Pisunut patsisaasut paasikkit: Arnat amerlanerit peqqinnissaqarfiup kissaateqarneratigut spiralilerneqarput

Spiralilerneqartut amerlanerit 1966-ip 1991-illu akornnanni ikkussivigineqarput, namminerli nakorsamut ornigutinngillat. Spiralilersuisimanermut patsisaasut qanoq pisimaneri uani paasisinnaavatit.

Allattoq Helle Nørrelund Sørensen

marsip 10-at 2024 17:37

Nutserisoq Alice Sørensen

Arnat spiralilerneqarsimanerminnik oqaluttuartut 2022-miilli tulleriillutik saqqummersut arlaqarput. Amerlanerillu timikkut tarnikkullu ikilerneqarsimapput.

Amerlasuullu spiralilerneqarnertik kannguttaatsuliorfigineqarnertut innarlerneqarnertullu misigalugu oqaluttuarisarpaat, akuersisimannginnertillu ersarissumik oqaatigisarlugu.

Nalunaarusiamik allakkiap nakorsaaneqarfimmeersup nutaap, arnanik taakkuluunniit angajoqqaavinik akuersisitseqqaarani spiralilersuinermut patsisaasut ersersippai.

Suliap maajimi 2022-mi aallartinnerani nalunaarsuinerit 161-it nakorsaaneqarfimmit ingerlanneqartut aallaavigalugit patsisaasut ersersinneqarput. Arnat 1966-imiit 1991-ip tungaanut spiralilerneqarsimanertik pillugu saaffiginnissutaat aallaavigalugit nalunaarsuinerit suliarineqarput.

Piffissami tassani Kalaallit Nunaat danskinit nunasiaatigineqarpoq, Kalaallillu Nunaanni inunngortartut ikinnerulernissaat danskit oqartussaasuisa kissaatigaat.

Spiralilersuisimanermut patsisigineqarsimasut pillugit paasissutissat uani atuarsinnaavatit.

Amerlanerit nakorsamukaqquneqarput

Arnat amerlanerpaartaat, 161-it 99 procentii, nammineerlutik nakorsiarnermikkut spiralilerneqanngillat. Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfimmi oqartussat danskit kisimik iliuuseqarneratigut spiraliliisoqarpoq.

Tamanna 1966-imi ukiakkut nakorsat pisortaasa sineriammi nakorsaqarfinneersut tamangajammik innersuussinerisa kingorna pivoq.

Arnat amerlanertigut inuusuttuaraallutilluunniit meeraasut napparsimmavinnut peqqissaavinnulluunniit aggersarneqartarput, spiralilerneqarlutilluunniit allamik naartunaveersaaserneqartarlutik. Amerlanertigut atuarfinni sulisut aamma atuartut ilinniartullu angerlarsimaffiini sulisut ikiorsullugit naartunaveersaasiisoqartarsimasoq, allakkiami atuarneqarsinnaavoq.

- Oqaluttuat ikinnerusut Danmarkimi pisimasunut tunngassuteqarput, allakkiami taama allassimasoqarpoq.

Oqaluttuat assingusut arnanit arlalinnit oqaluttuarineqartut KNR-imiit pissarsiarineqarput. Soorlu Arnaq Johansen 1978-imi aqqaneq-marluinnarnik ukioqarluni Upernavimmi nakorsiarnerminni akuersisinneqarani spiralilerneqarnerminik oqaluttuartoq.

- Kanngusuttorujussuullunga eqqaamaqaara. Taamani inuusuttunngulerpunga, taamatullu imminut takutinnikuunanga. Sequnngiinnarpungalu, taanna oqaluttuarpoq.

Spiralilersuisimaneq suua?

DR-imit tusarnaagassiap ”Spiralkampagnen”-ip niviarsiaqqat arnallu tusindilikkaat danskit oqartussaasuisa kalaallit inuiaqatigiit amerliartornerannut killiliiniarlutik 1966-imit 1975-imut spiralilersorneqarsimanerat saqqummiuppaa.
DR-ip paasisaa naapertorlugu 1966-imit 1970-imut 4500-t spiralilerneqarput.
Piffissami tassani nunatsinni arnat meerartaarsinnaasut 9000-iupput.
Arnat arlallit spiralilerneqarnertik pinngitsaaliinertut naapertuilluanngitsuliornertullu misigisimallugu oqaluttuaraat.
Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa piffissami 1960-imit 1992-imut nunatta peqqinnissamik oqartussaaffimmik tigusinissaata tungaanut spiralilersuisoqarneranik qulaajaasoqarnissaa septembarimi 2022-mi isumaqatigiissutigaat. Qulaajaanermi kalaallinut 1960-imit 1991-imut naartunaveersaartitsinermut atatillugu iliuuseqartarsimasut qulaajarneqassapput, spiralilersuisimaneq ilanngullugu. Nunatta peqqinnissamut oqartussaaffik 1992-imi tiguaa.
Qulaajaaneq maaji 2025-mi piariissangatinneqarpoq.
Arnat spiralilersorneqarsimasut 67-it eqqartuussissuserisumut Ehmer Pramming Advokaterimeersumut Mads Prammingimut saaffiginnipput. Taakku danskit naalagaaffianiit utoqqatserfigineqarnissamik taarsiiffigineqarnissaminnillu kissaateqarput.
Arnat taarsiivigineqarnissamik piumasaqartut amerlipput. 2024-mi marsimi arnat 143-it tamarmik immikkut 300.000 koruuninik taarseeqqusipput.
Mads Prammingip oqarnera naapertorlugu spiralilersuisoqarsimaneranik qulaajaaneq maanna ingerlasoq naammassippat naalagaaffik taarseeqqusiissut pillugu aatsaat isummerniarpoq. Taamaammallu danskit naalagaaffiat arnanit pineqartunit eqqartuussivimmut tunniunneqarpoq.

Allisiguk

Niviarsiaqqanik arnanillu nakorsiaqqusinerit amerlanerpaartaat 1970-ikkunni pipput. Pisunit 99-iusunit qulit sinnerlugit immikkut Maniitsumi, Uummannami Aasiannilu pisimapput. Illoqarfinnili allani soorlu Ittoqqortoormiini Kangaatsiami pisimasut aamma nalunaarsorneqarsimapput.

Arnanillu nakorsaaneqarfimmut nalunaaruteqarsimanngitsunik peqassagunarmat, kisitisit amerlanerussapput.

Erninerup kingorna spiraliliinerit

Nakorsaaneqarfiup nalunaarsugai naapertorlugit ernineq akuersisitseqqaarani spiraliliinissamut allamilluunniit naartunaveersaasiinissamut aamma patsisigineqartarsimavoq.
Nalunaarsukkanit 161-iusunit 30-t erninermut tunngasuupput.

- Taakku amerlanersaat 1970-ikkunneersuupput. Ernisut ilaat inuusuttuaraapput, allakkiami taama allassimasoqarpoq.

1966-imiit 1975-imut arnani 15-it 45-illu akornanni ukiulinni, agguaqatigiissillugit arfineq marluk pallingajallugit meeqqisarneranniit, agguaqatigiissillugit 2.4-nik meeqqisarnermut appartoq kisitsisit ersersippaat.

Naartuersinnerup kingorna spiraliliinerit

Nalunaarsorneqartut eqimattanngorlugit immikkoortitserneranni amerlanerpaat pingajuattut kisinneqartut tassaapput naartuersinnermut atatillugu spiralilersuisimanernit. Taakkunani naartuumik katatsinerit suliarineqarlunilu naartuersinnerit pineqarput.

Spiralilersuinernit 161-iusunit 17-it naartuersinnermut atatillugu pisimasut nakorsaaneqarfimmut nalunaarutigneqarsimasut nalunaarsorneqarsimapput.

1977-ip kingorna amerlanerit pisimapput, ukiullu taassuma kingorna arnanik spiralilersuinermut naartuersinneq annermik pissutaatinneqarpoq.

Naartuarsinnerup kingorna spiralilerneqartut ilagaat Inge Thomsen, taanna 14-inik ukioqarluni naartulerpoq angajoqqaaminillu peqquneqarnini malillugu 1978-imi naartuersippoq.

Taassuma spiraleqarnera aatsaat 1995-imi Maniitsumi nakorsamit paasineqarpoq, spiralimmi Inger Thomsenip manissaqarfinnut aqqutai aserorsimavaat. Inge Thomsen uianilu meerartaanngisaannarput.

Nakorsaaneqarfimmit nalunaarsorneqartut 30-t akuersissuteqanngitsumik spiraliliisoqarsimaneranut tunngapput. Taakkunani patsisaasunit qulaani taaneqartunit pingasuusunit allanik, imaluunniit ilisimaneqanngitsumik patsiseqarput.

Peqqinnissaqarfiup akisussaaffigineqalernerata kingorna pisut

1992-imi peqqinnissaqarfimmut akisussaaffiup nunatsinnit tiguneqareerneranit akuersisitseqqaarani spiraliliisoqartarsimaneranik aamma nalunaaruteqartoqarsimavoq.

1993-ip 2014-illu akornnani pisimasut 15-it nakorsaaneqarfiup ilisimavai. Arnanit 15-iusunit 13-it suliaritillutik naartuersinnerminni spiralilerneqarsimanertik oqaluttuaraat.

1992-ip kingorna spiralilerneqarsimasut marluk, tassa Emma Kukop aamma Arnaq Knudsen-Frederiksenip oqaluttuaat KNR-imit saqqummiunneqareerput. Taakku misigisisaat 2009-mi 1997-imilu pisimapput.

Ukiuni nutaanerusuni spiralilersuisoqartarsimaneranut tunngasut pillugit, ukioq kingulleq marsimi Peqqissutsimut Naalakkersuisusoq Mimi Karlsen KNR-imit apersorneqarluni ima oqarpoq:

- Arnat akuersisinneqartatik taama pineqarsimanerat ajuusaarnartorujussuuvoq, taama pisoqartussaanngikkaluarpoq.

Kingornalu Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfik Agathe Fontainimit akisussaaffigineqalerpoq. 1992-ip kingorna spiralilerneqarsimasut qanoq pineqarnissaat pillugu, pisumullu akisussaaffimmik inissiisoqarissaa pillugu Agathe Fontain, ukiup affaaata kingulliup ingerlanerani KNR-imit apersorumallugu saaffigisaraluarparput.

Ajoraluartumillu Agathe Fontain KNR-ip saaffiginnissutaanut maanna suli qisuarianngilaq.

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.