KNI mamianartuliortoqarnerata kingorna ukiup affaani sinneqartooruteqartoq

Atortussanik nioqquteqarfissuup sinneqartooruteqarnissaq anguaa, inernerilli naatsorsuutini annertuumik kukkuluttornerup kingunerisaanik nioqquteqarfissuup milliuunerpassuarnik annaasaqarnera suli malugineqarsinnaavoq.
siunissami kukkuluttortoqannginnissaa pissutigalugu KNI-p naatsorsuineri assigiinngitsut nakkutigineqarnerat pitsanngorsarneqarpoq. - Suleriuseq pitsanngorsagaq - aammalu nakkutilliineq upernaami 2022 aallartisarneqassasoq naatsorsuutigineqarpoq, aqutsisut allapput. Assi © : KNI
Allattoq Mathies Hvid Toft
februaarip 13-at 2022 15:43

KNI-mi naatsorsuutini ukiorpassuarni kukkuluttortoqarsimanerata kingunerisaanik iluarsaassingaatsiartoqarpoq.

Ukiup affaanut nalunaarut 2021/22 aningaasaqarnikkut ajornartorsiutaangaatsiartunik ilaqarpoq.

AAMMA ATUARUK KNI-mi pisortaasimasoq pillugu ilisimannittoq eqqartuussivimmi: Peter sulisitsoralugu soorlu tarnikkut qiiaammisaarnartuliamiilluni

Assersuutigalugu ukiup affaanut kukkusumik naatsorsuinerpassuit naqqinneqannginnerat pissutigalugu angusanut siusinnerusunut sanilliussassaqanngilaq.

Taamaammat suliffeqarfissuaq siuariartornerusoq kinguariartornersorluunniit inerniuteqarfiginissaa ajornakusoorpoq. Taamaakkaluartoq piffissami inernerit katillugit akileraareernermi 32,5 millionit koruuniupput.

Kaaviaartitat 1,24 milliardit koruuninik inerneqarput.

Neqi sinneqartooruteqarani millioninik amigartooruteqartoq

Nalunaarummi matumani 20,8 millionit koruuninik naqqiisoqarsimasoq atuarneqarsinnaavoq.

Aqutsisut, pisortaanermit, Jeppe Jensenimit siulersorneqartut nalunaarummi allapput:

KNI A/S-imi kanngunartuliat

  • KNI A/S-imi kanngunartuliat
  • KNI-p aningaasaqarneranut atatillugu kukkunerit qoqassiiniarnerillu, siorna novembarimi nalunnginnittut tusagasiuutinut oqaluttuarnerisa kingorna saqqummeralerput. 
  • Qaammatini arlalinni misissuisoqareersorlu, aningaasaqarnikkut qoqassiiniartoqarsimasoq siulersuisut nassuerutigaat. Manna tikillugu akileraannginnermi tamanna ingerlatsivimmut 112 miliuuni koruuninik akeqarsimavoq 12,5 miliuuni koruuninillu amigartoortitsilluni. 
  • Pisimasulli suli akisunaarutaasinnaanersut ingerlatsivimmi pisortat suli ilisimanngilaat. 
  • Uppernarsaatinik salloqittaasiorsimasutut pinerlunniarsimasutullu inuk ataaseq politiinut unnerluutigineqarpoq, taannali kinaanersoq aningaasallu qassit pineqarnersut, KNI-mit oqaatigineqarumanngillat. 
  • Tamatuma saniatigut kinguaassiuutitigut kanngutsaatsuliorsimasutut unnerluussaalluni pisortaq Peter Grønvold Samuelsen soraarsitaavoq. Taanna tassunga atatillugu politiinut unnerluunneqarpoq. 
  • Unnerluussinerit saqqummertalermata pisortaasimasoq Peter Grønvold Samuelsen soraarsinneqarpoq. Taassumunnga paarlattaavoq Jeppe Jensen. Tamatuma saniatigut sulisunik sullissivimmi pisortaasimasoq siulersuisunullu siulittaasuusimasoq Lars Borris Pedersen tunuarpoq, taannalu Svend Hardenberg-ip paarlappaa.

- Uninngasuutini nalinik pitsaanerusumik aalajangersaanissamut misissueqqissaarnissaq ingerlanneqassammat, aammalu sanaartukkani pigisani nalinik naatsorsueqqissaarnissamut misissueqqissaartoqarnissaa suli ingerlanneqassammat, nalunaarummi allassimavoq.

AAMMA ATUARUK Annertuumik naatsorsuutitigut pinerluttoqarneratigut KNI-p nalinga miliuuninik hunnorujulikkaanik apparpoq

Ingerlatsiviup Neqip nalunaarusiat ukiuni amerlanerusuni takutittagaata muminganik millioninik amigartooruteqarfiusumik takutitsinera innersuussutigineqarpoq.

- Siornatigut aningaasatigut akuerineqanngitsunik nuussinerit utertitsinnerisigut takutimmassuk Neqi A/S-imi ukiuni arlalinni amigartooruteqarluni ingerlasimasoq. Tamanna ajornartorsiut qanoq aaqqiivigissanerlugu KNI-p piginnittuni oqaloqatigai, toqoraavimmi amigartooruteqarneq pillugu taama allassimavoq.

Ukiumut angusassatut naatsorsuutit millionilinnik ilanngarneqartut

Tamatuma saniatigut siunissami kukkuluttortoqannginnissaa pissutigalugu KNI-p naatsorsuineri assigiinngitsut nakkutigineqarnerat pitsanngorsarneqartoq allassimavoq.

- Suleriuseq pitsanngorsagaq - aammalu nakkutilliineq upernaami 2022 aallartisarneqassasoq naatsorsuutigineqarpoq, aqutsisut allapput.

AAMMA ATUARUK Múte B. Egede: KNI-mi miliuunit amigaatigineqartut innuttaasunik eqquinerlussanngillat

Naatsorsuutini kukkuluttortoqarnera KNI-p aningaasaliinissamut periarfissaanik annikilliivoq. Aningaasaliinissamut aningaasanit 50 millionit koruuninik annikilliisoqarpoq, taamaalilluni suliffeqarfissuarmi ukiup affaani 71,8 millionit koruuniinnarnik aningaasaliisoqarluni.

Tamatuma saniatigut KNI-p ukiumut tamarmut naatsorsuutini apparpai.

119 millionit koruuninik sinneqartooruteqarnissamik naatsorsuuteqarneq 34 millionit koruuninik apparlugu 85 millionit koruuninik sinneqartooruteqarnissamik naatsorsuuteqarninngortinneqarpoq.

KNI ukiumut naatsorsuusiornerit siusinneri siusinnerusarput. Ukiup affaanut naatsorsuutit 2021-mi apriilip aallaqqaataanit septembarip ulluisa 30-ata tungaanoorput.

Sulisoq politiinut unnerluutigineqartoq

KNI-mi sulisumik politiinut unnerluutiginnittoqarsimanera ukiumut naatsorsuusiorfimmi 2020/21-mut atatillugu paasissutissiissutigineqarpoq. KNI-lli pisortaata Jeppe Jensenip kina politiinut unnerluutigineqarsimanersoq oqaatigerusunngilaa.

- Sulisup politiinut unnerluunneqartup akissarsiassat nalinginnaasut pissusissamisoortumik A-mik akileraarutissat suliareriarlugit, sulisut allat arlallit aningaasarsialeriffik avaqqullugu ajunngitsorsiassanik (ingammik bonus) akileraarusinngisanik akilertarsimagai, naatsorsuutini allassimavoq.

Aningaasat qanoq annertutigisut pineqarnersut aqutsisut taamani oqaatiginngilaat.

Kisianni KNI-p pisortaasa ilaata, kinaanerata oqaatigineqanngitsup, 2013-ip 2018-illu akornanni 7.566.403,46 koruunit ilaquttaminut qanigisaminut nuussimagai Sermitsiaq.ag-p siornatigut paasinikuuaa.

Aamma atuaruk