Nunatta 1991-ip kingornali nalusamik spiralilerneqarsimasut taarsiiviginiarai

Nunatsinni 1991-ip kingornali nalusamik spiralilerneqarsimasut 15-it nunatta utoqqatserfigalugillu taarsiiffigissagai, naalakkersuisut ilisimatitsipput. Nunarput taamaalilluni Danmarkimi politikerininngarnit iliuuseqajaarneruvoq.

Allattoq Mads Malik Fuglsang Holm , Christine Hyldal, Ivik Kristiansen

novembarip 26-at 2024 07:30

Nutserisoq Hanne Petersen

- Pingaarnertut utoqqatserfigineqarlutik taamaaliortoqarsimaneranillu akuersaarneqarsinnaanngilluinnartumik iliuuseqartoqarsimaneranik takutitsiviunissaa pingaarnerpaajuvoq.

Aningaasaqarnermut naalakkersuisoq Siumumi aamma siulittaasuusoq Erik Jensen taama oqarpoq.

Naalakkersuisoqatigiit 4,5 millionit koruuninik aappaagu aningaasanut inatsisissami immikkoortitsipput. Aningaasat taakku nunatsinni 1991-ip kingornali nalusamik spiralilerneqarsimasut allamilluunniit naartunaveersaaserneqarsimasut taarsiiffigineqarnissaannut atugassatut siunniussaapput.

Peqqinnissamimmi oqartussaaffik nunatta januaari 1992-imi tiguaa. Tassa arnat nunatsinni tamatuma kingornali nalusamik spiralilerneqarsimasimasut allamilluunniit naartunaveersaaserneqarsimasut taarsiiffigineqarnissartik naatsorsuutigisinnaanngorpaat.

Aamma atuarukAtaatsimut isigalugu: Spiralilersuisoqarnerani suliani aallaqqaataaniit ima pisoqartoq

Tassa arnat taakku nalusamik spiralilerneqarnermik Nakorsaaneqarfiup suliatut nalunaarsugaanut ilaasuusut tamarmik immikkut 300.000 koruuninik taarsiiffigineqalersaarput. Suliat taakkua amerlanerorataannaapput, taamaattoqarpallu arnat suliani taakkunani 15-iusuni pineqartut aamma taarsiiffigineqarnissaannut Erik Jensen piareersimavoq.

Sulianik taakkuninnga misissuineq aatsaat septembari 2025-mi naammassineqassangatinneqarpoq. Naalakkersuisulli suliat taakkua iliuuseqarfigilertorniarlugit, tassa suliani taakkunani pineqartut taarsiiffgineqassasut aalajangerput. Danmarkimili politikerit allatut iliorput: Tassa iliuuseqartigatik nunatsinni peqqinnissamik oqartussaaffik Danmarkimit tigummineqarnerani spiralilersueqqusisimanermik qulaajaaneq naammassiitseeqqaarpaat.

Erik Jensen ima oqarpoq:

- Arnanut pineqarsimasunut taanna oqariartorneruvoq, taamatut iliortoqarsimanera akuersaarneqarsinnaanngitsoq. Naalagaaffimmut aamma oqariartornertaqarpoq, tassa arnat taamaliorneqarnerannut utoqqatserfigineqarnissaannik taarsiiffigineqarnissaannillu immikkoortitsinissaq uani pingaarnertut inissisimatipparput.

Tassa nunatsinni 1991-ip kingornali aamma spiralilersuisoqarsimaneranut allamilluunniiit naartunaveersaasersuisoqarsimaneranut nunatta akisussaasuunera erseqqissarniarlugu taamaaliorput.

Spiralilerneqarsimasut allat Danmark eqqartuussivilersuukkaat

1992 sioqqullugu spiralilerneqarsimasut eqqunngitsuliorfigineqarsimasutut misigisimanertik Danmarkimi politikerinut spiralilersueqqusisimanermik qulaajaanermik naammassitseqqaartuusunut malugitilaavissorpaat.

Arnammi taakku 143-sut tamarmik immikkut 300.000 koruuninik taarsiiffigeqqullutik Naalagaaffik inuttut pisinnaatitaaffinnik unioqqutitsisimanerarlugu marsimi eqqartuussivilersuuppaat. Tassa nunatsinni 1991-ip kingornali nalusamik spiralilerneqarsimasunut nunatta taarsiissutigilersaagaata amerlaqataanik taarsiiffigeqqupput.

SPIRALILERSUISIMANERMIK QULAAJAANERIT UKUUPPUT:

Qulaajaanerit assigiinngitsut marluk ingerlanneqaleruttorput.
Qulaajaaneq siulleq maaji 2023-mi aallartinneqarpoq, 1960-ip 1991-illu akornanni spiralilerneqarsimasut qassiunersut tassani misissorneqarluni. Ilisimatusartoqatigiit Danmarkimeersortallit nunatsinneersortallit suliat nunatsinni niviarsiarartatsinnik spiralilersueqqusisimanermut tunngasut qulaajaleruttorpaat. Kalaallit arnat Danmarkimi aamma 1960-ip 1991-illu akornanni efterskolertillutik spiralilerneqarsimanermik oqaluttuaat qulaajaanermi misissugaannut aamma ilaapput.
Naalakkersuisut Danmarkimilu naalakkersuisut spiralilersueqqusisoqarsimaneranik qulaajaasoqarnissaanik isumaqatigiissuteqarput, tamatumanilu qulaajaaneq maaji 2025-mi piariissangatinneqarpoq. Naalagaaffik tamatumunnga akiliisuuvoq.
Qulaajaanerup aappaa aggusti 2024-mi aallartinneqarpoq, naalakkersuisut kisimik tassani suliakkiisuullutik. Nunatsinni 1992-ip kingornali nalusamik spiralilerneqarsimanermik suliat qulaajaanerup aappaani ukkatarineqarput – sulianilu taakkunani 15-init ikinnerunngitsuusuni pineqartut Siumup aamma Inuit Ataqatigiit 4,5 millionit koruuninik taarsiiffigilersaarpaat.
Inuttut pisinnaatitaaffiit sorliit unioqqutinneqarsimanersut suliani qulaajaanerup aappaani ukkatarineqartuni misissoqqissaagassanut ilaapput.
Qulaajaanerup aappaa aamma maaji 2025-mi piariissangatinneqarpoq.

1992 sioqqullugu spiralilerneqarsimasut Naalagaaffimmit taarsiiffigeqqusut oqaaseqartartuat Naja Lyberth KNR-imut taamanikkut ima oqarpoq:

- Danskit naalakkersuisui qangali qisuariarsimasussaagarluarput, kisianni kinguarsaapput.

- Angajullersagut 80-it sinnerlugit ukioqarput, taamaammat utaqqiinnarsinnaajunnaarpugut. Ataqqinassuserput illiattalu ataqqinassusaat annaasimasarput inuutilluta angorusupparput. Meerartaarsinnaanerput naalakkersuisunit kikkunnilluunniit aalajangerneqassanngilaq.

Nunarput maligassiusoorusuttoq

Tassa Danmarkimit taarsiiffigeqqusut eqqartuussivilersuipput, nunatsinnili taamaaliortoqarniarpasinnani.

- Danmark qanoq ingerlariaaseqassanersoq uanga oqaasissaqarfiginnginnakku nammineq taanna ingerlatissavaat. Kisianni uagut nunatsinni arnanut, kalaallinut arnanut taamaaliuisimaneq akuersaarneqannginneranik takutitsinerusoq.

- Neriuppunga aamma maligassiuineq, taamatullu naapertuulluanngitsumik iliortoqarsimanera akuersaannginnitsinnut aamma maluginiarneqassasoq, aamma naalagaaffiup taanna takussagaa, Erik Jensen oqarpoq.

Aamma atuarukSpiralilersuisoqarnerani inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsineq inuiannillu nungusaaneq? Tamanna maanna qulaajarneqassaaq

1991-immi kingornali nalusamik spiralilerneqarsimasut nunatsinni oqartussanit eqqunngitsuliorfigineqarnerannut nunatta akisussaaffimmik tigusinissaa piffissanngortoq, taanna isumaqarpoq.

- Arnat taamaliorneqarnerannut utoqqatsernissaq, aammalu taarsiiffigineqarnissaanik immikkoortitsinissaq, uani pingaarnertut inissisimatipparput, Erik Jensen oqarpoq.

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.