Nunat siuarsagassat silap pissusia pillugu ataatsimeersuarnermi isumaqatiginninniarnernit akerliusut

FN-p silap pissusia pillugu ataatsimeersuarnermi aningaasaliinernut isumaqatiginninniarnerat sivitsorneqarpoq.
Assi © : Maxim Shemetov/Reuters/Ritzau Scanpix
Allattoq Ritzau
novembarip 23-at 2024 17:16
Nutserisoq Dora Evaldsen

Nunat assigiinngitsut silap pissusianut isumaqatigiinninniarnermi aaliangiisussami COP29-miit isumaqataanatik anisut nalunaarutigineqarpoq. 

Nunat taakku pineqartut tassaapput eqimattat isumaqatiginninniarnermi LDC-meersut, tassaniippullu nunat siuarsagassat, Naalagaaffiillu qeqertaneersut eqimattami

Aosis-meersut. 

- Pappiaqqat uagutsinnut angusassatut saqqummiunneqartut isumaqanngillat, Malawimi isumaqatiginninniartartut pisortaat Evans Njewa taama oqarpoq. 

 

- Ataatsimiinnerup taamaatiinnarneqarnissaa inassutigaarput piumasagut tusaaneqanngippata isumaqatigiittoqarnavianngilaq.

 

Tallimanngormat siulersuisooqatigiit saqqummiussaat pillugu isumaqatiginninniarnerit unnuami, arfininngornerullu ullaavani oqaluuserineqangaatsiarput. 

Tassani nunat siuarsagassat silap pissusianut ikiorsiissutinik 250 milliarder dollarsinik 2035- nallertinnagu tunineqarnissaat pineqarpoq. 

Maanna aningaasat 100 milliarder dollarsiupput, taannali ukioq naappat qaangiutissaaq.

Nunat aningaasaateqarnerit nunap nammineq aningaasaqarneraniit, namminersortuniillu aningaasartalersorneqassapput. 

Missingersuutip isornartorsiorneqareersorlu siulersuisoqatigiit arfininngornermi ataatsimiipput. 

Nunalli assigiinngitsut isumaqataannginnerannik kinguneqarpoq. 

Susana Muhamed, Columbiami silap pissusianut ministeri isumaqatiginninniarnerit COP29-meersut piffissami nalorninartorsiorfimmiinnerarpai.

- Nunat assigiinngitsut isumaqatiginninniarnerniit aninerat pimoorussilluta sulissutigisariaqarparput.

- Missingersuummi aningaasat pineqartut isumaqatigineqanngillat, taanna oqarpoq. 

Taannali isumaqarpoq nunat piitsoqarfiit pisuullu qeqqani naapissinnaappata ajornartorsiut aaqqinneqarsinnaasoq.

Eqimattat nunanit siuarsagassaneersut, Kina, FN malillugu nunatut siuarsagassatut inissitaq ukiumut 1300 milliardit dollarsinik pisartagaqalernissaminnut qinnuteqarput. 

Ataatsimeersuarnerup maanna EU, USA, Aserbajdsjanimilu siulersuisoqatigiit qisuariarnissaat utaqqivaat.

USA-p silap pissusianut isumaqatiginninniartartua John Podesta anilernermini tusagassiortunit aperineqarami sumut ingerlanissamut oqaaseqalaarpoq. 

- Aningaasat tapiissuteqartussanut nunanut amerlaqaat.