussutsimik takutitsisuni oqaaseqarpoq. Akerliussutsimik takutitsineq Qallunaat ministeriunerat Mette Frederiksenip nunatsinnut tikeraarneranut atatillugu pivoq. Foto © : Liv Almer/KNR Assi © : Liv Almer/KNR

Kalaallit Nunaat Danmarkilu saammaateqatigiissappata utoqqatsertoqartariaqartoq Jens-Frederik Nielsenip siusinnerusukkut oqaatiginikuuaa.

- Ajuusaarnarpoq utoqqatserneq aatsaat massakkut pimmat – kingusinaareerput ajorluinnarporlu tamanna Facebookimi saqqummiussamini taamak allappoq.

Mette Frederiksenillu aamma apersorneqarnermini nunat taakku marlik suleqatigiilluarnissaannut utoqqatserneq pisariaqartoq nassuerutigaa.

Ministeriunerlu tassunga atatillugu isumaqataavoq.

- Spiralilersuisoqarsimanerata ikimik pilersitsisimanera miserratissaanngilaq, tamannalu siunissami iluarsiivigineqassappat utoqqatsertoqartariaqarpoq. Ullumikkullu taamaaliorpugut. Qanorlu ingerlariaqqissanerluta politikkikkut maanna oqallisigisussanngorparput, taanna oqarpoq.

Qulaajaasoqarnissaata naammassinissaa utaqqineqartoq

Naak utoqqatserneq arnanut spiralilersorneqarsimasunut tunngagaluartoq, naalagaaffeqatigiinnermi pisimasunut allanut aamma eqqumanerulersitsivoq. ”Danmarkimmi akisussaaffigisai utoqqatserfigaakka: kalaallit aaqqissuussaasumik inunnit allanit allaanerusutut pineqarsimapput, tusagassiorfinnut nalunaarummi allassimavoq.

Kikkut ataatsimut isigalugu utoqqatserfigineqassanersut suli erserinngikkaluartoq, tamanna spiralilersuineq pillugu suliamik qulaajaanerup takutikkumaaraa Mette Frderiksen oqarpoq.

- Spirali pillugu suliap arlaannaanulluunniit attuumassuteqanngitsunit qulaajaaffigineqarnera aqqutigalugu tamanna erseqqissarneqarumaartoq isumaqarpunga, aaqqissuussaasumik assigiinngisitsinermik eqqorneqarsimasut allat aamma ersarissiumaarmat, taanna apersorneqarneqarnermini ilaatigut oqarpoq.

Inatsisitigut ataataqanngitsut Kalaallit Nunaanniilu Danmarkimi meeravissianngortinneqarsimasut ilaat naalagaaffimmit taarsiivigineqarnissartik aamma piumasaraat. Inatsisitigut ataataqanngitsut meeravssianngortinneqarsimasullu taakku utoqqatserfigineqassappat?

- Arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsunit qulaajaaneq utaqqimaarparput. Inatsisitigut ataataqanngitsut pillugit apeqqutukiorpaalunngulersuni soorunami malinnaavigaara, taannalu aamma suliaavoq ilungersunartoq. Taamaammat utoqqatserneq una kalaallinut tamanut naapertuilluanngitsuliorfigineqarlutillu aaqqissuussaasumik assigiinngisitsinermik eqqugaasimasunut aamma ingerlavoq, ministeriuneq oqarpoq.

Danskit kalaallillu naalakkersuisuisa qulaajaanerat septembarip aallaqqaataani naammassippat Kalaallit Nunaanni utoqqatsernertik peqatigiillutik malunnartikkusuppaat.