Emma Kuko Kulusummeersup ikkunneqarmat eqqaamanngisaminik spiralilerneqarsimalluni paasimmaguli ukiut tallimat qaangiussimalerput. Misigititaasorli suli timaanut sunniuteqqavoq.

- Artornaqaaq qanoq pisoqarsimanera kingumut eqqarsaatigalugu. Naluara isumakkeeriffiginngisaannassanerlugu, taanna oqarpoq.

Tasiilami 2010-mi pilatsilluni naartuersinnermini spiralilerneqarsimanissaa ilimanaateqarluinnarpoq. Taamaattumillu ukiut qulingiluat spiraleqarluni nalusimavaa.

Taamaammat spiralilersuisoqarsimanera pillugu Namminersorlutik oqartussat utoqqatsernissaat kissaatigaa. Utoqqatsertoqarnissaanilli kissaateqartuni kisimiinngilaq.

Namminersorlutik oqartussat tamanut ammasumik 1992 kingorna akuersissuteqaratik spiralilertinnikunut utoqqatsissagaluartut  Ilaqutariinnermut peqqinnissutsimullu ataatsimiititaliaani ilaasortaq Siumumeersoq Doris J. Jensen qaammatip siuliani oqaatigaa.

Ukioq taanna Danmarkip peqqinnissaqarfik akisussaaffigiunnaarlugu, nunatta akisussaaffigilerpaa.

Nunattali peqqinnissaqarfik akisussaaffigilereernerata kingorna spiralilersuineq pillugu oqaluttuani aamma akuersititseqqaaratik spiralinik ikkussuisoqarsimasoq paasinarsivoq.

Danskit oqartussaasuisa kalaallit innuttaasuisa ineriartornerat annikillisarniarlugu 1960-ikkunni 1970-ikkunnilu niviarsissanut arnanullu spiralilersuisimanerannut sammisaq tunngavoq. Spiralilersuisimanerlu tamamaani uninngilaq.

1992-ip kingorna arnat 15-it tikillugit piumassuserinngisamik naartunaveersaaserneqarsimapput. Nunatta Nakorsaaneqarfiata martsimi saqqummiussaata tamanna ersersippaa.

Nunatta Nakorsaaneqarfia aallaavigalugu nuna tamakkerlugu taama iliortoqarsimavoq. 1900-kkunni taama iliortoqarsimaneranik takussutissaqarpoq, ilaatigullu 2000-ikkunni taamaaliortoqarsimaneranik takussutissaqarpoq, allaat 2014 tikillugu akuerseqqaarani spiralilertissimasoqarneranik takussutissaqarpoq.

Inatsimmik unioqqutitsineq

Anna Jørgensen aamma Arnaq Knudsen-Frederiksen arnani akuerseqqaaratik spiralilertissimasuni akuupput, taakkulu namminersorlutik oqartussanit utoqqatsertoqarnissaa aamma kissaatigaat.

Arnaq Knudsen-Frederiksen Paamiuni 1997-imi qallunaamit nakorsamit pilatsilluni naartuersinnermi kingorna spiralia ikkunneqarsimavoq.

- Paasigakku naartunaveersaaserneqareersimanerup kingorna meerartaarsinnaajunnaarsimallunga inuuninnut ajornerpaatut misigivara. Paasigakku kingumut qiviarama, inuusunninni takorluugara, kissaatiga qulinik meeraqassallunga. Piviusunngunngillat, ataaserluunniit piviusunngornani. Paasillugu qulakkeerlugu spiralip piliarisimagaa inuttut nakkarnartorujussuuvoq, taavalu kinaassusiiagaanartorujussuuvoq.

2002-mi spiralini peertinnikuugaa Arnaq Knudsen-Frederiksen oqarpoq, nangillunilu:

- Qujanartumilli oqaloqatissannik ujartuissunneqarama, oqaloqateqartarpunga maannakkut atuuttumik. Psykiatriqarpunga ikiortorilluakkannik. Inuunera kingumut qiviarakku aatsaat taama ajortigisumik misigisimallunga. Paasigakkuli kinguaassisinnaajunnaarsinneqarsimallunga, artornarnerpaavoq taanna.

Anna Jørgensen, 1995-imi erninnginnermini spiralilertissimavoq. Nakorsamit spiralilerteqquneqarluni naalakkerneqartutut misigaa. Annap allat assiginagit spiralilertilluni nalunngilaa, kisiannili allamik toqqagassinneqarsimanani misigalugu.

Tamannalu ullumikkumut suli sunnerteqqassutigaa. Taamaattumillu Namminersorlutik Oqartussat utoqqatsertariaqartut isumaqarpoq.

- Sorpassuit eqqarsaatinni kaavinnikuupput, taamanikkut spirali ikkummassuk. Anniaatigisaqaara ulloq manna tikillugu, Anna Jørgensen, ullumikkut Danmarkimi najugalik taama oqarpoq.

Namminersorlutik oqartussat tamanut ammasumik utoqqatsernissaat pissusissamisoortoq Ilaqutariinnermut peqqinnissutsimullu ataatsimiititaliaanut ilaasortaq Demokraatineersorlu Anna Wangenheim isumaqarpoq.

- Isumaqarama inatsimmik unioqqutitsinerup kingunerisaanik arnat inuunerannik ajortorujussuarnik kinguneqartitsisunik misigisaqartissimanerat torersumik peqqissaartumillu suliarineqassappat naammassilluarlunilu pissusissamisoortoq, taamaalilluni aamma politikkikkut qullersaniik utoqqatsertoqarnissaa. Taamaalillutik inuunerminnik ingerlariaqqinnissamik periarfissaqarluarneruniassammata, Anna Wangenheim oqarpoq.

Naalakkersuisut iliuusaat naammanngilaq

1992-ip kingorna akuersissuteqaratik naartunaveersaaserneqarsimasut pillugit misissueqqissaartoqarnissaanik Naalakkersuisut aallartisaasariaqartut, Anna Wangenheim isumaqarpoq.

Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiit aamma ICC-p misissueqqissaartoqarnissaa aamma kajumissaarutiginikuuaat.

- Isumaqarpunga Naalakkersuisut taamatullu nakorsaaneqarfimmiik akissutigineqarsimasut immaqa akikippallaarujussuartoq oqariartussalluni maalaartarfiit atorneqarsinnaasut, peqqinnissaqarfiup angerlaattareernerata kingorna 1992-ip kingorna. Isumaqarpunga misissorneqaqqinnaartariaqartut malittarisassat, peqqinnissaqarfik akisussaaffigilerneraniit, iternga tikillugu malinneqarsimanersut, minnerunngitsumillu passunneqartussat pisinnaatitaaffimminnik unioqqutitsinngitsumik, naapertuilluartumik passunneqarsimanersut, Anna Wangenheim oqarpoq.

1960-ip 1991-illu akornani pisimasunik nakerisarsiunngitsumik qulaajaanissaq naalakkersuisunit danskillu naalakkersuisuinit siorna aallartisarneqarpoq. Qulaajaanerup 2025-mi naammassinissaa naatsorsuutigineqarpoq.

Arnaq Knudsen-Frederiksenip 1997-imi spiralilersinneqarsimanini pillugu peqqinnissaqarfimmut naammagittaalliorniarluni siorna aalajangerpoq. Kisiannili suli apeqquseqqavoq.

- Spiralilerneqarnissarput kiap aalajangersimaneraa paaserusuinnarpara, taanna oqarpoq.

Emma Kukop aamma tamanna paaserusuppaa.

Ukiummi quligiluat spiraleqarsimanerminit ajoquserneqarsimanissani ernumassutigaa. Naak 2010-mi naartuersinnikuugaluarluni, ullumikkut naartunissani kissaatigigaluarpaa. Kisiannili suli iluatsinngilaq.

- Paasisinnaanngilara sooq apereqqaarsimannginneraannga piumanersunga. Uffaluunniit naartunaveersaaserusunngitsunga, ullumikkut 29-nik ukiulik Emma Kuko oqarpoq.

Ullup ingerlanerani Inatsisit Atuutsinneqarnerannut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoq, Naaja H. Nathanielsen apersorlugu KNR nutaarsiasseeqqissaaq.