Naleraq siunnersuuteqartuuvoq, tassanilu pisimasup tamaata qulaajarneqarnissaa eqqarsaatigalugu suliaq oqaluuserisassanut ilannguteqquneqarpoq.Assi: Malik Brøns / KNR

Inatsisartut tamarmik isumaqatigiipput: Spiralilersuisoqarsimanera qulaajarneqassaaq

Atassummit Naleqqamut isumaqatigiipput: Inatsisartut qulaajaasoqarnissaanik piumasaqarniarput, erngertumiusinnaavorlu.

- Kalaallinut niviarsiaqqanut arnanullu naapertuilluanngitsuliornerit akuerisinnaanngilagut.

Inatsisartut ataatsimiittarfianni akunnernit marlunnit sivisunerusumik oqallittoqarnerani oqaaseqatigiit taakku tusarneqaqattaarput.

AAMMA ATUARUK Pinngitsaaliissummik spiralilerneqarsimasoq: - Soorlu savinnik illissakkut kapoorneqarlunga

Oqallinnermi spiralilersuisoqarsimanera DR-p tusarnaagassiami tallimanik immikkoortortaqartumi saqqummiuppaa. Tusarnaagassiaq naapertorlugu niviarsiaqqat arnallu tusindilikkaat 1966-imit 1970-ip qiteqqunneranut spiralilersorneqarsimapput.

Tusarnaagassiaq Spiralkampagnen
 

Danskit oqartussaasui kalaallit amerliartoqqunagit spiralilersuinissaminnut inassuteqarsimasut, DR-ip podcastimik tusarnaagassiliareqqammisaani "Spiralkampagnen"-imi erserpoq.

 

- 1966-ip 1975-illu akornanni kalaallit niviarsiaqqat tuusintilikkaat spiralilersinneqarput.

 

- 1966-ip 1970-illu akornanni spiralilersinneqartut 4.500-upput.

 

- Kalaallit Nunaanni arnat naartusinnaasut taamani 9000-upput.

 

- Aperineqaqqaaratik spiralilersinneqarsimasuni arlallit tarnikkut timikkullu kingunerlutsitserujussuarnerannik kinguneqartumik qinigassinneqarsimanngitsutut misigisimapput. Anniaatigalugulu kingunerluutigisimagaat arlallit oqarput.

 

- Niviarsiaqqanut ukiukitsunut, angajoqqaavi akuersiteqqaarnagit, spiralilersuineq danskit suliniuteqaleruttorneranni inatsisitigut akuerisaanngilaq.

 

- Taamaammat nakorsat naartunaveersaatinik niviarsiaqqanut 18-iliineqanngitsunut, angajoqqaavi akuersiteqqaarnagit, siunnersuisinnaalersillugit inatsit allanngortinneqarpoq. Tamanna nakorsat niviarsiaqqanut ukiukitsunut, angajoqqaavi akuersiteqqaarnagit, spiralileeqqusaanertut paasisimavaat. Tassa imaappoq, nakorsat inatsisinik unioqqutitsisimapput.


Paasissutissarsiffik: DR-podcast "Spiralkampagnen"

1966-imit 1970-imut 4500-it spiralilersissimapput. Piffissami tassani nunatsinni meeqqiorsinnaasut 9000-iupput.

Tusarnaagassiaq naapertorlugu arnat ilarpassuisa spiralilerneqarnertik naapertuilluanngitsuliornertut pinngitsaaliissutitullu misigisimavaat. Arnallu ilaasa ilisimatinneqarsimanatik misigisimavaat.

- Ukiukitsut angajoqqaavisa ilisimasaqannginneranni spiralilerneqarnerat akuerisinnaanngilluinnarparput, Naalakkersuisut siulittaasuat, Múte B. Egede oqarpoq.

Inatsisartuni siullermeerneqarluni oqallisigineqartoq

Spiralilersuisoqarsimaneranut suliaq Inatsisartunit ataatsimoortumik aatsaat oqallisigineqarpoq.

Naleraq siunnersuuteqartuuvoq, tassanilu pisimasup tamaata qulaajarneqarnissaa eqqarsaatigalugu suliaq oqaluuserisassanut ilannguteqquneqarpoq.

Tamannalu Atassummiit Naleqqamut taperserluarneqarpoq. Peqqinnissamullu naalakkersuisup, Mimi Karlsenip (IA) Danmarkimi suleqatini ataatsimeeqatigereerpaa. Ataatsimiinnerli qanoq angusaqarfiunersoq pillugu oqallinnermi oqaaseqanngilaq.

Nunarput ilisimasakitsoq

Peqqinnissamut oqartussaaffik nunatta 1992-mi akisussaaffigilerpaa, taamaammat Múte B. Egedep nunarput suliamut atatillugu suli ilisimasakinnerarpaa. Taamaammallu 1960-ikkunnit 1991-imut pisimasunik qulaajaasoqarnissaa siunnersuutigaa.

- Nakorsaaneqarfiup spiralilersuisoqarsimanera 1968-imi ukiumut nalunaarutini naatsumik ilisimatitsissutigigaa ilisimavarput. Lippes Loopip (spiralip aqqa aaqq.) pisariaqartinneqarnera pillugu 1967-imi misissuisoqarpoq, Múte B. Egede oqarpoq.

AAMMA ATUARUK Mimi Karlsen kræver dansk udredning af spiralkampagnen: Vil I sige undskyld?

- Ukiutigut killissaatinneqartoq arlaleriarlugu allanngortinneqarsimasoq aamma ilisimavarput. Niviarsiaqqat 18-it ataallugit ukioqartut spiralilernissaat aallaqqaammut inatsisitigut tunngaveqanngilaq. Ukiutigut killissaatitaq 1973-imi 15-inik ukiulinninngaanneertussanngortinneqarpoq, angajoqqaaniillu akuersissuteqartoqaqqaarnissaa peerneqarluni. 1975-imi ukiutigut killissaatitaqartoqanngilaq.

 

Assi: DR

 

- Tataannarlunilu naakkittaanneruvoq. Suli ilisimanngisaqaqaagut. Matumani pinngitsaaliissutaanera pillugu apeqqut ilisimanngilarput. Aamma niviarsiaqqanut, arnanut inuiaqatigiinnullu ataatsimut qanoq kingunerluuteqartiginera ilisimanngilarput. Qulaajaasoqarnissaa pissusissamisoorpoq, Múte B. Egede oqarpoq.

Danmarkip suliamik qulaajaanissaanik piumasaqarnissaqk ataatsimiittarfimmi partiit tamarmik taperserpaat.

Siumut: Inuerukkiartortitsineruvoq

- Aalajangiiffigisassatut siunnersuut pingaaruteqartorujussuuvoq. Amerlasuunik maanna saqqummertoqassaaq. Siumumit spiralilersuisoqarsimanera inuerukkiartortitsinissamut periutsitut isigaarput, Doris J. Jensen oqarpoq.

Naleraq isumaqataavoq.

- Pisinnaatitaaffigut attaqqineqanngilluinnarlutik iliuuseqarfigineqarpugut. Ukiorpassuit matuma siorna pipput, kisianni akuerineqarsinnaanngilluinnarpoq. Kalaallit arnat niviarsiaqqallu pinngitsaalineqarput – ilaat 13-iinnarnik ukioqarput, Jens Napaattooq oqarpoq – taassumalu parteeqatinilu sukkalaartumik iliuuseqartoqarnissaa piumasaraat.

Demokraatillu tassunga isumaqataapput.

- Qulaajaaneq sivisusariaqanngitsoq, Nivi Olsen oqarpoq.

- Kiap 2022-mi spiralilersusioqarsimaneranik oqaluuserinninnissarput takorloorimavaa? Danskit naalakkersuisui oqaaseqarnissamut sooq tunuarsimaarnersut naluara. Inatsisartuniilli akisussaaffimmik tigusinissaat qinnutiginiarparput. Pisoqalisoornissaanut piffissalerneqassanngilaq.

AAMMA ATUARUK Danmark spiralilersuisoqarsimaneranut atatillugu nipaatsoq

Atassutip siulittaasuata, Aqqalu Jeremiassenip qulaajaasoqarnissaa aamma piumasaraa.

- Danmark qanorpiaq iliornissamik oqarfigisinnaanngilarput. Kisianni eqqugaasutut oqaqattaarnissarput mianersuutissarput, partiip siulittaasua oqarpoq.

KNR-ip Dansk Institut for internationale Studierimi eqqaamasalersaarnermut oqaluttuarisaanermilu politikkimi ilisimatooq, Astrid Nonbo Andersen oqaloqatiginikuuaa. Taassuma spiralilersuisoqarsimanera nunatta nutarsarnera pillugu oqaluttuarisaanermut – soorlu inatsisitigut ataataqanngitsunut meeraanerminnilu misileraataasunut ilaasoq oqaatigaa.

Nunarpullu spiralilersuisoqarsimaneranik misissuisoqarnissamik kisimi piumasaqarnavianngitsoq, Múte B. Egede oqarpoq:

 - Allarpassuit aamma qulaajarneqassapput. Una nunasiaataanerup nalaani pisimasut misissorneqartussat ilagiinnarpaat. Tamannalu sivitsorsarneqassanngilaq, taanna oqarpoq.

Qulaajaasoqarnissamut siunnersuut Inatsisartuni juunip ulluisa aappaani aappassaaneerneqassaaq.

Naalagaaffeqatigiit Savalimmiuni juunip aallaqqaataani aamma ataatsimiittussaapput. Tassanilu ministeriuneq Mette Frederiksen aamma peqataassaaq, Múte B. Egedellu suliaq tassunga oqallisigissavaa.



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl