Nunatsinni pinerluttaalisitsisut sisamararterutaat sulinermit kingunipiloqartitsiualersimasut
Nunatsinni pinerluttaalisitsisut sisamararterutaat politiitut sulisimasut suliffimmit kingunipiloqartitsiualersimanertik pissutigalugu napparsimasutut sulinngiffeqartariaqarsimasut imaluunniit politiitut atorfeqarunnaarsimapput.
Tamanna Thin Blue Line Denmarkimit misissuinerup nutaap takutippaa. Taanna tassaavoq politiini atorfeqartunut ajoqusersimasunut ikiuiniaqatigiiffik.
2025-mi ukiakkut misissuisoqarpoq, misissuinermilu danskit kalaallillu politiini, politiinut ikiortitut kommunefogedinilu atorfeqartut atorfeqarsimasullu 134-t akissuteqarneri tunngavigineqarput.
Suliassat sakkortuut sulerulunnerlu
Misissuinermi peqataasut tamangajammik pisunik sakkortuunik soorlu ajutoornerit, imminut toquttut, nakuusertut, kinguaassiutitigut atornerluinerit pillugit suliaqarajuttut misissuinerup takutippaa.
KNR-ip Anna Louisannguaq Frederiksen nunatsinni politiitut ikiortitut sulisimanermi kingorna kingunipiluuteqartoq oqaloqatiginikuuaa. Taassumalu ilungersunartut aqqusaarsimasai pinerluttaalisitsisut misissuinermi peqataasut aamma aqqusaarsimavaat.
Misissuineq naapertorlugu taakku pinerlineqartumut pinerluuteqartumullu inuttut atassuteqarneq, isumalluutissaaleqineq soorlu sulisussaaleqineq, atortussaaleqineq imaluunniit inuiaqatigiinni nunalluunniit avinngarusimanera unammillernarnerpaatissimavaat.
Misissuinermi aperineqartut 87 procentiisa sulinerminni pissutsit artukkiisut pisulluunniit sakkortuut qaammammut ikinnerpaamik ataasiarlutik marloriarlutilluunniit nalaattarpaat.
90 procentiisa nunatsinni sulinerminni pisumi inuit ilisarisimavaat. Taamaammat peqataasut 50 procentii pisumi akuliussinnaanngitsutut misigisimapput, taamaakkaluartorli sulerulunneq, piffissallu suliffiusup sivisunera suleqatillu ikittuinnaat pissutigalugit allatut periarfissaqannginnamik suliarisariaqartarpaat.
Pinerluttaalisitsisut imminut mattuttut
Nammatallu sunniuteqangaatsiartartut, Thin Blue Line Denmarkip oqaatigaa. Taamaammat amerlasuut kingunerluutigisaminnik tarnikkut peqqissusaannut atugarissaarnerannullu kingunerluuteqangaatsiartut suliarinngisaannarsimavaat.
Sinissinnaannginneq, eqqarsaatit ukeruuttut, ernumaneq, qasuneq, ukkatarinnissinnaanginnerlu apersorneqartut ersiutaanni nalinginnaanerpaanut ilaapput. Ersiutillu ilaat sakkortungaarmata politiinit soraartariaqarsimasut imaluunniit allamik inuussutissarsiuteqalertariaqarsimasut 17 procentit missaanniipput.
Suliffeqarnerli kisiat sunniivigineqarneq ajorpoq. Amerlasuummi inuunerannut aamma kingunerluuteqartarpoq.
Apersorneqartut 21 procentii inooqataanikkut peqataanerup avataaniilertarput, 16 procentiisa inooqataanikkut atassuteqarniarneq ajornakusoortittarpaat. Tamatuma saniatigut 19 procentiisa aappariinnerannut sunniuteqarpoq, 15 procentiisalu meeqqaminnut ilaquttamilu sinnerinut atassuteqarnerat aamma sunnerneqartarluni.
Thin Blue Line Denmark politiini maannakkut atorfeqartunut, atorfeqarsimasunut taakkulu ilaqutaannut attaveqatigiinnermik suliniutit, sammisaqartitsinerit piginnaasalinnillu ikiuinikkut 2016-imili tapersersuisalerpoq.
Ikiuiniaqatigiiffik Nuummi immikkoortortaqarfimmik aasaq ammaavoq, tassannga politiini pinerluttunik isumaginnittoqarfimmilu atorfeqarsimasunut ilaqutaannullu inooqataanikkut ilisimasalinnilli tapersersuineq neqeroorutaavoq.
Thin Blue Line Denmark nunatsinni politiinut ajoqusersimasunut taakkulu qanigisaannut ikiuiniarnermik maanna suliniuteqaleruttorpoq.
