Namminersorlutik oqartussanut kajumissaarut: Akuersititseqqaarnani spiralilertinnikunut utoqqatsissagaluartut

Arnat attortisimaqisut politikerillu Ilaqutariinnermut peqqinnissutsimullu ataatsimiititaliaaneersut namminersorlutik oqartussat akuerseqqaaratik spiralilertinnikunut utoqqatsertariaqartut isumaqarput.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

juunip 13-at 2024 07:36

Nutserisoq Steve Pedersen Hinrup

Emma Kuko Kulusummeersup ikkunneqarmat eqqaamanngisaminik spiralilerneqarsimalluni paasimmaguli ukiut tallimat qaangiussimalerput. Misigititaasorli suli timaanut sunniuteqqavoq.

- Artornaqaaq qanoq pisoqarsimanera kingumut eqqarsaatigalugu. Naluara isumakkeeriffiginngisaannassanerlugu, taanna oqarpoq.

Tasiilami 2010-mi pilatsilluni naartuersinnermini spiralilerneqarsimanissaa ilimanaateqarluinnarpoq. Taamaattumillu ukiut qulingiluat spiraleqarluni nalusimavaa.

Taamaammat spiralilersuisoqarsimanera pillugu Namminersorlutik oqartussat utoqqatsernissaat kissaatigaa. Utoqqatsertoqarnissaanilli kissaateqartuni kisimiinngilaq.

Namminersorlutik oqartussat tamanut ammasumik 1992 kingorna akuersissuteqaratik spiralilertinnikunut utoqqatsissagaluartut Ilaqutariinnermut peqqinnissutsimullu ataatsimiititaliaani ilaasortaq Siumumeersoq Doris J. Jensen qaammatip siuliani oqaatigaa.

Aamma atuaruk Siumut: 1992-ip kingorna akisussaaffigisatsinnik spiralilerneqarsimasut aamma uagut utoqqatserfigisariaqarpavut

Ukioq taanna Danmarkip peqqinnissaqarfik akisussaaffigiunnaarlugu, nunatta akisussaaffigilerpaa.

Nunattali peqqinnissaqarfik akisussaaffigilereernerata kingorna spiralilersuineq pillugu oqaluttuani aamma akuersititseqqaaratik spiralinik ikkussuisoqarsimasoq paasinarsivoq.

Danskit oqartussaasuisa kalaallit innuttaasuisa ineriartornerat annikillisarniarlugu 1960-ikkunni 1970-ikkunnilu niviarsissanut arnanullu spiralilersuisimanerannut sammisaq tunngavoq. Spiralilersuisimanerlu tamamaani uninngilaq.

1992-ip kingorna arnat 15-it tikillugit piumassuserinngisamik naartunaveersaaserneqarsimapput. Nunatta Nakorsaaneqarfiata martsimi saqqummiussaata tamanna ersersippaa.

Nunatta Nakorsaaneqarfia aallaavigalugu nuna tamakkerlugu taama iliortoqarsimavoq. 1900-kkunni taama iliortoqarsimaneranik takussutissaqarpoq, ilaatigullu 2000-ikkunni taamaaliortoqarsimaneranik takussutissaqarpoq, allaat 2014 tikillugu akuerseqqaarani spiralilertissimasoqarneranik takussutissaqarpoq.

Inatsimmik unioqqutitsineq

Anna Jørgensen aamma Arnaq Knudsen-Frederiksen arnani akuerseqqaaratik spiralilertissimasuni akuupput, taakkulu namminersorlutik oqartussanit utoqqatsertoqarnissaa aamma kissaatigaat.

Arnaq Knudsen-Frederiksen Paamiuni 1997-imi qallunaamit nakorsamit pilatsilluni naartuersinnermi kingorna spiralia ikkunneqarsimavoq.

- Paasigakku naartunaveersaaserneqareersimanerup kingorna meerartaarsinnaajunnaarsimallunga inuuninnut ajornerpaatut misigivara. Paasigakku kingumut qiviarama, inuusunninni takorluugara, kissaatiga qulinik meeraqassallunga. Piviusunngunngillat, ataaserluunniit piviusunngornani. Paasillugu qulakkeerlugu spiralip piliarisimagaa inuttut nakkarnartorujussuuvoq, taavalu kinaassusiiagaanartorujussuuvoq.

2002-mi spiralini peertinnikuugaa Arnaq Knudsen-Frederiksen oqarpoq, nangillunilu:

- Qujanartumilli oqaloqatissannik ujartuissunneqarama, oqaloqateqartarpunga maannakkut atuuttumik. Psykiatriqarpunga ikiortorilluakkannik. Inuunera kingumut qiviarakku aatsaat taama ajortigisumik misigisimallunga. Paasigakkuli kinguaassisinnaajunnaarsinneqarsimallunga, artornarnerpaavoq taanna.

Anna Jørgensen, 1995-imi erninnginnermini spiralilertissimavoq. Nakorsamit spiralilerteqquneqarluni naalakkerneqartutut misigaa. Annap allat assiginagit spiralilertilluni nalunngilaa, kisiannili allamik toqqagassinneqarsimanani misigalugu.

Tamannalu ullumikkumut suli sunnerteqqassutigaa. Taamaattumillu Namminersorlutik Oqartussat utoqqatsertariaqartut isumaqarpoq.

- Sorpassuit eqqarsaatinni kaavinnikuupput, taamanikkut spirali ikkummassuk. Anniaatigisaqaara ulloq manna tikillugu, Anna Jørgensen, ullumikkut Danmarkimi najugalik taama oqarpoq.

SPIRALILERSUISOQARNERA AAMMA SULIAT KINGUSINNERUSUMI PISUT

- DR-imit tusarnaagassiap ”Spiralkampagnen”-ip niviarsiaqqat arnallu tusindilikkaat danskit oqartussaasuisa kalaallit inuiaqatigiit amerliartornerannut killiliiniarlutik 1966-imit 1975-imut spiralilersorneqarsimanerat saqqummiuppaa.

- Arnat arlallit spiralilerneqarnertik pinngitsaaliinertut naapertuilluanngitsuliornertullu misigisimallugu oqaluttuaraat.

- Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa piffissami 1960-imit 1992-imut nunatta peqqinnissamik oqartussaaffimmik tigusinissaata tungaanut spiralilersuisoqarneranik qulaajaasoqarnissaa septembarimi 2022-mi isumaqatigiissutigaat.

Suliap ingerlaqqinnera

- Maannali arnat arlallit akuersissuteqaratik spiralilerneqarnermik allanillu naartunaveersaaserneqarnermik 1990-ip 2000-llu akornanni nalaataqarsimallutik oqaatigaat.

- BBC-p arnat sisamat 2000-ikkut aallartinneranni akuersissuteqaratik spiralilerneqarsimasut oqaloqatigai.

- Anna Jørgensen akuersissuteqarani 1995-imi spiralilerneqarsimasoq pillugu oqaluttuaq decembarimi saqqummiupparput.

- Emma Kuko spiraleqarluni 2019-imi misissortinnermini ilisimatinneqarsimasoq pillugu oqaluttuaq qaammammi uani saqummiupparput.

- Arnaq Knudsen-Frederiksen 2002-mi spiralilerneqarnikuusimanerminik paasisaqarsimasoq pillugu oqaluttuaq KNR-ip 2023-mi novembarimi saqqummiuppaa. Taassuma spiralilerneqarnini ukiut tallimat siornatigut naartuersinnerminut atatillugu ikkunneqarsimasoraa.

- 2024-mi marsimi suliat nalunaajaatigineqarnerat Nakorsaaneqarfiup saqqummiuppaa. Taanna naapertorlugu Nakorsaaneqarfiup suliat arnanut 1991-ip kingorna nammineq piumassuserinngisaminnik naartunaveersaaserneqarsimasut ilisimavai.

- Sulianit 13-it naartuersinnermut atatillugu pisimapput.

- Suliat taakku 1993-imit 2014-imut pisimapput, nunatsinnilu sumiiffinni assigiinngitsuniillutik. Illoqarfiit marluk marlunnik suliaqarfiupput, sumiiffiillu sinneri ataatsimik suliaqarfiullutik.

- Sulianit tallimani journalit naapertorlugit akuersissuteqartoqarsimavoq, suliamilu ataatsimi erseqqinngitsumik akuersissuteqartoqarsimalluni.

- Sulianit taakkunani tallimanit suliaq ataaseq tusagassiorfinnit ilisimaneqarpoq, journalilli imarisaa utertinneqarluni.

- Suliani tallimani journali nassaarineqanngilaq.

- Suliani sisamani akuersissuteqarneq allanneqarsimanngilaq.

- Suliami ataatsimi naartunaveersaanerneqarnissamut isumaqatigiissutigineqartumit alla atorneqarsimavoq.

- Suliani arlalinni taarsiissuteqartoqarnissaa kissaatigineqarpoq. Taarsiissuteqartoqarnissaanut suliaq Peqqinnissamut Naalakkersuisoqarfimmit suliarineqarput.

- Nunatsinni piffissami 1993-imit 2014-imut 16.000-inik naartuersittoqarsimavoq.

Paasissutissarsiffik: KNR, Nakorsaaneqarfik, BBC aamma Information

Allisiguk

Namminersorlutik oqartussat tamanut ammasumik utoqqatsernissaat pissusissamisoortoq Ilaqutariinnermut peqqinnissutsimullu ataatsimiititaliaanut ilaasortaq Demokraatineersorlu Anna Wangenheim isumaqarpoq.

- Isumaqarama inatsimmik unioqqutitsinerup kingunerisaanik arnat inuunerannik ajortorujussuarnik kinguneqartitsisunik misigisaqartissimanerat torersumik peqqissaartumillu suliarineqassappat naammassilluarlunilu pissusissamisoortoq, taamaalilluni aamma politikkikkut qullersaniik utoqqatsertoqarnissaa. Taamaalillutik inuunerminnik ingerlariaqqinnissamik periarfissaqarluarneruniassammata, Anna Wangenheim oqarpoq.

Naalakkersuisut iliuusaat naammanngilaq

1992-ip kingorna akuersissuteqaratik naartunaveersaaserneqarsimasut pillugit misissueqqissaartoqarnissaanik Naalakkersuisut aallartisaasariaqartut, Anna Wangenheim isumaqarpoq.

Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiit aamma ICC-p misissueqqissaartoqarnissaa aamma kajumissaarutiginikuuaat.

- Isumaqarpunga Naalakkersuisut taamatullu nakorsaaneqarfimmiik akissutigineqarsimasut immaqa akikippallaarujussuartoq oqariartussalluni maalaartarfiit atorneqarsinnaasut, peqqinnissaqarfiup angerlaattareernerata kingorna 1992-ip kingorna. Isumaqarpunga misissorneqaqqinnaartariaqartut malittarisassat, peqqinnissaqarfik akisussaaffigilerneraniit, iternga tikillugu malinneqarsimanersut, minnerunngitsumillu passunneqartussat pisinnaatitaaffimminnik unioqqutitsinngitsumik, naapertuilluartumik passunneqarsimanersut, Anna Wangenheim oqarpoq.

Aamma atuaruk Spiralilersuisoqarnera: Arnaq Knudsen-Frederiksenip nakorsat upperiunnaarai

1960-ip 1991-illu akornani pisimasunik nakerisarsiunngitsumik qulaajaanissaq naalakkersuisunit danskillu naalakkersuisuinit siorna aallartisarneqarpoq. Qulaajaanerup 2025-mi naammassinissaa naatsorsuutigineqarpoq.

Arnaq Knudsen-Frederiksenip 1997-imi spiralilersinneqarsimanini pillugu peqqinnissaqarfimmut naammagittaalliorniarluni siorna aalajangerpoq. Kisiannili suli apeqquseqqavoq.

- Spiralilerneqarnissarput kiap aalajangersimaneraa paaserusuinnarpara, taanna oqarpoq.

Emma Kukop aamma tamanna paaserusuppaa.

Ukiummi quligiluat spiraleqarsimanerminit ajoquserneqarsimanissani ernumassutigaa. Naak 2010-mi naartuersinnikuugaluarluni, ullumikkut naartunissani kissaatigigaluarpaa. Kisiannili suli iluatsinngilaq.

- Paasisinnaanngilara sooq apereqqaarsimannginneraannga piumanersunga. Uffaluunniit naartunaveersaaserusunngitsunga, ullumikkut 29-nik ukiulik Emma Kuko oqarpoq.

Ullup ingerlanerani Inatsisit Atuutsinneqarnerannut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoq, Naaja H. Nathanielsen apersorlugu KNR nutaarsiasseeqqissaaq.