Anna Jørgensen 1995-imi 14-inik ukioqarluni spiralilersissimasoq: Nakorsap naalakkerpaanga
Anna Jørgensen 1995-imi 14-inik ukioqarluni ernertaarnerminiit ullualuit qaangiuttut Maniitsup napparsimmavianut spiralilersikkiartorluni nakorsiarami annilaangavoq, kassutsitsivoq nakorsiartariaqanngikkaluartutullu misigaluni.
Spiralilersinnissaalu nakorsap aalajangigarigaa, taanna oqarpoq.
- Inuusoqalunga qitornigama spiralilersittariaqartunga, nakorsap oqarfigaanga. Naartuleqqilertorsinnaanissara ernummatigaa, Anna Jørgensen oqarpoq nangillunilu:
- Misigisaq taamaattussaanngikkaluartoq. Erneriitsiaannartunga nakorsap spiralilermanga ajorpoq. Aammami taamani meeraannannguuvunga, 41-nik ukiulik Anna Jørgensen oqarpoq.
Taanna spiralilersinnissi oqaasissaqarfiginagu misigisimasimavoq. Oqartussanummi akuersaartuunissaq meeraalluni ilitsoqqusarigini, taanna nassuiaavoq.
Spiralilersinneralu angajoqqaavisa ilisimasimanngikkaat, Anna Jørgensen aamma oqarpoq.
Taamaattumillu aatsaat tusalinngilagut.
Spiralilersuisimaneq naatsumik
- Danskit oqartussaasui kalaallit amerliartoqqunagit spiralilersuinissaminnut inassuteqarsimasut, DR-ip podcastimik tusarnaagassiliareqqammisaani "Spiralkampagnen"-imi erserpoq.
- 1966-ip 1970-illu akornanni spiralilersinneqartut 4.500-upput.
- Kalaallit Nunaanni arnat naartusinnaasut taamani 9000-upput.
- Aperineqaqqaaratik spiralilersinneqarsimasuni arlallit tarnikkut timikkullu kingunerlutsitserujussuarnerannik kinguneqartumik qinigassinneqarsimanngitsutut misigisimapput. Anniaatigalugulu kingunerluutigisimagaat arlallit oqarput.
- Niviarsiaqqanut ukiukitsunut, angajoqqaavi akuersiteqqaarnagit, spiralilersuineq danskit suliniuteqaleruttorneranni inatsisitigut akuerisaanngilaq.
- Taamaammat nakorsat naartunaveersaatinik niviarsiaqqanut 18-iliineqanngitsunut, angajoqqaavi akuersiteqqaarnagit, siunnersuisinnaalersillugit inatsit allanngortinneqarpoq. Tamanna nakorsat niviarsiaqqanut ukiukitsunut, angajoqqaavi akuersiteqqaarnagit, spiralileeqqusaanertut paasisimavaat.
Tusarfik: DR-podcast "Spiralkampagnen"
Tallimigut naartunaveersaaserneqarsimalluni itertoq
Danskit oqartussaasuisa kalaallit amerliartoqqunagit spiralilersueqqusisimanerisa kingunerisaannik 1960-ikkunni 1970-ikkunnilu kalaallit niviarsiaqqat arnallu spiralilersorneqarsimasut, Danmarks Radiop Spiralkampagnenimik taallugu podcastimik tusarnaagassiaani ukioq manna saqqummereersorlu oqallisaangaatsialerpoq.
Aperineqaqqaarnatillu nakorsalli piumasarisaanik spiralilerneqarsimallutik, arnat arlallit tusarnaagassiami tassani oqaluttuarput. Arnallu taakkua ilaasa taamaaliorneqarsimanertik ukiorpassuit atsaat qaangiutereersut paasisimallugu, aamma oqatigaat.
Danskillu oqartussaasuisa kalaallit amerliartoqqunagit spiralilersueqqusisimanerisa kingunerisaanik 1966-ip 1975-illu akornanni kalaallit niviarsiaqqat arnallu spiralilersorneqarsimaneranniit ukiut 27-t qaangiussimalereersut, Anna Jørgensenip akuersitinneqaqqaarnani spiralilerneqarnini oqaluttuaraa.
Taannali taamaaliorneqarsimasuni kisiartaanngilaq.
2000-kkummi aallartinnerisa 2018-illu akornanni akuersitinneqaqqaarnatik spiralimik allamilluunniit naartunaveersaaserneqarsimasut ilarpaaluisa taamaaliorneqarnertik tuluit nutaarsiassaqartitsiviisa ilaata, BBC-p- piviusulersaarusiaani oqaluttuaraat.
Nalusaminik spiralilerneqarsimalluni naartunaveerami nakorsiarluni misissortinnermini paasisimallugu, akuersiteqqaarnatik spiralilerneqarsimasut ilaata BBC-p piviusulersaarusiaani oqaluttuaraa. Taassuma arnap 2000-kkut aallartinneranni naartuersinnermini nakorsamit aperineqaqqaarnani spiralilerneqarsimanissi ilimagalugu oqaatigaa.
Anniarujussuartarnermik kinguneqartumik suliaritinnermini nalusaminik spiralilerneqarsimalluni, arnaq alla aamma oqaluttuarpoq.
Arnarlu aamma alla naartuersinnermini tallimigut naartunaveersaaserneqarsimalluni itersimalluni oqaluttuarpoq.
Tusagassiuutit oqaloqatigisimasaasa ilarpassuisa spiralertik anniaatigerujussuartarsimavaat, Anna Jørgensenilu taakkununnga ilaavoq.
Toqunissi ernummatigigaa
Anna Jørgensen 1995-imi spiralilerneqarnerminiit ukiualuit qaangiutereerneranni anniartalerpoq.
Taanna akusserisarsimavoq, illiaminik ippiortarsimavoq nakasuluttaartarsimallunilu. Nakorsaaserneqartarsimagaluarlunilu annialeqqittarpoq. Aatsaallu 2004-mi Danmarkimut nooreernermini nipit maligaasat atorlugit, tassa ultralydimik, qinnguartartilluni misissortippoq.
Ataasiaannarnanili ultralydimik qinnguartartittarsimagaluartoq spiralia nassaarineqarsimanngitsoq, taanna oqaluttuarpoq.
Anniarujussuartarnerminili napparsimmavimmut qasseeriarluni unittarneri spiralilerneqarnerminik aallaaveqartut, Anna Jørgensenip qularinngilaa.
Nalusaminik spiralilerneqarsimanerminik kingunerlutsitserujussuarnermini PTSD-eqalerami sulinngiffeqarallarluni, taanna oqarpoq.
2019-imilu anniarujussuarnera misgisaani ajornerpaasunut ilaasoq, taanna oqarpoq.
- Akussererujussuarlunga ullaakkut iterpunga. Napparsimmavimmut unikkama nakorsat misissoraminnga, manissaqarfikka aseruussimaqisut paasivaat.
Manissaqarfimmi aseruussimanerat spiralilersissimaneranik peqquteqarnersoq nakorsat oqaatigisinnaasimanngikkaat, Anna Jørgensen oqarpoq.
Namminerli taamaassoraa.
- Anniakkajullungalu nakasulukkajuppunga. Spiraleqalerninniillu naartulerniartarnera iluatsinnikuunngisaannarpoq. Spiraleralu nassaarineqarnikuunngikkaluartoq spiralilersinnera peqqutaasorivara, taanna oqarpoq.
Taanna isussulerpoq.
- Nakasuloqqilernissara anniarujussuaqqinnissaralu siooragisaqalugulu ernummatigisaqaara. Kingullermimmi akussererujussuarama peruloqigama taamaaleqqikkuma toqunissara ernummatigisaqaara.
- Ilungersunaqaaq. Kamaqqaqaanga. Aamma nuanniillioqaanga, Anna Jørgensen oqarpoq.
Nalusamik ukiorpassuarni spiraleqarsimasortaqartut
Anna Jørgensen spiralilersereernermi anniartuni kisiartaaqqajanngilaq. Spiraleqarnerli ilumut arajutsineqarsinnaava?
Spiralit illiamut qaqutigoortumik pisinnaasarput, taammaammat spiraleqarpat ultralydimik qinnguartaanermi takkuitsoorneqarsinnaasartoq, nunatta nakorsaanera Henrik L. Hansen oqarpoq.
Tamanna kukkusumik spiraliliinermik peqquteqakkajuppoq.
Spiralili ultralydimik qinnguartaanermi naammattoorneqanngikkaangat, amerlanertigut nammineq katassimasartoq, nunatta nakorsaanerata aamma oqaatigaa. Tassa spiralit arajutsisamik nammineq katassinnaasarput.
Ifølge landslægen er der altid en mindre risiko for infektioner og andre komplikationer i forbindelse med oplægning af spiral - men der vil ikke være nogen særlig risiko for infektion, hvis spiralen ikke længere er i kroppen.
Nunattalu nakorsaanerata oqarnera naapertorlugu spiralilersittuni amerlanngitsut aseruuttooratarsinnaasunik allanillu akornuteqalersinnaasunik ilaqartuaannarput, spiralialli nammineq katassimappat aseruuttoornissamik aarlerinaatikittuararsuulersarput.
AAMMA ATUARUK Landsrådeqarallarmat spiralilersuineq pillugu Lars-Emil: Ilisimanngilarput
Arnat misissortakkamik ilaat spiralimik ukiorpassuarni timaaniissimasumik suli nassaarfigisarini, Dronning Ingridip Napparsimmavissuani arnat kinguaassiutaannut nakorsaq Aviaja Siegstad KNR-imut maajimi oqaluttuarpoq.
Spiralillu nassaarisartagai Lippes Loopimik taaguuteqartuukkajupput, spiralillu taakku 1960-70-ikkunni arnanut ikkunneqartarsimasut maanna atorneqartartuninngarnit anginerungaatsiarput.
- Arnat allamik peqquteqarlutik nappaateqarlutilluunniit nakorsiartut misissorneranni nassaarfigigaangatsigit spiraleertarpavut, taamaalillutalu paasisarparput qularnanngitsumik nalusaminnik ukiorpassuarni spiraleqarsimasut, Aviaja Siegstad maajimi oqarpoq.
- Peqqinnissamut oqartussaaffik nunatta 1992-imi tiguaa. Naalakkersuisut siulittaasuata, Múte B. Egedep (IA) oqarnera naapertorlugu taamaammat nunarput suliamut atatillugu ilisimasakippoq.
- Inatsisartuni ilaasortat tamarmik 1966-imit 1975-imut sivisunerusumillu spiralilersuisoqarsimaneranut atatillugu qulaajaasoqarnissaanik qinnuteqarnissartik isumaqatigiissutigaat. Kikkut qulaajaasuussanersut qanorlu suliarineqassanersoq suli aalajangiiffigineqanngilaq.
- Nunatsinni Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnerusisoqatigiit aamma Inuit pisinnaatitaaffii pillugit Instituttip spiralilersuisoqarsimanera arnat inuttut pisinnaatitaaffiannik unioqqutitsinerusutut nalilerpaat.
